Vaikea/mahdoton tilanne liittyen jouluun, ideoita?

Minulla ei enää ole muita sukulaisia kuin äiti, joka asuu yksin. Itselläni on pikku perhe; mies ja 2v lapsi. Asumme samassa kaupungissa, joten joulua on aina vietetty yhdessä. Jouluaatto äidilläni ja joulupäivä sitten meillä.

Mieheni on jo parina viime jouluna ilmaissut, ettei pidä perinteestä, koska haluaisi "viettää joulua vain perheen kesken" eli me kaksi ja lapsi, ei muita. No, ymmärrän toki hänen kantansa, koska heillä ei koskaan ole lapsuuden jouluissa ollut muita kuin vanhemmat ja sisarukset. (Eikä muutenkaan, he eivät koskaan ole pitäneet mitään yhteyttä taikka olleet tekemisissä sukulaisten kanssa.)

Tuo toive vain on aika mahdoton toteuttaa. Äitini alkaa olla iäkäs (70v) ja tuntuisi kyllä tosi ahdistavalta sanoa hänelle, ettemme tule jouluaattona hänen luokseen eikä hän ole tervetullut meille. Tiedän, että hänen sydämensä särkyisi, eikä siitä itsellenikään mitenkään hyvä mieli tulisi. Ajattelen myös lasta, joka rakastaa mummiaan ja nauttii tämän seurasta ja jakamattomasta huomiosta. Kyse on kuitenkin vain muutamasta tunnista molempina päivinä.

Emme ole aiemmin suoranaisesti riidelleet aiheesta, mutta tällä kertaa keskustelu kärjistyi. Mies sanoi mm. että onko hänen PAKKO viettää hamaan tulevaisuuteen saakka kaikki joulunpyhät äitini kanssa. Eikä minulla siihen oikein mitään vastausta ollut muuta kuin että no, ei hän ikuisesti elä.. (kammottava ajatus sinänsä)...

Olisiko jollakulla ideoita tähän ongelmaan..? Olen oikeasti aika onneton tilanteesta.

 

Kuulostaa ikävältä, toivottvasti saat täältä jotain hyviä vinkkejä.

 

Jos äitisi tulisi teille jouluaatoksi? Näin te voisitte luoda omat jouluperinteenne eikä mies joutuisi olemaan jouluna "vieraana" missään, mutta äitisikään ei joutuisi olemaan yksin. Voisitte sitten mennä joulupäivänä äitisi luokse vaikka pelkästään sinä ja lapsi, jos mies ei halua tulla mukaan.

Hankalaahan näitä on joskus saada yhdistettyä ja jotain kompromisseja on varmaan keksittävä. Periaatteessa kumman tahansa toivoma perinne on ok, joten pitäisi vaan löytää joku keino toteuttaa ne molemmat.

 

Lisäys, nyt kun luin alkuperäisen viestin uudestaan: Ja jos kyse on vaan muutamasta tunnista, niin kohtuutonta mielestäni miehesi puolelta vaatia kokonaan ettette voisi nähdä äitiäsi. Jotenkin luulin ensin, että kyse on koko päivästä. Mutta ei muutama tunti voi olla mahdoton aika. Edelleen ehdotan, että äitisi tulee teille jouluaattona ja sinä ja lapsi menette joulupäivänä äitisi luo. Teille jää kuitenkin myös PALJON aikaa olla vain oman perheen kesken.

 

Mä olen sitä mieltä, ettei ketään jätetä jouluna yksin, jos vaan on mahdollista ottaa mukaan joulunviettoon. Eikö miehesi yleensäkään pidä äidistäsi, vai onko kyse vaan joulusta? Jotkut eivät tykkää sukulaisjouluista siksi, ettei voi omassa kodissaan kulkea mukavasti kalsareissa, vaan pitää olla vieraskoreampi (mun appiukkoni...). Mutta jos miehesi yleensäkin kulkee housut jalassa, ei inhoa äitiäsi muulloinkaan, niin en kyllä ymmärrä, miksei voi sietää sitä anoppia muutaman tunnin ajan.

En mäkään jaksaisi joka jouluaatto olla anoppilassa. Etenkin kun tässä kesällä sattui eräs juttu, mitä en ole hänelle anteeksi antanut, mutta hän ei kuitenkaan tiedä mitä siitä ajattelen (vaikeasti selitetty ). Mutta mun lapseni haluaa sinne aattona, koska siellä on muitakin lapsia ja sinne tulee joulupukki (vaikkei itse enää pukkiin uskokaan). Joten kyllä mä joustan, kun kyse on muun perheen toiveesta. Joulupäivänä ollaan sitten mun vanhemmilla.

 

Jos äiti tulisi teille, tavallaan ymmärrän miestäsi, ei ole kiva olla aina jonkun luona vierailemassa joka joulu. Äitisikin on sen verran iäkäs, että pääsisi hänkin helpommalla kun ei tarvitsisi ruveta höösäämään muutaman tunnin vuoksi.

 

Jos äitisi tulisi teille jouluaatoksi? Näin te voisitte luoda omat jouluperinteenne eikä mies joutuisi olemaan jouluna "vieraana" missään, mutta äitisikään ei joutuisi olemaan yksin. Voisitte sitten mennä joulupäivänä äitisi luokse vaikka pelkästään sinä ja lapsi, jos mies ei halua tulla mukaan.

Hankalaahan näitä on joskus saada yhdistettyä ja jotain kompromisseja on varmaan keksittävä. Periaatteessa kumman tahansa toivoma perinne on ok, joten pitäisi vaan löytää joku keino toteuttaa ne molemmat.

Varmasti voimme tehdä näinkin, mutta ei tämä tilannetta eikä ongelmaa ratkaise, sillä edelleen joukossa on ylimääräinen/ulkopuolinen miehen mielestä. Hän haluaisi viettää joulua vain perheen kesken. Tämä ratkaisu vain kääntää päivät eri päin

 

Varmasti voimme tehdä näinkin, mutta ei tämä tilannetta eikä ongelmaa ratkaise, sillä edelleen joukossa on ylimääräinen/ulkopuolinen miehen mielestä. Hän haluaisi viettää joulua vain perheen kesken. Tämä ratkaisu vain kääntää päivät eri päin

Keskustele miehesi kanssa. Teidän molempien toiveet ovat ihan hyviä ja ymmärrettäviä, mutta toisaalta tuo oli hyvä pointti mitä joku kirjoitti, että jouluna ei jätetä ketään yksin. Kun kyse on vain muutamasta tunnista, niin minusta miehesi voisi joustaa sen verran - onhan äitisi kuitenkin sinulle tärkeä. Jos hän ei halua tulla mukaan seuraavana päivänä, hän voisi sitten jäädä kotiin ja menisit lapsen kanssa kahdestaan äitisi luo.

 

Tavallaan ymmärrän miestäsi mutta aika itsekkäältä kuulostaa jättää mummo jouluksi yksin. Eli en suostuisi missään nimessä.

 

Entäs jos sinä käyt lapsen kanssa äitisi luona aattona aamupäivällä riisipuurolla/kahvilla. Sitten vietätte aattoillan perheen kanssa ja vaikka sitten joulupäivänä kutsutte äitisi kylään. Tämä voisi olla kompromissi, joka ei olisi kohtuuton kenellekään osapuolelle. Voit minusta ihan kertoa äidillesi, että mies toivoo että vietätte välillä aattoillan perheen kesken, koska hän on sellaiseen lapsuudessaan tottunut. Kun kuitenkin kävisitte aattona äitisi luona ja seuraavana päivänä kyläilisitte jommin kummin päin, uskoisin että äitisi muutoksen kestää.

Meillä on niinä jouluina, kun aattoilta on vietetty oman perheen kesken toimittu niin, että isovanhemmat on kutsuttu aattoaamuna riisipuurolle. Tosin meidän siinä mielessä helpompi viettää aattoilta keskenemme kotona, ettei kuitenkaan kukaan lähisukulainen joudu viettämään joulua yksin. Ymmärrän kyllä, että on tosi kurjaa sellainen ratkaisu tehdä, toisaalta ymmärrän kyllä miestäsikin.

 

[QUOTE="hmmm";30398454]Tavallaan ymmärrän miestäsi mutta aika itsekkäältä kuulostaa jättää mummo jouluksi yksin. Eli en suostuisi missään nimessä.[/QUOTE]

Itsekkäältä joo, mutta todella surulliselta myös. Kyllä minäkin voisin joskus tykätä olla ihan vain miehen ja lapsen kanssa, mutta kun se mummi siinä vielä on niin... On vaan aika pattitilanne yrittää ymmärtää ja luovia, kun hyviä vaihtoehtoja ei ole.

En minä oikesti voisi kuvitella jättäväni äitiäni ja lapseni ainutta mummia yksin kerrostaloasuntoonsa viettämään joulua..

 

99,9% naisista ei tunne pienintäkään omantunnonpistosta jättäessään anoppinsa pois joulunvietosta. Miksi miehen pitäisi haluta viettää joka ainoa joulu anopin kanssa? Voisitteko sopia niin, että olette aaton keskenänne kotona (ilman äitiäsi), jolloin mies saa toivomansa joulun oman perheen kesken. Ja joulupäivänä menet lapsen kanssa äitisi luokse, miehesi voi sen aikaa vaikka syljeskellä k otona kattoon.

 

Entäs jos sinä käyt lapsen kanssa äitisi luona aattona aamupäivällä riisipuurolla/kahvilla. Sitten vietätte aattoillan perheen kanssa ja vaikka sitten joulupäivänä kutsutte äitisi kylään. Tämä voisi olla kompromissi, joka ei olisi kohtuuton kenellekään osapuolelle. Voit minusta ihan kertoa äidillesi, että mies toivoo että vietätte välillä aattoillan perheen kesken, koska hän on sellaiseen lapsuudessaan tottunut. Kun kuitenkin kävisitte aattona äitisi luona ja seuraavana päivänä kyläilisitte jommin kummin päin, uskoisin että äitisi muutoksen kestää.

Meillä on niinä jouluina, kun aattoilta on vietetty oman perheen kesken toimittu niin, että isovanhemmat on kutsuttu aattoaamuna riisipuurolle. Tosin meidän siinä mielessä helpompi viettää aattoilta keskenemme kotona, ettei kuitenkaan kukaan lähisukulainen joudu viettämään joulua yksin. Ymmärrän kyllä, että on tosi kurjaa sellainen ratkaisu tehdä, toisaalta ymmärrän kyllä miestäsikin.

Tässä on hyviä ehdotuksia.

 

Ratkasiuhan on ilmiselvä. Mies kiertoon ja seuraavalta kannattaa kysyä sopiiko tuollainen jouluperinne.

 

Lähetä äitisi kylpylään jouluksi

Tai sitten teette vierailun puolin tai toisin aattoaamuna tai päivällä ennen varsinaista joulunviettoa. Me käydään anopilla aina aattona keskipäivällä.

 

99,9% naisista ei tunne pienintäkään omantunnonpistosta jättäessään anoppinsa pois joulunvietosta. Miksi miehen pitäisi haluta viettää joka ainoa joulu anopin kanssa? Voisitteko sopia niin, että olette aaton keskenänne kotona (ilman äitiäsi), jolloin mies saa toivomansa joulun oman perheen kesken. Ja joulupäivänä menet lapsen kanssa äitisi luokse, miehesi voi sen aikaa vaikka syljeskellä k otona kattoon.

juur näin, minkä ihmeen takia ne vaimon vanhemmat on aina niin tärkeät

miehen vanhemmat saa kernaasti viettää joulunsa ihan keskenään

 

Kysy mieheltäsi, miltä hänestä tuntuisi sillä kohtaa, kun on vanha ja yksin, mikäli hänen lapsensa ei pyytäisi mukaan joulupöytään, eikä vaivautuisi edes vierailulle?

Mä olen ehdottomasti sitä mieltä, että on pöyristyttävän itsekästä jättää joku yksinäinen joulunvieton ulkopuolelle. Sen ymmärrän, että itse ei välttämättä viitsisi lähteä sukuloimaan pitkin maita ja mantuja, mutta kun kyseessä ei kuitenkaan ole kuin yksi ihminen pyytää kotiinsa, niin jotenkin tosi ikävää. Ja kun kyse ei ole edes kenestäkään vieraasta.

 

juur näin, minkä ihmeen takia ne vaimon vanhemmat on aina niin tärkeät

miehen vanhemmat saa kernaasti viettää joulunsa ihan keskenään

No tässä ei nyt ole mistään tärkeydestä taikka tärkeysjärjestyksestä kyse. Miehen vanhemmat asuvat 500m:n päässä meistä, eivätkä edes haluaisi ajaa moista matkaa jouluna. Tervetulleita olisivat totta kai.

Eli tässä kohtaa oli kyse siitä, että äitini viettäisi siinä tapauksessa joulun yksin, jos emme menisi kylään tai häntä meille kutsuisi.

 

99,9% naisista ei tunne pienintäkään omantunnonpistosta jättäessään anoppinsa pois joulunvietosta. Miksi miehen pitäisi haluta viettää joka ainoa joulu anopin kanssa? Voisitteko sopia niin, että olette aaton keskenänne kotona (ilman äitiäsi), jolloin mies saa toivomansa joulun oman perheen kesken. Ja joulupäivänä menet lapsen kanssa äitisi luokse, miehesi voi sen aikaa vaikka syljeskellä k otona kattoon.

Olisiko syy siinä, että naispuoleisilla nyt on yleensä ne tietyt kaavat ja rituaalit, joilla joulu hoidetaan? Äidillä ja tyttärellä ne usein on samat, anopilla saattaa poiketa ja siitä sitten aiheutua mielipahaa ja katkeria välejä puolin sun toisin?

Meillä onneksi on kyllä hyvät välit appivanhempien kanssa ja kun anoppi on vielä äitini parhaita kavereita, niin sujuu joulunvietto mukavasti porukalla ilman turhaa eripuraa Eikä tulisi mieleenkään jättää kumpaakaan kutsumatta Mutta toki, tilanteet ovat erilaisia.

 

Itsekkäältä joo, mutta todella surulliselta myös. Kyllä minäkin voisin joskus tykätä olla ihan vain miehen ja lapsen kanssa, mutta kun se mummi siinä vielä on niin... On vaan aika pattitilanne yrittää ymmärtää ja luovia, kun hyviä vaihtoehtoja ei ole.

En minä oikesti voisi kuvitella jättäväni äitiäni ja lapseni ainutta mummia yksin kerrostaloasuntoonsa viettämään joulua..

Onko äitisi erityisen huonokuntoinen ja sairas, kun kirjoitat ikäänkuin hänen kuolemansa olisi lähivuosien asia?

Meillä on ollut joulua viettämässä myös 90-vuotias pappani. 60-vuotias äitini vietti silloin joulun kaksin miehensä kanssa. Pappani on nyt jo kuollut, mutta mieheni myöskin n. 90-vuotias mamma on edelleen joulunvietoissa mukana, tosin hän ei ole ollut meillä aattoiltoja, vaan ne viettää vuorotellen lapsiensa luona. Aattoaamuna kuitenkin usein käy meilläkin.

Joten en minä kyllä miestä sillä "lohduttelisi", että lähitulevaisuudessa saatte viettää joulut keskenänne. Vielä ikävämpi äitiäsi on jättää aatoksi yksin sitten kun on jo huonokuntoinen.

Pappaani ei jätetty jouluiksi yksin sen jälkeen kun hän jäi leskeksi. Mutta hän ei ollut jouluja aina samassa paikassa, vaan vuorotellen lapsillaan ja myöhemmin siis lapsenlapsillaankin. Teillä vaan menee varmaan ainakin se 20 vuotta siihen, että lapsenne voisi jo jouluja järjestää ja miehesi sitä kautta saada anoppivapaan joulun, jos äitisi pitkään elää. Eikö äidilläsi ole ketään muuta läheistä kuin sinä?

 

juur näin, minkä ihmeen takia ne vaimon vanhemmat on aina niin tärkeät

miehen vanhemmat saa kernaasti viettää joulunsa ihan keskenään

Meillä ainakin ollaan vietetty joulut ihan oman perheen kesken siitä lähtien, kun ensimmäinen lapsista saatiin. Minun vanhempieni luona vietettiin joulua sitä ennen harvemmin.

Anopin kanssa joulun vietto ei kyllä innosta. Minusta jouluun ei kuulu kuunnella hänen avatessaan pakettejaan "Mitähän tässä paketissa on, kjäh-häh-häh-hää - minä olen tämän itse ostanut" Sen jälkeen sitten pitää raportoida hänelle, mitä minun lahjassani oli, keneltä olen sen saanut ja miksi. Niinkuin minun pitäisi tietää, miksi joku on juuri sen lahjan päättänyt minulle antaa :headwall:

Ensimmäisenä jouluna, kun anoppi pyydettiin meille, hän raahasi mukanaan kamalan lihamurekkeen niiden omiensa lahjojen lisäksi (siihen harmaaseen kumipalloon ei kukaan koske kuin pakosta), kun epäili, ettei jouluksi paistamastani pienestä kokonaisesta kalkkunasta riitä kolmelle

Anopilta muuten sain silloin lahjaksi hänelle itselleen vähän ison college-paidan, juuri sen takia, kun se oli iso hänelle itselleen. Olen anoppia päätä pidempi ja ensimmäisen pesun jälkeen sen paidan hihat olivat 5 cm liian lyhyet.

 

Me vietettiin ennen lasten syntymää joulua (aatto) mun vanhempien luona, joulupäivänä tai tapanina käytiin sitten miehen vanhemmilla (eivät olleet aattona kotona). Esikoisen syntymän jälkeen ollaan oltu joulu kotona. Isovanhemmat käy aattona tai jonain muuna päivänä mutta me ei reissata lasten kanssa. Helpompi näin, isovanhempien ei tarvitse laittaa joulua elleivät halua mutta nähdään kuitenkin.

Mitä jos äitisi tulisi teille aattona mutta joulupäivän ja tapaninpäivän olisitte omalla porukalla? En mä ainakaan halua enää juosta joulunpyhiä muualla vaan laittaa "oman joulun" kotona. Isovanhemmat ja sisarukset saa tulla toki meille mutta mun mielestä ei ole mitään järkeä ajella joka päivä jonnekin syömään kinkkua kun sen voi tehdä kotonakin kaikessa rauhassa. Meillä tosin on ajomatkaa enemmän kuin teillä, joten matkanteko on työläämpääkin lasten kanssa.

 

No tässä ei nyt ole mistään tärkeydestä taikka tärkeysjärjestyksestä kyse. Miehen vanhemmat asuvat 500m:n päässä meistä, eivätkä edes haluaisi ajaa moista matkaa jouluna. Tervetulleita olisivat totta kai.

Eli tässä kohtaa oli kyse siitä, että äitini viettäisi siinä tapauksessa joulun yksin, jos emme menisi kylään tai häntä meille kutsuisi.

Entäs sellainen vaihtoehto, että menette jouluksi miehen vanhempien luo ja kutsutte äitisi sinne myös? Se saattaisi tuntua miehestäsi kotoisammalta joulunviettotavalta. Eikä se, ettei miehen vanhemmat halua jouluna tulla teille tarkoita välttämättä sitä, etteivät itse vieraita mielellään kestitsisi. Joillekin vaan ne omat jouluperinteet on tärkeitä, eikä niistä haluta luopua. Kotonaan omia perinteitään pystyy yleensä hyvin toteuttamaan, vaikka vieraita tulisi kylään.

En toki tiedä, ovatko miehen vanhemmat tai mies itse halukkaita tällaiseen vaihtoehtoon, mutta voithan mieheltäsi kysäistä. Meidän perheessä ainakin onnistuisi, siis anoppi ottaisi kyllä äitinikin mielellään jouluna kylään.

 

Onko äitisi erityisen huonokuntoinen ja sairas, kun kirjoitat ikäänkuin hänen kuolemansa olisi lähivuosien asia?

Meillä on ollut joulua viettämässä myös 90-vuotias pappani. 60-vuotias äitini vietti silloin joulun kaksin miehensä kanssa. Pappani on nyt jo kuollut, mutta mieheni myöskin n. 90-vuotias mamma on edelleen joulunvietoissa mukana, tosin hän ei ole ollut meillä aattoiltoja, vaan ne viettää vuorotellen lapsiensa luona. Aattoaamuna kuitenkin usein käy meilläkin.

Joten en minä kyllä miestä sillä "lohduttelisi", että lähitulevaisuudessa saatte viettää joulut keskenänne. Vielä ikävämpi äitiäsi on jättää aatoksi yksin sitten kun on jo huonokuntoinen.

Pappaani ei jätetty jouluiksi yksin sen jälkeen kun hän jäi leskeksi. Mutta hän ei ollut jouluja aina samassa paikassa, vaan vuorotellen lapsillaan ja myöhemmin siis lapsenlapsillaankin. Teillä vaan menee varmaan ainakin se 20 vuotta siihen, että lapsenne voisi jo jouluja järjestää ja miehesi sitä kautta saada anoppivapaan joulun, jos äitisi pitkään elää. Eikö äidilläsi ole ketään muuta läheistä kuin sinä?

Ei äidillä ole muita kuin minä. Siskoni asuu toisella puolen maapalloa ja hänen työnsä on sellaista, että on kotona miten sattuu. Edes me mieheni kanssa emme ole vierailleet hänen luonaan kuin kaksi kertaa viimeisen 6 vuoden aikana. Eli siskon luo matkustaminen ei ole mahdollista, eikä hän ole tulossa Suomeen.

Äiti ei ole mitenkään hengenvaarallisesti taikka akuutisti sairas, mutta hänellä on sairaus, joka todennäköisesti lyhentää elinikää. Mutta mistään akuutista ei tosiaan ole tällä hetkellä kyse. Olet oikeassa kyllä, ehkei kannata moisella miestä "lohduttaa", mutta en keksinyt muutakaan.

Aika kamalaa ajatella niin, että olisi helpompi jos ei yhtään sukulaista olisikaan. Ja lapsen kannalta surullista, että ainut hänen tuntemansa isovanhempi ei ole meille tervetullut ja aiheuttaa enemmän huonoa mieltä kuin hyvää. Tunnen itseni jotenkin todella yksinäiseksi.

 

Entäs sellainen vaihtoehto, että menette jouluksi miehen vanhempien luo ja kutsutte äitisi sinne myös? Se saattaisi tuntua miehestäsi kotoisammalta joulunviettotavalta. Eikä se, ettei miehen vanhemmat halua jouluna tulla teille tarkoita välttämättä sitä, etteivät itse vieraita mielellään kestitsisi. Joillekin vaan ne omat jouluperinteet on tärkeitä, eikä niistä haluta luopua. Kotonaan omia perinteitään pystyy yleensä hyvin toteuttamaan, vaikka vieraita tulisi kylään.

En toki tiedä, ovatko miehen vanhemmat tai mies itse halukkaita tällaiseen vaihtoehtoon, mutta voithan mieheltäsi kysäistä. Meidän perheessä ainakin onnistuisi, siis anoppi ottaisi kyllä äitinikin mielellään jouluna kylään.

Miehen vanhemmat asuvat 500mk:n päässä, joten se ei ole vaihtoehto. Olen itse raskaana, eikä taaperokaan viihdy autossa, joten emme lähde kahden päivän takia ajamaan usean tunnin matkaa. Sinne mentäessä pitää olla kunnolla lomaa ja vähintään neljän yön yöpymismahdollisuus.