vähän sama kuin "uskallanko lähteä"kirjottajalla..

Lapsen kummit on ranskassa ja vannottivat että sitten mennään sinne...nyt kun katseltiin lentoja niin matkaan menisi kuusi yötä ja päivät päälle. Meillä oli ajatuksena jättää poika mummolaan ettei tarvitsisi niin paljoa raahata mukaan...sänky yms ja sit paikan päällä åitäs vuokrata turvaistuin jne koska kummeilla on siellä auto....
Nyt kuitenkin en olisi halukas jättämään poika a kotiin mummulle kun aiemmin ollut vain yhtä vrk:ta poissa äidin ja isin tyköä....
Pitäisikö minun vain sitkeästi uskoa että poika pärjää ja lähteä vai luottaa omaan sydämeeni ja jäädä kotiin?
pojalle on kaiken päälle tulossa noita takahampaita ja meno on sen mukaista...
mitä tekisit tilanteessani??

 

Jos lähdette Ranskaan, ottakaa poika mukaan B)! Lasten kanssa matkustetaan ympäri maailmaa. Ranska on sentään lähellä! Sänkyjen ja turvaistuinten vuokraus onnistuu perillä. Onko kummeillanne tuttavaperheitä, jotka voisivat lainata sängyn ja turvaistuimen Teille viikoksi?

Lasta en jättäisi mummolaan hoitoon missään nimessä viikoksi! Lapselle pitkä ero on järkytys. Ja tuskinpa pystyt rentoutumaan ja nauttimaan matkasta, kun ikävöit lastasi koko ajan.

 

Pyytäkää niitä kummeja ottamaan selvää paljonko sängyn, istuimen yms. vuokraus maksaisi siellä. Ja varaan etukäteen mikäli se on mahdollista. Täältä pystyy matkarattaat kuljettaan hyvin mukana. Särkylääkkeitä vaan mukaan jos hammasjuttuja menossa. Kivaa vaihtelua olisi varmasti koko perheelle lähteä reissuun !

 

elikkä kummit siis on siellä vain töissä ja tuttavia heillä ei kauheasti ole.
Lisäksi yksi syy pojan mummulaan viemiseen olisi se että emme ole ns häämatkaa tehneet vieläkään ja se olisis tavallaan sellainen....ilman lapsia!
toinen asia on se että kun ollaan vain kolme täyttä päivää siellä niin päivällä jumiudutaan kotiin kun on päikky aika eikä näin ollen saataisi kierrellä kaupungilla .
meillä siis ei todellakaan nuku enää liikkuvissa vaunuissa ja joskus ja vain joskus saattaa nukahtaa autoon mutta herää kun pysähdytään. paras nukkumapaikka on sitten sänky tai saattaa vaunuissakin nukkua jos on paikallaan!en ole kokeillut pitkään aikaan.
jotenkin alkaa tuntua etten oikeesti edes haluaisi lähteä...enpä tiedä....
matkakin tulee maksaan yhdeltä hengeltä yli 350? ja mulla kun tulot on se 339?/kk. saatika mitä sieltä kumminkin ostelis jotain...
alkaa meneen tekosyiden keksimiseks tää juttu...
:ashamed:

 

Lapset mukaan!

 

Heippa,

Minä myös kannatan "lasten kanssa vaan maailmalle"! Olemme reissanneet meidän nyt 13 kk vanhan pojan kanssa sekä U.S.A:han 8pvän reissu ja nyt ollaan 2 kk Singaporessa. Loistavasti on mennyt! Kyllä lapsi sopeutuu tilanteeseen.

Meillä ainakin poika oli aivan innoissaan reissun päällä. Lennot ovat menneet tosi hyvin, vaikka U.S.A;han mentäessä hänellä oli nuha. Silloin hieman itki kun kone alkoi tehdä laskua (n 30 min ennen laskeutumista maahan). Muutoin hän oli kiltti kun mikä! Nukkui kiltisti sylissä sekä kopassa. Ainoa haaste on saada syötyä... Mutta senkin saa sumplittua kun on molemmat vanhemmat matkassa mukana. Ja teillähän ei ole edes niin pitkä lento Ranskaan.

Meidän vesseli nukkui jos nukkui rattaissa päiväunet, mutta jaksoi hyvin vähälläkin päiväunen määrällä. Se uutuus siellä ja iloiset ihmiset saavat ihme energiaa taaperoon! Usko pois! Tosin poikamme menee aina aikaisin nukkumaan eli n 19 joten pitkillä yöunilla jaksaa päivänkin läpi jos tiukkaa tekee. Toki kannattaa jokin päivä pyhittää hieman rennommalla ohjelmalla ja lapsen jaksamisen mukaan.

Meidän mielestä ainakin poikamme on saanut kokea hienoja asioita reissussa. Hän jopa oppi kävelemään silloin jenkkireissun aikana. Nyt täällä Singaporessa hänestä on tullut tosi sosiaalinen ja leikkii kovasti muiden lasten kanssa vaikka muut puhuvatkin englantia,kiinaa, malesiaa jne... Ja on ollut ihana nähdä kuinka hän on nauttinut kaikesta huomiosta ja vilinästä yms. Vaikka me olemme aina ajatelleet että hän olisi arka?? Oli siis hyvä että lähdimme reissuun vaikka meitäkin mietitytti aikoinaan onko se järkevää...

Ei muuta kun BON VOYAGE! B)

 

Ristiriitaiset tunteet on täälläkin. Jättääkkö 1.5v(syksyllä) hoitoon 4 päiväksi kun toisaalta tekis niin mieli lähteä kaksisteen Roomaan sillä lapsen syntymän jälkeen ei olla missään oltu kahdestaan. Siis toisaalta tekis mieli lähteä kaksisteen mutta toinen puoli ei raaskisi jättää tyttöä kotiin. Koko perheen voimalla ollaan reissattu tytön ollessa 6kk Portugalissa ja 10kk iässä Kanarialla ja talvella olis tarkoitus lähtä yhdessä Thaimaahan mutta olis kyllä varmasti piristävä reissu kävästä ihan kaksistaan välillä jossain. Lasten kanssa reissaamista kannatan kyllä. On kyllä antoisaa mutta jos tuntuu siltä että haluaisitte kahden matkaan niin kyllä lapsella hoidossa on hyvä olla niin kait sitä itsekkin pitäisi vähän löysentää jo tuota napanuoraa itseltäni päin ja lähteä vaan reissuun välillä ihan kaksisteen. Tiukalla on vielä juu tuo napanuora.

 

No me jätettän lapset syksyllä viikokv mummolle tänne kotiin. lapset tuolloin 2,5v ja1,5v. Me lähdetään häämatkalle ilman lapsia.

 

ai niin se tärkein este ton pojan mukaan tulemiseen olis se että sillä lennolla millä päästäs lähimmälle kentälle niin jouduttas oleen yö jossain maassa lentokentällä ennen jatko lentoa...tuonne kun ei suoraan pääse...tai sit maksaa kaksi kertaa niin paljon kuin toi halvempi..

ja kyllä häämatka ilman lasta olis mukavempi....

meillä ei myöskään onnistu päivät ilman päikkyjä kun alkaa oleen kovin hermoissaan puolilta päivin tai viimestään kahelta iltapäivällä...

saattaa olla ettei lähdetä jo senkään takia että on suunnitteilla maalata tää talo tänä kesänä ja sekin maksaa....

tehdään ehkä lyhyempiä reissuja sitten lapsen kanssa ja ilman.....

saapa nähdä....meillä tuo napanuora on kovin tiukassa...en tiedä saisinko ukutuksi kun ollaan kuitenkin niin kaukana kotoa ettei ihan heti päästäs takasin jos hätä tulee!!

 

Hei vanhemmat!

Sääntö on se, että yksi yö per ikävuosi eli 1-vuotiaan voi jättää vain yhdeksi yöksi jne.

Pienet lapset eivät kykene abstraktiin ajatteluun eivätkä kykene pitämään mielikuvaa vanhemmasta niin kauaa, että ymmärtäisivät pitkät poissaolot. Alle 3-v ei missään nimessä saa jättää viikoksi ilman vanhempiaan!

Kahden kesken ehtii reissata kun lapset kasvaa!!

 

Lapset reippaasti mukaan vaan! Kiva se on lapsienkin matkustaa (ainakin oma poika reilu 1v nauttii selvästi nauttii myös uusista paikoista ja ihmisistä ja jutuista)

 

\

Hei vanhemmat!

Sääntö on se, että yksi yö per ikävuosi eli 1-vuotiaan voi jättää vain yhdeksi yöksi jne.

Pienet lapset eivät kykene abstraktiin ajatteluun eivätkä kykene pitämään mielikuvaa vanhemmasta niin kauaa, että ymmärtäisivät pitkät poissaolot. Alle 3-v ei missään nimessä saa jättää viikoksi ilman vanhempiaan!

Kahden kesken ehtii reissata kun lapset kasvaa!!

Jaa no voi voi... Mun vanhemmatkin ovat aikoinaan käyneet viikon reissulla, mun ollessa 3v ja valjen 8 kk, ja ilmat traumoja ollaan selvitty.

On paljon muitakin juttuja mitä ei missään nimessä saa tehä ja silti usein niitä tehdään, joten voi voi... Me ainakin lähdetään ja sillä selvä. Ole sinä sitten vaan kotona lastes kanssa. Tyhmää tuollainen "syyllistäminen"

 

\

Hei vanhemmat!

Sääntö on se, että yksi yö per ikävuosi eli 1-vuotiaan voi jättää vain yhdeksi yöksi jne.

Anteeksi, ihan mielenkiinnosta kysyn että mikäköhän "sääntö" tämä mahtaa olla? Kyllä sitä maalaisjärjellä pärjää kovin pitkälle ja lapset ovat onneksi kaikki hyvin erilaisia. Ei tässäkään asiassa voi ruveta vetämään mitään ehdotonta linjaa. Jari Sinkkosenkin kirjojen mukaan on vain hyvä että lapsi joutuu välillä itsekin epämukavuusalueille, vain sillä tavoin he voivat tuntea koko tunteenkaaren ja kehittyä ihmisenä. On turha pyrkiä olla "maailman paras äiti" - vaan mielummin kyllin hyvä - tällöin lapsi joutuu itsestään työstämään asioita ja opettelemaan niitä myös.

En tahdo mitenkään soimata, mutta haluan vain tuoda julki oman ajatukseni, että ääripäät kaikissa asioissa ovat aina huonoja.

 

Jatketaan nyt tässä pinossakin.
Nyt kun minut on julistettu huonoksi, itsekkääksi äidiksi (MITÄ EN ole)
Tahdon mainita,että
Poikamme on ilonen vesseli,eikä näytä mitenkään kärsineeltä.

Tämä oli meidän ratkaisumme lähteä lomalle, 2 aikuista pärjää paremmin maassa missä sinä vuonna oli pommi iskuja eli Turkissa.
No, toinen vaihtoehto olisi ollut lähtemättä( huom matkan hinnat) ja mahdollisesti ottaa se avioero.

Naimisissa ollaan edelleen,paitsi että jos syyllistäjiä uskominen, niin lapseni elämä on täysin pilalla.

Että näin!....

 

ja taas - se älähtää, johon kalikka kalahtaa - näet en ole syyllistänyt tässä ketään.

Satun olemaan terapeutti koulutukseltani ja tässäpä ote lasten psykoterapiakirjasta:

" Mitä pysyvämmän mielikuvan objetista lapsi on saavuttanut, sitä paremmin hän kestää eron. Lapsen on vaikea kestää eroa 7 kuukauden iästä noin 2-3 vuoden ikään. Silloin ero ei saa olla liian pitkä. " jne.
Kirjaa voi varmaan lainata kirjastosta, sieltä löytyy aiheesta lisää.
Ja muuten, kyllä ne lapset, jotka terapiassa käyvät ovat juuri niitä, joiden kotona on esim. vaadittu liian aikaista itsenäisyyttä jne jne jne.

Mutta tehkööt kukin miten lystää ja älkööt vastailko, turhautuko tms. minun kirjoituksistani jos kerran ovat niin varmoja, etteivät tällä kiistellyllä käytöksellä lapselleen mitään vahinkoa aiheuta ( tottakai vahingon suuruus on kiinni lapsen temperamenttisesta herkyydestä).

Nautinnollista kesää kaikille !

 

\

\

Hei vanhemmat!

Sääntö on se, että yksi yö per ikävuosi eli 1-vuotiaan voi jättää vain yhdeksi yöksi jne.

Anteeksi, ihan mielenkiinnosta kysyn että mikäköhän "sääntö" tämä mahtaa olla? Kyllä sitä maalaisjärjellä pärjää kovin pitkälle ja lapset ovat onneksi kaikki hyvin erilaisia. Ei tässäkään asiassa voi ruveta vetämään mitään ehdotonta linjaa. Jari Sinkkosenkin kirjojen mukaan on vain hyvä että lapsi joutuu välillä itsekin epämukavuusalueille, vain sillä tavoin he voivat tuntea koko tunteenkaaren ja kehittyä ihmisenä. On turha pyrkiä olla "maailman paras äiti" - vaan mielummin kyllin hyvä - tällöin lapsi joutuu itsestään työstämään asioita ja opettelemaan niitä myös.

En tahdo mitenkään soimata, mutta haluan vain tuoda julki oman ajatukseni, että ääripäät kaikissa asioissa ovat aina huonoja.

Jari Sinkkonen ei muuten todellakaan ole tarkoittanut epämukavuusalueilla sitä, että alle 3-vuotias on hyvä jättää vanhempien loman ajaksi kokemaan ahdistusta ja pelkoa vanhempien menetyksellä! herranen aika kuka sellasta edes luulee!!

Meidänkin neuvolassa on tuo yö per ikävuosisääntö!

 

Mulla on kokemusta vain lapsen jättämisestä 5 päiväksi isänsä kanssa ja kokemukset ovat todella positiivisia. Etukäteen ressasin hirveästi ja olin perua reissun, mutta mieheni kannustamana lähdin reissuun.Olen ollut vain yhden yön pois lapseni luota, en ikinä esim. baarissa. Lapseni oli pärjännyt hienosti ja otti minut todella hyvin vastaan takasin tullessa. Nyt olo on ihan mieletön!Jaksan lapsen kanssa taas hyvin ja ymmärrän arvostaa tätä ainutlaatuista aikaa pienen lapsoseni(1,1V) kanssa. Kotona asiat on taas pitkästä aikaa kaikinpuolin hyvin, kun äitikin on vähän päässyt irroittelemaan!vaikuttaa kummasti myös parisuhteeseen...

Mielestäni lapsen jättämisessä on kyse myös siitä kuinka hyvin lapselle ollaan yleensä läsnä ja kuinka hyvä perusturvallisuus lapsella on. Kokeeko lapsi että hänen ihmissuhteensa ovat pysyviä ja varmoja yms. Ymmärrän kyllä että hyvä ohje on että päivä per ikävuosi, mutta olen niin onnellinen että tein loppujenlopuksi oman päätökseni ja lähdin reissuun!!!Tapauskohtaisia asioita taitavat nämä olla...

 

mä ainakin voisin jättää pojan viikoksi mummolaan. Ovat tosi läheisiä ja tärkeitä pojalle. Mun äiti esim. kelpaa samalla tavalla lohduttajaksi pojalle kuin minä. Poika on jopa enemmän mustasukkainen mummostaan kuin minusta

 

\

mä ainakin voisin jättää pojan viikoksi mummolaan. Ovat tosi läheisiä ja tärkeitä pojalle. Mun äiti esim. kelpaa samalla tavalla lohduttajaksi pojalle kuin minä. Poika on jopa enemmän mustasukkainen mummostaan kuin minusta

Meillä tuo mommo on kans just samanlainen, eli erittäin läheinen lapsilleni. lapseni jäävät kotiin kotiin ja tänne mummo tulee heitä hoitamaan.

täällä on todella usein ollut täsä aiheesta ketjuja, siis lasten jättämisestä hoitoon viikoksi. Milloinkaan aikaisemmin en muista lukeneeni säännöistä tai muista traumaa aiheuttavista kokemuksista.

Eli mun mielestä jos vanhemmat kokevat voivansa jättää lapset hoitoon ja voivat näin nauttia yhteisestä matkasta ja ajasta, niin tehköön niin.

Meilestäni se että jättää lapset hoitoon viikoks, ei todellakaan tarkoita sitä että heidän pitäsi itsenäistyä nuorina. Tätä en ymmärtänyt. Onhan lapsilla läheinen hoitaja ja syli täällä turvanaan.

 

\

Hei vanhemmat!

Sääntö on se, että yksi yö per ikävuosi eli 1-vuotiaan voi jättää vain yhdeksi yöksi jne.


Hihii! Mä voisin jo siis olla kuukauden erossa vanhemmistani...

 

ensinnäkin..luulis että lapsen kummit haluis nähdä myös lapsen mut se ei tainnut olla tän kysymyksen pointti
mun mielestä jos lapsi on ollut paljon tekemisissä mummin kanssa niin kyllä pärjää, mut enemmän se taitaa olla vanhempien ikävä mikä kiikastaa?!

meillä kaksi vanhempaa lasta(sillon 6v ja 1v6kk) oli viikon mummin kanssa meidän matkan ajan ja pienemmästä en huomannut mitään, isompi kiukutteli jälkeenpäin mummille...

 

\

mä ainakin voisin jättää pojan viikoksi mummolaan. Ovat tosi läheisiä ja tärkeitä pojalle. Mun äiti esim. kelpaa samalla tavalla lohduttajaksi pojalle kuin minä. Poika on jopa enemmän mustasukkainen mummostaan kuin minusta

Omituisia vanhempia ja sairasta touhua! Onkohan lapsesi edes kiintynyt sinuun ollenkaan, kun mummo on lapsellesi läheisempi kuin oma äiti??? Ei ole ihme, että nykyajan lapsista tulee kieroonkasvaneita ja levottomia. Vanhemmat kehuskelevat, kuinka he jättävät jopa pieniä vauvoja isovanhemmille hoitoon, että pääsevät kahdestaan etelänmatkoille ym.! Miten lasten perusturvallisuus ja luottamus äitiin ja isään voi kehittyä, jos lapsia pidetään viikkokausia erossa vanhemmistaan, isovanhempien hoidossa! Ei ole ihme, että lasten mielenterveysogelmat ja terapiajonot vaan kasvavat!

Meillä lapsille kelpaa lohduttajaksi vain äiti ja isä. Jos lapsi esim. kaatuu ja polveen sattuu, on äidin tai isän oltava paikalla. Mummo ja vaari eivät kelpaa avuksi. Pidän tätä käytöstä normaalina. Tuntuisi omituiselta, jos lapsi pyytäisi apua isovanhemmilta, jotka eivät osallistu perheen arkeen mitenkään.

 

\

\

mä ainakin voisin jättää pojan viikoksi mummolaan. Ovat tosi läheisiä ja tärkeitä pojalle. Mun äiti esim. kelpaa samalla tavalla lohduttajaksi pojalle kuin minä. Poika on jopa enemmän mustasukkainen mummostaan kuin minusta

Tässä nyt on teinimamma kysessää.taitaa mummo hoitaa lasta enemmän kuin äiti..

 

\

\

\

mä ainakin voisin jättää pojan viikoksi mummolaan. Ovat tosi läheisiä ja tärkeitä pojalle. Mun äiti esim. kelpaa samalla tavalla lohduttajaksi pojalle kuin minä. Poika on jopa enemmän mustasukkainen mummostaan kuin minusta

Tässä nyt on teinimamma kysessää.taitaa mummo hoitaa lasta enemmän kuin äiti..

Samaa mietin minäkin B). Jos mummo on lapselle läheisempi kuin äiti, se jo kertoo jostakin. Vaihtoehtoja:

1. Lapsi on hoidossa mummoloissa hyvin pienestä asti ja pitkiä aikoja kerrallaan. Lapsi "unohtaa" äitinsä, koska mummolassa eletään isovanhempien säännöillä ja päivärytmillä. Mummo ja vaari tarjoavat lapselle arjen hoivan. Pitkät erot äidistä ja isästä ovat lapselle traumaattisia. Mutta äiti ja isähän tarvitsevat omaa aikaa ja lepoa lapsista. Mieluummin joka viikonloppu, kesä- ja talvilomilla ja muina pitempinä vapaina.

2. Vanhempien on päästävä kahdestaan matkoille. Omia lapsia ei voi missään nimessä ottaa mukaan etelänmatkoille, Lappiin, kesämökeille, laivalle, edes Ruotsiin. Mitä olisikaan 2-3 viikon Thaimaanmatka omien lasten kanssa? Hukkareissu ja rahojen haaskausta. Lapsihan voi kitistä (lyhyelläkin) matkalla ja äidin ja isän parisuhdeidylli menee pilalle. Ainoa oikea paikka lapsille on mummola. Mummot ja vaarit hoitakoot, ettei vanhempien parisuhde ajaudu karille!

3. Mummo käy pyörittämässä perheen arkea. Hän laittaa ruoat, siivoaa, käy kaupassa. Lapsi oppii, että mummo on se, joka ruokkii, pukee ja ulkoiluttaa lapsen. Äiti on uusavuton tai niin laiska, ettei voi tarjota lapsilleen kuin kaupan einesruokia, pakastealtaan paistovalmiita leivonnaisia, pizzerian ja hampurilaispaikkojen antimia. Kotiruoka ja kotileivonaiset ovat katoava luonnonvara, joista mummo huolehtii.

4. Vanhemmat käyttävät runsaasti alkoholia ja juhlivat usein. Koska lapsia ei voi ottaa mukaan kosteille terassikierroksille, baareihin ja kaupungin yöelämään, lapset kuskataan mummoloihin hoidettavaksi. Aikuisten juhlintaan kuuluvat väkijuomat olennaisena osana. Krapulasta selviämiseen kuluu 1-2 päivää, joten mummot ja vaarit saavat ryhtyä uudestaan äideiksi ja isiksi, tällä kertaa lastenlapsilleen. Mummoloista tulee lapsille toinen koti. Juhannukset, kesälomat, talvilomat ja uudet vuodet kuluvat mummolassa, omien vanhempien juodessa kotona/kesämökeillä #&%?$!* olalle.

Ja auta armias, jos ja kun menet arvostelemaan näitä uusavuttomia, laiskoja tai muuten vaan isovanhempia hyväksikäyttäviä teini- tai iäkkäämpiä vanhempia! Saat sellaiset ryöpytykset päällesi, että oksat pois! Kukas sitä nyt omia lapsiaan jaksaisi joka päivä katsella B)!

 

entäs jos molemmat vanhemmat ovat yhtä aikaa yöt töissä???? ollaanko silloinkin juoppoja, uusavuttomia, isovanhempien hyväksikäyttäjiä?!?!?!? meillä ainakin poika on mielummin silloin isovanhempien luona yötä kuin hoitopaikassa, ja työvuoron jälkeen on myös nukuttava. enkä todellakaan aja 50km suuntaansa sen vuoksi, että lapsi näkisi äitiä pari tuntia. meillä ainakin ollaan 2-3 yötä tarvittaessa, eikä ole tullut mitään traumoja ja hyvin vanhempansa tunnistaa kun hakemaan mennään!!!!!!!! eikä ole ollut minkäänlaisia ongelmia kotona näiden yökyläilyjen jälkeenkään. joskus voi ajatella niinkinpäin, että on tervettä olla joskus erossa vanhemmista...