väsynyt äiti

Olen pitkään ollut väsynyt, senhän osasinkin jo odottaa lapsen myötä
mutta nämä muut tuntemukset.. olen muuttunut iloisesta ulospäin suuntautuneesta ihmisestä araksi, välinpitämättömäksi, onnettoman vihaiseksi hirviöksi.
mikään ei tunnu enää miltään, en halua poistua kotoa koska ei ole paikkaa minne mennä, mieheni kanssa istutaan hiljaa kun minulla ei ole mitään puhuttavaa.
Me ei käydä yhdessä missään muualla kuin kaupassa ja nyt en suostu lähtemään enään sinnekään, asiat tuntuu niin turhilta.
Ennen tehtiin yhdessä paljonkin mutta nykyään mieheni menee yksin ja minä jään kotiin lapsen kanssa. mieheni yrittää kyllä saada minua lähtemään yksinänikin.. mutta en vain jaksa
Vihaan itseäni,
vihaan etten saa nykyään mitään aikaiseksi,
vihaan että pelkään jokaista uutta asiaa,
vihaan sitä että meillä ei ole rahaa tehdä mitään.
Vihaan sitä että joudun lähtemään töihin kun äitiysloma päättyy,
ei ole mahdollista jäädä kotiin lapsen kanssa, vaikka näin aikaisemmin sovittiinkin,
En tiedä onko minulla voimia lähteä raatamaan iltaisin kun mieheni palaa töistään..
haluaisin muuttaa lähemmäs perhettäni ja ystäviäni mutta mieheni ei suostu edes ajattelemaankaan asiaa.
hän on tehnyt omat suunnnitelmansa elämää varten ja meidän on elettävä niiden mukaan, toki tiedän että hän ajattelee vain meidän parasta,,, mutta tuntuu että elämäni on kuin huterasti kasattu korttitalo, joka nyt luhistuu enkä saa pidettyä sitä kasassa.
olen yrittänyt kertoa tunteistani ja peloistani miehelle,
ja kertonut josko hakisin apua muualta.
hänen mielestä kaikki menee hyvin kunhan vain nukun pari tuntia
hän ei ymmärrä että tämä väsymys ei mene ohi nukkumalla...

 

:hug: Voi hyvä ystävä, hae ilman muuta apua, tai kokeile jos vaikka pääsisit yksin johonkin edes hetkeksi. Onko ystäviä joille voit puhua???
Olen itse kokenut hyvin samanlaisia tunteita ja loppujen lopuksi oli haettava apua, koska en enää oikeen muuta tehnyt kuin itkenyt. Ja se väsymys oli kamala, vaikka en vauvan takia hirveesti joutunut valvomaan, mutta kun silloin ei vain mikään kiinnostanut ja kaikkeen ryhtyminen oli vaikeaa.
Sulla on nyt raskasta, mutta nyt jos jaksat mennä vaikka neuvolatädille puhumaan niin jo helpottaa..
Paljon vielä haleja ja voimia!!!

 

mulla on ollut myös tuota samaa joskus,mut oon vaan ollut"reipas"ja lähteny vaan ulos yms..Ootteko muuttanut vai miksi on perhe ja kaverit kaukana?Mutta tuo voi olla masennusta mikä helpottaa vaan lääkkeillä Mut jos siltä tuntuu niin kannattaa mennä lääkäriin ne kyllä auttaa Ootko mistä päin?Mulle ainakin voi kirjottaa aina kun tuntuu siltä,autan ja tuen parhaan kykyni mukaan :hug: :hug: :hug: mut voimia kyllä se vielä siitä paranee Mut kirjota jos tuntuu siltä :hug: :hug: :hug:

 

kuulostaa aika vahvasti masennukselta...mene nyt ihmeessä lääkäriin ettei mene pahemmaksi....

itse olen kärsinyt jo toista kuukautta väsymyksestä, ahdistuksesta, itkuisuudesta, arvottomuudesta ym...painava unettomuus ja väsymys toista viikkoa, olen kuih hiprakassa kaiken päivää...onneksi ensi viikolla lääkäriin...

jaksamista sulle :hug:

 

Masennukselta kuulostaa....mieliala lääkitys auttaa ja itse käyn myös perheneuvolan psykologilla juttelemassa.Suosittelen avun hakemista ettei mene pahemmaksi.

Ymmärtäjiä on paljon, et ole yksin....jos haluat kirjoittaa meiliä tässä os. muumimamma76@suomi24.fi