"Vaaralliset" koirat lapsiperheissä..

Meiltä löytyy kolme dobberia ja yksi dogo.Lapsi on 1,5 vuotias ja on tottunut koiriin. Tuo dogo on ihan nuori vielä, ja siksi joukkiosta arvaamattomin, mutta dobberit tietävät täydellisesti paikkansa suhteessa lapseen. Nämä vanhemmat koirat ovat suojelukoiria, ja ovat siis hyvinkoulutettuja, tervepäisiä ja suurinpiirtein lukevat ajatuksia ja toimivat niiden mukaan. Moni ihmettelee ettemme antaneet koiria pois kun lapsi syntyy, mutta täytyy sanoa että ilman koiria olisi lapsenhoito ollut paljon rankempaa.

 

Meidän vauvaa on kanssa kauhisteltu ja ihmetelty. Tutustuttuaan toteavat että maailman paras lapsiperhekoira. Meidän junnussa siis dobberia ja amerikanbulldoggia. :heart:

 

Tutulla nuori amerikanbulldoggiuros, vieraita kohtaan ihan ok. Se siinä on kuulemma, että joutuvat välillä selättämään ja "hapettamaan" koiraa, kun uhmatessaan meinaa käydä omistajiensa päälle. Selittävät sitä rotuominaisuutena. Mä olenkin miettinyt, että voiko se tosiaan olla noin. Siis että pitääkö noita tosiaan selättää ja hapettaa saadakseen niistä yhteiskuntakelpoisia.

 

Tutulla nuori amerikanbulldoggiuros, vieraita kohtaan ihan ok. Se siinä on kuulemma, että joutuvat välillä selättämään ja "hapettamaan" koiraa, kun uhmatessaan meinaa käydä omistajiensa päälle. Selittävät sitä rotuominaisuutena. Mä olenkin miettinyt, että voiko se tosiaan olla noin. Siis että pitääkö noita tosiaan selättää ja hapettaa saadakseen niistä yhteiskuntakelpoisia.

Ei ole rotuominaisuus. Ko rotu on täysi työkoira. Jos ei saa tarpeeksi aktiviteettia niin hankkii sitä sitten muuten, yleensä epätoivotulla tavalla.

 

Niin, ja siis tuleehan meille ylihuomenna belgin kaveriksi uusi koiravauva. Siinä on beauceronia, bullmastiffia, saksanpaimenkoiraa ja kaukaasianpaimenkoiraa.

Ei ole käynyt mielessäkään, että olisi joku ongelma ottaa sitä tänne vaikka rotumix onkin aikamoinen ja talossa on muksuja.
Sehän vaan koulutetaan kunnolla, ylläpidetään opetettua ja sillä hyvä.

 

Taistelukoirat pitäis kieltää siviileiltä lailla. Useat palvelusrodut (kuten saksanpaimenkoira) on jalostettu työkoiriksi ja sellaisina tulisi pitää.

Ja jos jotain haluatte tästä mielipiteestä syyttää niin kysykää niiltä kasvattajilta, miksi pitää myydä koiria amatööreille. Kaikki ihmiset ei todellakaan sovellu omistamaan eläimiä, saati sitten koiria. Ja kaikki ihmiset ei ole kykeneviä arvioimaan itse omaa soveltuvuuttaan tasitelukoiran omistajaksi.

 

En ymmärrä miksi työkoiria otetaan puhtaasti lemmikkieläimiksi kun seurakoirarotuisiakin on pilvin pimein... no siitä on seurauksensa kun osa ei niiden sielunelämää ymmärrä tai pysty kouluttamaan. Ei ole sattumaa että tietyt rodut aiheuttavat suurimman osan raatelu- ja kuolemantapauksista, vaan johtuu ihan näiden koirien ominaisuuksista- sitten näitä koiria lemmikeille epätoivotuilla ominaisuuksilla myydään vatipäille niin seuraukset ovat ikävät:'

http://www.dogbitelaw.com/PAGES/danger.htm

 

Meillä on niinkin vaarallinen uros koira lapsiperheessä kuin belgianpaimenkoira.
Ja aivan täydellinen valinta. Aktiivinen, helppo motivoida ja kouluttaa, vahtii ja paimentaa lasta, eikä varmana päästä hetkeksikään silmistään. On maailman kiltein, antaa lapsen köllötellä vieressä ja itseään vasten, eikä sano mitään vaikka päällekkin kiipeisi (joka kylläkin on ehdottomasti kielletty!)
Koira herää yöllä heti kun kuulee lapsen huoneesta ääntä, samoin aamulla ja päiväuni aikaan, ja näin ollen herättää myös minut.
Koira on kooltaan todella iso ja vielä nuori, joten joskus saattaa tönäistä lapsen nurin esim. ulkona juostessa.
Mutta meidän perheeseen sopii paremmin kun hyvin, enkä vois kuvitellakkaan muun rotuista koiraa meille

meah: Mikä belkkari muunnos teiltä löytyy? Meillä groenendael..

 

Meillä on ollut viimeisinä koirina kaksi tanskandogginarttua, enkä koskaan ole niin helppoja koiria kouluttanut. Sisällä ovat todella huomaamattomia ja ulkona aivan eri koiria. Ja mikä parasta, vaativat riittävää 8-10 kilsan lenkkiä joka päivä. Koirat ovat olleet useissa tilaisuuksissa ja kerhoissa vieraina lasten luona ja hoidettavina, tietenkin kotona vielä omat lapset joka päivä. Koskaan ei ole tarvinnut varoitella. Mutta hommia on ollut ulkona aina riittävästi ja pitkät lenkit (osa matkasta aina irrallaan, kun mahdollista) ovat varmasti olleet yksi tekijä.

 

Meillä myös sakemanni lapsiperheessä. Äitini mielestä koira on vaarallinen, koska se rodunominaiseen tapaansa puolustaa voimakkaasti reviiriään ja silppuaa jokaisen joka yrittää ominpäin ovesta sisään. Kuitenkaan ei voisi parempaa koiraa toivoa. Perhekoirana se on täydellinen. Koskaan näinä kymmenenä vuotena se ei millään muotoa ole käyttäytynyt uhkaavasti meitä tai ketään tuttuja kohtaan. Kerran jopa sattui tapaus, että poikani pienenä vetäisi sitä korvasta niin että koira vingahti mutta sen jälkeen vain nuoli pojan sormia. Aina ovat juosseet ja riehuneet lapset ja koira pihalla eikä koira vahingossakaan ole heitä kaatanut tai vastaavaa. Sen sijaan siskoni kultaiseen noutajaan en luota tippaakaan vaikka sekin on lapsiin tottunut niin silti se on välillä jopa näyttänyt hampaitaan kun lapset ovat vaikka ajaneet autoilla sen nenän edestä. Että eipä tuo rotu paljoa yksilöistä kerro.

 

Tietty meilläkin voisi olla joku seurakoirarotu.. Mutta ainakin mulla tulee mieleen seurakoiraroduista vaan pienet sylififit ja jotkut cockerspanielit. Monet niistä mitkä on pelkästään seurakoirarotuja on myös tosi sairaita! Työkoiraroduilla on vähemmän sairauksia ja kyllähän esim saku tunnetaan jo seurakoiranakin työkoiraominaisuuksien osalta.. Joku haluaa harrastaa ja kouluttaa koiraansa ja siihen ei minkään kiinanpalatsikoiran ominaisuudet aina riitä.. Ja mäkin luotan enemmän isoihin koiriin. Kaikki pikkukoirat mitä oon ite tavannu elämän varrella on olleet sellasia varautuneita räksyttäjiä jotka on näykkineet.. Vaikka olis lapsiperheenkin koirina olleet.. Lapset aina kertoneet että koira on näykkinyt jne.. Isot koirat ei niinkään mitään vastaavaa tehneet..

 

Rotikka, saku ja seropi. Hyvin sopivat lapsiperheeseen.

 

Meilläkin dobermann ja sakemanni. Ikinä ei omien koirien kanssa ole mitään ongelmia ollut. Isosta koosta joskus on haittaa kun vauhdila juoksevat tai päälle istuvat mutta ei agressiivisuudesta johtuvaa.
Kyllä nuo varmaan purisivat vierasta jos sellainen tilanne tulisi mutta viimeksi tänä aamuna meidän 8kk kaiveli toopen hampaita sormillaan ja vielä viime laskussa kaikki oli tallella.
Meidänkin lapsia on koira purrut, toinen joku bichon-cotton-puudeli-härpätin ja toinen jackrusseli. Kummallakin kertaa lapsi täysin syytön.

 

Hui, että teitä! Älkää ihmeessä luottako koiriinne noin, 8kk kaiveli koiran hampaita!! En ikimaailmassa päästäisi lapsiani kylään koiraperheeseen, jossa noita rotuja mitä edellä mainittiin. Enkä kyläile itsekään ja saisitte kyulkea vaarallisine koirinnenne jossain muualla kuin kadulla!!

Anteeksi nyt, mutta päälleni on lapsena meinannut hyökätä koira, kulki omistajansa kanssa tiellä ja minä vain ohitin heidät...Siitä pelkoni.

 

[QUOTE="vieras";22840323]Hui, että teitä! Älkää ihmeessä luottako koiriinne noin, 8kk kaiveli koiran hampaita!! En ikimaailmassa päästäisi lapsiani kylään koiraperheeseen, jossa noita rotuja mitä edellä mainittiin. Enkä kyläile itsekään ja saisitte kyulkea vaarallisine koirinnenne jossain muualla kuin kadulla!!

Anteeksi nyt, mutta päälleni on lapsena meinannut hyökätä koira, kulki omistajansa kanssa tiellä ja minä vain ohitin heidät...Siitä pelkoni.[/QUOTE]

toisin sanoen lapsuuden pelkoja? olet kohdannut YHDEN huonosti kasvatetun ja mahdollisesti vielä isokokoisen koiran ja siitä on jäänyt kauheat traumat.. ei kaikki koirat sellaisia ole!
kaduilla kulkee päivittäin ties mitä murhamiehiä ja raiskaajahiippareita.. ne tekee enemmän harmia kuin ne kadulla kulkevat KOIRAT.

ja tuskin tuo hlö jolla 8kk vauva päässyt koiran suuta tonkimaan, on tarkoituksella pistänyt muksun niin tekemään.. katos kun ei voi silmät 24/7 olla lapsessa kiinni.. ja koirahan teki niinkuin hyvähermoisen lapsiperheen koiran kuuluu tehdä eli sieti tilanteen hyvin. ja normaalisti koiran pitää antaa katsoa suuhunkin ja antaa esim ottaa vierasesineet pois!
kyllä meilläkin päässyt lapset joskus kiskomaan turkista tai korvista koiraa mutta koira tietää että lapset on sitä ylempänä ja että niitä ei satuteta.. varmasti vaistoavat myös sen että kyseessä on vasta "pentuihminen"..

 

mä ihmettelen tota kamalaa vauhkoomista niistä vaarallisista koiraroduista ja aina ne samat on kistassa niinkuin rotikat,terrierit,dopperit ym. meillä on ollut 5rotikkaa koko lapsuus ja nuoruus ajan meillä kotona ja sen ihanempia ja uskollisempia kamuja mulla ei vielä ole ollut edes tästä niin sanotusta ihmisrodusta.niiden rakkaus meitä kohtaan oli aivan mahtavaa mutta myös meidän niitä kohtaan.ei kukaan niistä purrut eikä syönyt ketään tänä aikana kun meillä niitä on ollut vuodesta-67 ja nyt meillä on ilo seurata taas uutta pientä rotikka vauvaa poikamme perheessä ja siellä myös pieni lapsi joukossa mukana ja tällä hetkellä ovat jo parhaimmat kamut.ja se sanon vielä että kyllä se pienikin koira voi olla tosi vaarallinen ,ainoa pureminen minkä meidän poika joutui kokemaan oli pienen spanielin tekosia ja kävi myös tosi pahasti silloin kun meinas silmästä lähteä näkö.pieni koira voi purra aika rauhassa ja eikä pääse lööppeihin niin helposti kuin isommat ja se ilmeisesti johtuu siitä että isompi koira tekee isompaa tuhoa kun on voimakkaampi niin silloin kyllä lööpit laulaa kun rotikka on purrut. ja edelleenkin olen sitä mieltä että se pahin syy on siellä narun toisessa päässä jossa on kaksijalkainen eläin. rotikka on todella rakastettava koira joka osaa myös rakastaa omaa perhettään pyyteettömästi. mitään muuta rotua meille ei tule .on niin hyviä kokemuksia meidän rakkaista, mutta toivon ettei niitä kasvattajat kaikille ihmisille pilattavaksi antaisikaan ja hakattavaksi koska sillä tyylillä saa joka koirasta vihasen ja hullun,meidä koirat perheenjäseniä ja perheenjäseniä pidetään hyvänä ja halitellaan ja hyvällä toimii myös koulutus ja palkintona oikein kunnon suukko jonka yleensä saan tosi kosteana,vaarallisia koiria ei olekkaan vaan te ihmiset teette siitä joko sellaisen tai hellyyden perikuvan mutta se on teidän päätettävissä kuinka koiranne pidätte muttä älkää ainakaan hakatko koira muistaa se loppuelämänsä koka kättä sitä vastään nosti,

 

Mun kokemukseni mukaan kaikista vaarallisimpia on keskikokoiset villakoirat. Jokainen on ollut päästään vialla. Ainoa mikä mua on koskaan purrut. Ainiin, ja olihan meidän naapurissa kaksi isoakin villakoiraa, oikeita ilkiöitä! Ne kävi ohikulkijoiden kimppuun.

 

keskikokoiset villakoirat, mullakin niistä inhottavia kokemuksia.. jotenkin silittäessä luisevia vaikka olisivatkin hyvässä kunnossa, ja haisevat omituisille. lisäksi kaikki jotka oon tavannu (n. 20kpl) on olleet lapsiperheen koirina, ja JOKAINEN niistä koirista on ollu sellanen että puree suht herkästi.. "sitä ei saa koskea korviin, tuota ei häntään, älä koske sen tassuihin, ei ei älä vaan tarkasta hampaita, se puree!" tuota rataa.. ihan ihmeellisiä elukoita, kuka tosta rodusta tykkää? paikkakunnallamme asuu myös nainen jolla on musta iso villakoira.. yrittää hyökkiä niin ihmisten kuin muiden eläinten kimppuun.. hyi!

 

Ei yksikään rotu ole itsessään "vaarallinen". Osa vaan tarvitsee määrätietoisemman kodin kuin muut. Jos omistaja tietää millaisen koiran kanssa on tekemisissä ja uhraa aikaa sen ruotuun saamiseen, ei mitään ongelmia tule vaikka olisi lapsia perheessä.

Pitää aina muistaa, että koira on kovin avuton täällä meidän ihmisten maailmassa ja jos sen pitää itse päättää laumansa asioista kun selkeää johtajaa ei ole, tekee se väistämättä vääriä päätöksiä.

Itse omistan bokserin joka rodultaan on todella lapsirakas ja laumaansa leimaantuva, mutta kuitenkin vahvaluonteeltaan ja väärissäkäsissä varmasti uhka myös lapsille.

Koirien "virheistä" vähintään 99% selittyy sillä kun tarkastellaan hihnan taluttavassa päässä tepastelevaa.

 

[QUOTE="essi";22807238]Olen samaa mieltä. Olen nähnyt, kun Pittbull puree. Sen hampaista irrotettiin toista, sitä itseään 3 kertaa isompaa koiraa. En ikinä ottaisi sitä riskiä, että joutuisin sellaista pässiä lapsestani irrottamaan.
Meillä on saksanpaimenkoira. Se on niin hellyttävä ja huomaavainen lasten kanssa, ettei sitä kukaan ole koskaan vaarallisena pitänyt. On tarkkaan harkitusta pentueesta valittu ja oikein kasvatettu ja koulutettu. Valitettavasta mistä tahansa rodusta löytyy vaarallisia koiria, mutta nämä taistelukoirat ovat ihan omaa luokkaansa. Saavat aikaan järkyttävää jälkeä kerralla ja ilmeisesti mistään tottelevaisuudesta ei edes näiden kohdalla haluta puhua. Tyyliin "niiden kuuluu olla tällaisia, ei niiden kuulukaan irrottaa käskystä".[/QUOTE]

Sä puhut niin paljon mutu-tuntumaperäistä paskaa, että en viitsi tässä yön pikkutunteina ruveta edes todistamaan noita sun väitteitä vääriksi, toivottavasti oot huomenna linjoilla niin saa sunkin pieni polla vähän muutakin tietoa ku sitä mitä keltanen lehdistö sulle syöttää.
Mä säälin sua, olit provo tai et.

 

On muutama koirarotu,jotka ovat sen näköisiä,että ovat vaarallisia ja arvaamattomia,juuri esim pitbull ja bullterrieri.Minulla ei näistä roduista ole mitään omakohtaista kokemusta,joten en voi sen puoleen kommentoida niiden vaarallisuutta oikeasti.

Tuttavaperheessä oli saksanpaimenkoira,innokas tapaus muttei tehnyt pahaa kärpäsellekään.

Mitä rotuja nämä Suomessakin ihmisten kimppuun hyökänneet koirat ovat tavallisesti olleet?

 

Suomessa on ainakin uutisoitu muistaakseni dogo argentinon ja rotikoiden hyökkäyksiä, dobermannien myös.
Itse en tykkää sakuista ja rotikoista yhtään (rumia omaan silmään) ja dobermanneistakaan en, kun on alunperin luotu koko rotu siten, että yhdistetty mahd. aggressiivisia koiria veronkantajamiehen suojaksi. Olkoonkin, että nykyään rotua on "pehmennetty" whippeteillä yms.
Sen sijaan meiltä kyllä löytyy kaksi bullterrieriä, joista toinen kääpiökokoinen. Itsepäisiä koiria ja tiedän että osaavat olla erittäin vahvojakin, mutta en usko että koskaan kenenkään ihmisen kimppuun kävisivät ilman syytä.

 

Näköisyyshän sen ratkaisee... ei helvt... Mites sulla toimii sosiaalisetsuhteet ihmisiin? Näätkö niissäkin rikolliset ja muut epäluotettavat kehonpiirteiden perusteella.

Isäntä määrää koiraa ja kertoo mitä tehdään milloinkin, oli sitten kyseessä taistelukoira tai muu. Muuten ollaan ongelmissa vaikka perheessä olisi ihan pikkunen ja söpö piu piu tiu tiu.

On muutama koirarotu,jotka ovat sen näköisiä,että ovat vaarallisia ja arvaamattomia,juuri esim pitbull ja bullterrieri.Minulla ei näistä roduista ole mitään omakohtaista kokemusta,joten en voi sen puoleen kommentoida niiden vaarallisuutta oikeasti.

Tuttavaperheessä oli saksanpaimenkoira,innokas tapaus muttei tehnyt pahaa kärpäsellekään.

Mitä rotuja nämä Suomessakin ihmisten kimppuun hyökänneet koirat ovat tavallisesti olleet?

 

Meillä on isoja pk-rotuisia koiria. Toimitaan tukiperheenä. Eli ihan vieraitakin lapsia on meille luotettu hoitoon, ja meidän koti on todettu turvalliseksi, vaikka tuommoset "pedot" saman katon alla on. Niistä nyt vaan kuka tahansa näkee, että ovat ihmisrakkaita - kuka voi tulkita väärin hyväntuulisen koiran hännänheilutuksen?

Koirat käsittävät paikkansa, eivät -koskaan- tekisi omalle laumalle, meidän vieraillemme, yhtään mitään. Kun me hyväksymme vieraat, hekin hyväksyvät. Koirat lukee omistajaansa koko ajan.
Posteljoonia tai kaupustelijoita kyllä haukkuvat, kunnes ehdin vieraita vastaan ovelle.

Tietty järki kuitenkin pelissä; koskaan ei lapset ole koirien kanssa keskenään ilman aikuista. Ison koiran ei tarvitse kuin päättää kääntyä rivakasti ovelle, ja hennompi lapsi kaatuu kun koira tölmäisee vierestä ohi. En halua, että tällaistakaan pääsisi sattumaan, joten ollaan sitten kait ylihuolehtivia.
Tämä varovaisuus kyllä käsitetään usein väärin. Kun sanon, että tietty ollaan varovaisia ja lapset ei koirien kanssa ole ilman valvontaa - niin tuntemattomat luulee, että se on siksi että kuvittelen koiran purevan. (voi herrajumala... sellainen koira olisi jo mennyt piikille). Ei, kyllä syy on ihan vain kokoerossa. Ei kukaan laittaisi pientä lasta vasikkatarhaankaan yksin niitä silittelemään, eihän?

 

Lisäyksenä: Jokainen joka miettii koiran hankkimista tulisi ajatella, että sovinko minä koitarodulle jota ole hankkimassa. Jos osaat käsitellä koiraa sen vaatimalla tavalla ei ole ongelmia.

Kaikki nuo keltaisenlehdistön toitottamat tapaukset on seurausta koiran puutteellisesta kouluttamisesta. Jotkut rodut on vaan vaikeampia kuin muut, mutta yhdelläkään ei ole luontaista tarvetta nousta laumaansa vastaan. Koirat polveutuvat susista jotka on laumassa saalistavia eläimiä, eikä ne tulisi toimeen ilman toisiaan. Koiran ollessa oikessa kodissa jossa se tuntee paikkansa laumanjohtajan alaisena, ei se löydä pikkupäästään yhtään syytä nousta ketään vastaan siinä laumassa.

Jos annat koiralle vallan niin se väistämättä tekee vääriä ratkaisuja jotka voivat olla kohtalokkaitakin.