Vaihto päiväkotiin, ongelmia!

[epätoivoinen]

Tilanne on se, että 5-vuotiaamme on ollut 1-vuotiaasta lähtien perhepäivähoitajalla. Tänä syksynä hänet kuitenkin vaihdettiin päiväkotiin. Asiasta keskusteltiin etukäteen ja hän oli itse vaihdon kannalla (vaikkei siis tiennyt minkälainen päiväkoti on). Nyt kuitenkin sinne meneminen on ihan ylivoimaista! Aamuisin hirveä huuto ja itku, ettei hän mene päiväkotiin, siellä on tyhmää. Mitenkään hän ei erittele asioita, hoitajat on kuulema kivoja jne. Siellä oli pieni ongelma, kun hänet pakotettiin leikkimään "tuhmien poikien" kanssa tai muuten hän saa turpaan, mutta luulimme selvittäneemme sen jo kaikkien kanssa. Eihän tätä ole jatkunut kuin muutaman viikon, mutta aamut on yhtä tuskaa ja kaikki myöhästyvät (onneksi se ei työn puolesta ole niin vaarallista). Hän on hirveän reipas ja sosiaalinen tyttö, mutta samalla kahean herkkä. Onko kenelläkään vastaavanlaisia kokemuksia ja miten niistä selvittiin? Olihan sinne edelliseen paikkaankin välillä vaikeaa mennä, muttei koskaan näin pahaa. Hänen kohtauksestaan päätellen siellä on IHAN KAUHEAA. Ja silti kun hänet iltapäivällä haetaan, onkin ollut ihan kivaa...

 

[taustalla]

Tyttömme 5-vuotta myöskin herkkä mutta tosi reipas ja sosiaalinen, kokeili kesällä myös päiväkotia hoitajan loman aikana. Ihan hyvin meni, mutta en silti vaihtaisi päiväkotiin. Ympyrät on vaan siellä isommat ja lapsia enemmän, meteliä enemmän jne. totesin vaan että ei sovi meidän lapselle. Ei reagoinut muuten kuin oli iltaisin tosi väsynyt ja kiukkuinen, aamulla meni mielellään.

 

[sinttu]

Meidän poika ei hyvän perhepäivähoitajan jälkeen 3-vuotiaana sopeutunut päiväkotiin, joten haimme ja saimme hänelle toisen perhepäivähoitopaikan. (Oli muutettu uuteen kuntaan, joten entisen luona ei voinut jatkaa.) Sitten alkoi minulle äitiysloma ja hän oli kotona puolitoista vuotta kanssani, jonka jälkeen alkoi eskari ja sen ohessa puolipäivähoito. Ensimmäinen puoli vuotta oli yhtä tuskaa. Poika jäi itkien eskariin ja leikki kuulema aika vaisusti päivän mittaan. Sai toki muutaman kaverin ja vähitellen homma lähti rullaamaan. Silti vielä keväälläkin usein murjotti, kun haettiin töiden jälkeen. Hän on edelleen herkkä pikkukoululainen ja sydän syrjällään pelkään, alkaako joku kiusata. Nuorempi on perhepäivähoitajalla ja olen päättänyt, että pysyykin eskari-ikään saakka. Saa hyvää hoitoa ja ihan riittävästi virikkeitä sielläkin ja kun sitten isompana on vielä mahdollisuus käydä saamassa/tapaamassa kavereita seurakunnan päiväkerhossa pari kertaa viikossa, niin eiköhän tuo riitä.

Olen kuullut, että monella on päiväkotiin vaihduttaessa ongelmia. Yleensä syynä on, että "kemiat" eivät sovi yhteen jonkun hoitajan kanssa tai lasta on kiusattu heti alussa. Vaikka asia olisi selvitettykin, se painaa pienen mieltä. Myös alun totuttelu kannattaa hoitaa hyvin. Käydä tutustumassa etukäteen ja olla vaikka äidin kanssa parina päivänä vähän aikaa leikkimässä, keskustella usein ja hyvissä ajoin faktat jne. Ja jos lapsi on tottunut saamaan kotona ja perhepäivähoidossa runsaasti huomiota, sopeutuminen isoon ja meluisaan lapsiryhmään on hankalampaa.

Mutta aika tekee tehtävänsä. Silti neuvon kuuntelemaan lasta herkällä korvalla ja puuttumaan heti, jos yhtään vaikuttaa, että kiusataan tai jokin asia painaa. Voitteko mennä jonain päivänä päiväkotiin vähän aiemmin ja osallistua lapsen mukana leikkeihin, satutuokioon tms, jolloin lapsi saisi esitellä leluja ja mitä hän siellä tekee jne. Sitten yhdessä kehujen kera kotiin. Ja yksi, minkä itse huomasin aikoinaan, että päiväkotia sen hoitajia tai toisia lapsia ei kannata missään nimessä lapsen kuullen moittia...