Väkivalta on kyllä jokaisella niin lähellä kuin lähin ihminen on :(

Miksi se samalla mitalla antaminen pitäs tapahtua lasten edessä?

 

Sit ku sen miehen nyrkki kääntyy lapsia vastaan tulet toivomaan että oisit menny heti poliisille.

Tosi vaikea olisi uskoa miehen lapsia hakkaavan.

Seli seli. No mutta mitäs täällä sitten valitat jos SINUSTA ei ole väliä??? Lopeta naukuminen.

 

toivon todella,että mies ei lyö lapsiasi. Nimittäin jos kerran hakkaa sinua,niin lyö vielä lapsiakin. Lähde kun vielä voit.

 

Koita nyt h**vetti tehdä asialle jotain. Ihan niiden lastes takia, jos oma hyvinvoiti ei kiinnosta. Jos eläisit miehes kanssa kahden, olis ihan teidän kahden välinen asia, mitä teillä tapahtuu. Mut sä olet vastuussa siitä, millasissa oloissa sun lapset kasvaa. Vanhempien välistä väkivaltaa ei unohda ikinä. Ne arvet on ihan liian syvät. Hae apua nyt heti!!!

 

toivottavasti tämä ei pääty iltasanomiin: mies hakkasi vaimonsa kuoliaaksi tai mies tappoi perheensä.
Helkutti, se nyt ei ole kuin ottaa ja lähteä tommosesta suhteesta.
Olisit itse onnellisempi ja antaisit lapsillekkin onnellisemman elämän.
ja esimerkilläsi siinä että jäät osoitat lapsillesi että lyöminen on oikein ja luultavasti kierre jatkuu lasten suhteissa lapsena kavereihin ja aikuisina kumppaneihin.
On tietenkin helpompi jäädä kuin lähteä. mutta väkivaltaisesta suhteesta kannattaa ennemmin lähteä kuin jäädä.

Omasta lapsuudesta muistan veren, huudon, rikkinäiset ikkunat ja tavarat, äidin mustat silmät, poliisit ja kuinka isän mentyä putkaan aamuyöstä siivosin jälkiä.
Kamalan tuskan koska se oli niin häpeällistä ettei siitä kavereilleen voinut puhua.
Ja koska kannoin kaiken sisälläni "vahvana" luulen että siinä on syy etten koskaan itke eikä oikeastaan mikään satuta minua koska elän suojamuurin sisällä jonka lapsena rakensin.
16v aloin seurustelemaan alkoholistin ja väkivaltaisen miehen kanssa ja kärsin seurauksia vuosia koska luulin, että ne pitää kestää kun rakastaa jotakuta ja, että olin ansainnut ne omalla käytökselläni.
Sitten lapsen synnyttyä laitoin itseni seinää vasten ja kysyin itseltäni haluanko pitää miehen vai lapsen ja miettimättä tiesin oikean ratkaisun.
Muutin lapsen kanssa toiselle paikkakunnalle asumaan ja saatuani itsetuntoni takaisin huomasin etten koskaan ole ollut onnellisempi.