v**uttaa!

[jani]

olen niin rakastunut kuin vaan ikinä voi olla, vittumaista tässä on se että naiseni on jo naimisissa.. tosin niiden suhde ei ole ihan paras mahdollinen, uskoisin että saan tämän tyttösen useammin hymyileen kuin miehensä, naikkonen on kertonut useampaan otteeseen että suhteessa mättää useampikin asia. tuossa hetki sitten juovuksissa kerroin naiselle mikä on nyt homman nimi ja yllätyin aikalailla kun naiseni kertoi tienneensä tämän jo pitkän aikaa, asian joka mulle itelleni selvis vasta marraskuussa.(oon siis tuntenu tämän pariskunnan jo pitemmän aikaa) olin tietenkin helvetin iloinen, ainakin hetken aikaa, sitten alkoi tuleen uusia polttavia kysymyksiä joihin halusin saada vastauksia..

sain hetki sitten kuulla että tunteet on molemminpuoliset, suukotkin on vaihdettu.. nyt en tiedä mitä tehdä, mitä sanoa, kuinka toimia. tää helvetin tilanne ajaa mut hulluks! naiseni on niin lähellä mutta silti niin kaukana, haluan sen itselleni ja kokonaan omaksi, nainen vaan on edelleen suhteessa, en tiedä pelkääkö miestyään vai pelkääkö että mulle sattuisi jotain (siitä kyllä ei ole pelkoa, olen sen jo kertonutkin) vai pysyykö sitten lapsen takia siellä, tiedän vain että tekisin sen onnellisemmaksi kuin tuo vitun hyypiö, menee perkele hermot tähän.. sen helvetin kerran kun löydän naisen jota kohtaan on tunteita niin pitääkö vittu senkin olla jo naimisissa!?

tämä ei jää tähän, mä teen mitä ikinä tarttee että saan naiseni kainalooni, viimeisin suukko tuli viime yönä ja odotan kovasti uusintaa..

vituttaa vain tämä koko tilanne, miehen ei ikinä pitäisi joutua tähän tilanteeseen

 

[jäitä hattuun!]

Et siis ole ikinä seurustellut hänen kanssaan, olette vaan tavanneet silloin tällöin? Eli olet saanut hänestä vain parhaita paloja, hetkiä jolloin hän yrittää olla mukava vieraan ihmisen (eli sinun) seurassa. Käsityksesi hänestä voisi muuttua jos oikeasti saisit hänet ja eläisitte yhdessä suhteen arkea. Voi olla että hän osoittautuisikin aika erilaiseksi kuin millaisen kuvan olet hänestä muodostanut tähän mennessä.

Niinhän suhteissa muutenkin usein käy, se mahtava tyyppi johon alussa tutustui, onkin vuoden päästä korkeintaan siedettävä.

 

[vaan]

Niinhän suhteissa muutenkin usein käy, se mahtava tyyppi johon alussa tutustui, onkin vuoden päästä korkeintaan siedettävä.

kestää se vuosi? It's not an option!

 

[+-0]

Anna kyynisten sönköttää miten pitkään pitää tuntea toinen että tietää millainen hän on. Voi jestas että inhoan näitä "asiantuntijoita" jotka selittää minkä ikäinen suhde on arvokkaampi ja tärkeämpi kuin jonkun toisen lyhyempi, ja että ei toisesta voi tietää mitään ennen 10. aviovuotta. Minulle ainakin 2 vuotta HYVÄÄ suhdetta, läheisyyttä, jutustelua ja yhteisten suunnitelmien toteuttamista, seksiä ja yhteistä ymmärrystä ovat 100x tärkeämpiä kuin 30 kuivaa vuotta vitunmoista nalkutusta ja urputtamista ja sivusuhteita.

Takaisin asiaan: Puhu naisen kanssa kaksin tilanteesta, vain kysymällä häneltä saat tietää mikä siinä edellisessä miehessä niin kiehtoo. Kukaan kaikentietävä keittiöpsykologi-elli sitä tuskin tietää. Jos minun pitäisi valita suunnaton ihastus-rakastukseni ja pysyvä ok-suhde missä on kaikki turvattu, etenisin ainakin HITAASTI. Naiselle voi ja on varmasti kova pala lähteä tutusta suhteesta - mitä jos teidän suhteenne ei toimisikaan ja hän jäisi yksin? Hän varmasti pohtii mielessään kaikkia vaihtoehtoja, mikäli siis tosissaan kanssasi on. Sinuna siis odottaisin ja osoittaisin hänelle välittämistäni ja kiintymystäni ja yrittäisin saada hänelle sellaisen tunteen, että hän on turvassa kanssani.
Muista että ero on aina kova paikka ja tarvitsee aikaa parantua, tuskin tahdot itsellesi masentuneen naisen ja itsestäsi laastarisuhdetta. Anna hänen tehdä päätöksensä äläkä painosta mihinkään suuntaan, voit toki kertoa hänelle omista tunteistasi mutta sano myös olevasi valmis odottamaan hänen takiaan. Selvää minusta ainakin on, että hän välittää sinusta tosissaan. Tsemppiä!

 

[kiinnostavaa]

olen niin rakastunut kuin vaan ikinä voi olla, vittumaista tässä on se että naiseni on jo naimisissa.. tosin niiden suhde ei ole ihan paras mahdollinen, uskoisin että saan tämän tyttösen useammin hymyileen kuin miehensä, naikkonen on kertonut useampaan otteeseen että suhteessa mättää useampikin asia. tuossa hetki sitten juovuksissa kerroin naiselle mikä on nyt homman nimi ja yllätyin aikalailla kun naiseni kertoi tienneensä tämän jo pitkän aikaa, asian joka mulle itelleni selvis vasta marraskuussa.(oon siis tuntenu tämän pariskunnan jo pitemmän aikaa) olin tietenkin helvetin iloinen, ainakin hetken aikaa, sitten alkoi tuleen uusia polttavia kysymyksiä joihin halusin saada vastauksia..

sain hetki sitten kuulla että tunteet on molemminpuoliset, suukotkin on vaihdettu.. nyt en tiedä mitä tehdä, mitä sanoa, kuinka toimia. tää helvetin tilanne ajaa mut hulluks! naiseni on niin lähellä mutta silti niin kaukana, haluan sen itselleni ja kokonaan omaksi, nainen vaan on edelleen suhteessa, en tiedä pelkääkö miestyään vai pelkääkö että mulle sattuisi jotain (siitä kyllä ei ole pelkoa, olen sen jo kertonutkin) vai pysyykö sitten lapsen takia siellä, tiedän vain että tekisin sen onnellisemmaksi kuin tuo vitun hyypiö, menee perkele hermot tähän.. sen helvetin kerran kun löydän naisen jota kohtaan on tunteita niin pitääkö vittu senkin olla jo naimisissa!?

tämä ei jää tähän, mä teen mitä ikinä tarttee että saan naiseni kainalooni, viimeisin suukko tuli viime yönä ja odotan kovasti uusintaa..

vituttaa vain tämä koko tilanne, miehen ei ikinä pitäisi joutua tähän tilanteeseen

Kielenkäyttösi paljastaa, että olet joko hyvin nuori tai ainakin kypsymätön. Saavuttamaton rakkaus tuntuu kiihottavalta ja antaa liian paljon tilaa mielikuvitukselle todellisuuden sijaan.

Leikitte nyt hyvin, hyvin vakavalla asialla kun mukana kuvioissa on lapsi ja lapsen äidin pitäisi olla vastuullinen eikä leikkiä tulella.

Kehoitan laittamaan jäitä hattuun ja ennen kaikkea kasvamaan aikuiseksi ja toimimaan oikein!

 

[mummuska]

Olen samaa mieltä kuin edellinen. Jäitä hattuun mies, sillä naisella on perhe, johon kuuluu myös lapsi.
OLETKO sinä valmis ottamaan myös sen lapsen vastuullesi?
Lapsi on todennäköisesti vielä aika pieni eikä voi itse itsestään huolehtia.
MUISTA - lapsi on joka ikiselle äidille aarre, jota on sydämensä alla kantanut - se on ihan eriasia kuin yleisesti miehillä (toki poikkeuksiakin miehissä on), jotka eivät ole koskaan olleet napanuoralla kiinni lapsessaan.

Tunteiden palo ja kiima ON ihan eriasia kuin oikea rakkaus. Tosi Rakkautta voi olla sekin, että päästää irti eli luopuu toisesta ihmisestä.
Sinun ajatuksesi vaikuttavat varsin itsekkäilä, että kun minä kun minä kerrankin löysin itselleni "sopivan" niin otan sen millä hinnalla hyvänsä.
Tuo on pirullisin ajatus ihmis-suhteiden rakennusaineiksi.
Kasvata itseäsi ja ajattele kaikkien kantilta tulevaisuutta. Asiassa on ainakin kolme muuta sinun lisäksesi ja niillä muillakin on oikeuksia, joita itsekkäässä uhossasi, halusi ja tunteesi eivät ole huomioineet.

 

[elät vain kerran]

Kuules Jani, sinä elät vain kerran ja olet ainut, joka voi tehdä elämisestäsi elämisen arvoisen tai ylipäätään tietää, mikä sinulle on parasta. Tee kuten sydän sanoo.

 

[Perus-Elli]

Go! Boy, go for it!. You're worth of it!

Anna palaa, poika! Tee se, jos se tuntuu niin Oikealta!

Näinhän kehoitetaan parisuhteeseen väliintunkeutuvia ikisinkkunaisiakin.

 

[Eino Erotigue]

Minen oo antanu aviomiesten enkä avoauvojen häiritä rakkauselämääni. Ota poika se mikä sulle kuuluu, se yhtä taistelua tuolla luonnossaki..paras voittaa.

 

[golleeka]

menet nyt ja otat sen muijan.sen ukko saa olla vaikka mikä maisteri tai jopa joku filkand.homo se on kuitenkin.maripaitainen punkkua litkivä ja vaippoja vaihtava pyöreärillinen keskustelija.näytä että miehiäkin on olemassa!!!!tana.toimi nyt!!!!

 

[mietitäänpä jatkoa]

Jos sen naisen saat itsellesi joudut sitten pelkäämään milloin se vaihtaa sinut taas vähän parempaan ja kiinnostavampaan. Jos se lähtee avioliitosta lapsensa isän kanssa, ei ole ollenkaan iso kynnys vaihtaa sitten jatkossa sinua mielenkiintoisempaan tyyppiin. Arki kun astuu teidänkin suhteeseen aikanaan.

 

[Säälittävää]

1. Toivottavasti saat turpaan tämän naisen mieheltä!
2. Kuka haluaa seurustella huoran kanssa?

 

[suhde ja suhde]

Anna kyynisten sönköttää miten pitkään pitää tuntea toinen että tietää millainen hän on. Voi jestas että inhoan näitä "asiantuntijoita" jotka selittää minkä ikäinen suhde on arvokkaampi ja tärkeämpi kuin jonkun toisen lyhyempi, ja että ei toisesta voi tietää mitään ennen 10. aviovuotta. Minulle ainakin 2 vuotta HYVÄÄ suhdetta, läheisyyttä, jutustelua ja yhteisten suunnitelmien toteuttamista, seksiä ja yhteistä ymmärrystä ovat 100x tärkeämpiä kuin 30 kuivaa vuotta vitunmoista nalkutusta ja urputtamista ja sivusuhteita.

Sönkötä sinä vain yksiksesi kun et luettua ymmärrä. Eihän tässä ole kyse mistään suhteesta (ei edes lyhyestä), vaan ihan satunnaisista tapaamisista. Ainahan sitä alussa deittaillessa näytetään sitä parasta puolta, ei kai kukaan silloin ala esim. nalkuttamaan deittikumppanille. Mutta kun sitten suhteessa ollaan saattaa siitä hurmaavasta seurustelukumppanista kuoriutua hirvittävä pirttihirmu tai pahoinpitelijä.

Eli hyppää sinä vaan rauhassa suhteeseen jonkun puolitutun kanssa, mutta ei tarvi sitten itkeä kun sattuu.

 

[Näin se vaan on]

Siis tämä nainen on hankkinut lapsen sellaisen miehen kanssa, joka ei sitten riitäkään hänelle enää tässä vaiheessa? Onpa huono valitsemaan kumppaninsa ja/tai ratkaisemaan yhteisiä ongelmia parisuhteessa. Kyllä omat itsekkäät oikeudet heittää menemään siinä vaiheessa, kun lapsen tekee.

Jos hänen tapansa korjata parisuhteen ongelmat on vaihtaa partneria (esim. miehestään sinuun), niin sama ongelmanratkaisutapa voi hyvinkin jatkua myöhemminkin. Ongelmia tulee aina parisuhteissa, sitä ei voi estää. Ainoa mihin voi vaikuttaa on se kenen kanssa valitsee ryhtyä suhteeseen (saati lapsien tekoon) ja miten yhteisiä ongelmia ratkoo. En itse tästä syystä noteeraa lainkaan muiden kanssa lapsia tehneitä ja sittemmin eronneita vakaviin suhteisiin. Sehän on yksi valtava "en osaa valita kumppania tai elää parisuhteessa" kyltti.

 

[naapurin tyttö]

En itse tästä syystä noteeraa lainkaan muiden kanssa lapsia tehneitä ja sittemmin eronneita vakaviin suhteisiin. Sehän on yksi valtava "en osaa valita kumppania tai elää parisuhteessa" kyltti.

Entä jos hänet onkin jätetty? Siinä vois mennä potentiaalinen elämänkumppani hukkaan.

 

[Jees]

Entä jos hänet onkin jätetty? Siinä vois mennä potentiaalinen elämänkumppani hukkaan.

Yksinhuoltajat antavat sellaisen epäonnistujan kuvan itsestään, kierrän ainakin itse heidät kaukaa.

 

[Näin se vaan on]

Entä jos hänet onkin jätetty? Siinä vois mennä potentiaalinen elämänkumppani hukkaan.

Jätetylläkin on ollut vähintäänkin huono taju sen suhteen kenen kanssa menee niitä lapsia hankkimaan. Useimmiten niissä jätetyissäkin on sen lisäksi paljon syytä siihen miksi heidät on jätetty, vaikka pelkkään uhrin viittaan nopeasti kietoutuvat.

 

[Hääkellot]

Onneksi yksinhuoltajat kelpaavat näille V-sanaa viljeleville ja ainoastaan kännissä tunteistaan puhuville "Janeille". Ehkäpä heistä tulee toisilleen sopiva pari.

 

[Ennustaja]

Yksinhuoltajat antavat sellaisen epäonnistujan kuvan itsestään, kierrän ainakin itse heidät kaukaa.

Saatat olla itse samassa tilanteessa joskus

 

[teukka]

"Tinneri tai alkoholi. Missä isä, äiti oli..."
Selvitä, Jani, ensin pääsi. Aloita sen jälkeen kasvu aikuiseksi ja ihmiseksi. Elämä ei ole PlayStationia tai WoW:ia. Aikuisten oikeassa elämässä pelataan ihan oikeilla korteilla, ei tappelemalla saaduilla bonuselämillä. Välillä jopa -ajatellaan. Kuvittele!

 

[sekamelska]

Yksinhuoltajat antavat sellaisen epäonnistujan kuvan itsestään, kierrän ainakin itse heidät kaukaa.

Kuten myös. Hieman säälittävä olo tulee heistä, ja siinä on myös vaarana joutua draaman keskelle kun pitää tasapainotella exien kanssa (joita ei voi jättää huomiotta kun on kuitenkin kyseessä lapsen vanhempi), ja "et ole minun oikea isä/äiti"-lapsien kanssa. Parisuhteessa on tarpeeksi tekemistä muutenkin.

Ap siis oikeasti haluaisi elää sellaisen draaman keskellä, varsinkin kun naisen mies tulee jätetyksi hänen takiaan. Exä suuttuu, lapset suuttuu, kenelläkään ei ole kivaa.

 

[Maatilan Emäntä]

Järki käteen! Ei tuo kannata. Itse olin joskus niin tyhmä ja lankesin tuohon samaan. Kaikki tuntu niin oikealta, mutta pitemmän päälle siitä tuli täyttä HELVETTIÄ. Itseäni voin vain siitä syyttää, mutta haluan antaa neuvon. Ensinäkin se eroamis vaihe kestää ikuisuuden ja siinä annetaan tuhat lupausta, mutta niistä ei koskaan pidetä kiinni. Ja lapsi vaikeuttaa aina tilannetta. Usko pois. Kyllä se oikea tulee eteen jos on tullakseen ja vielä helpommalla tavalla