Uutta vai käytettyä lapselle?

[Anna]

Meidän perheessä ollaan päästy todella pitkälle ostamatta vauvalle mitään uutta. Ihan vain siitä syystä, että ollaan saatu tarpeeksi vaatteita ystäviltä ja sukulaisilta. Siis lähinnä käytettynä. Sitten kun menemme ystävien luokse, jotka ovat ostaneet tai saaneet kaikki vauvan vaatteet ja tavarat uutena, tulee joskus häivähdys häpeää tai jotain muuta alemmuuden tunnetta, koska meidän lapsi kulkee käytetyissä vaatteissa. Ovatko lapseni vaatteet perheemme tulostatus? Nurinkurista tässä on se, että olemme hyvätuloisia ja meillä on oma asunto (tai pankinhan se vielä on...) Miksi minä tuhlaan aikaani pohtien, mitä muut ajattelevat meistä kun puemme lapsemme käytettyihin vaatteisiin?

Meidän perheessä ei ole ikinä arvostettu kalliita vaatteita, joten käytettyjen, siistien vaatteiden käyttäminen lapsilla oli aika itsestään selvää. Vaatteet ovat kuitenkin niin lyhyen aikaa käytössä (lapsi vasta 1v 2kk). Toisaalta olemme säästäneet erittäin paljon rahaa, eikä vaatteilla ole ollut hänen elämässään, tai kenenkään muunkaan pikkuvauvan elämässä muuta merkitystä kuin lämpö ja suoja. Miksi siis minua hävettää, kun kaverit kertovat, etteivät halua pistää lapsensa päälle käytettyjä vaatteita?

Eräs ystäväperheemme on vienyt tämän "vaatebisneksen" niin pitkälle, että perheen äiti ei suostu ostamaan mitään muuta kuin merkkivaatteita (benetton, esprit jne.) lapsilleen. 5- ja 7-vuotiaat lapset ovat erittäin merkkitietoisia. Kauhulla ajattelen heidän tulevaisuuttaan. Mitä he ajattelevat "merkittömistä" lapsista? Mitä he tekevät aikuistuessaan, jolloin pitäisi itse hankkia omat vaatteet - menevätkö kaikki tulot vaateostoksiin? Tuleeko teini-iän kapina äidin merkkitietoutta vastaan? Joskus olen yrittänyt miettiä, mistä merkkivalveutuneisuus ja elämän ulkoisten asioiden järjestäminen mahdollisimman näyttävästi johtuu.

Toisaalta olen iloinen, että meillä pistetään asiat meidän tärkeysjärjestyksen mukaan, mutta toisaalta on inhottavaa, että näkee rahaa ja ulkoisia asioita arvostettavan niin paljon. Siinä tuntee itsensä alempiarvoiseksi.

 

[lilou]

MIelenkiintoinen aihe.

Meillä ei ole valitettavasti tuttuja eikä ystäviä, joilta olisimme saaneet vaatteita lahjoituksina. Tai siis olisi, mutta meillä on kaksi poikaa ja tuttavilla tyttöjä, jotka kaikki on puettu kovin vaaleanpunaisiin. Me nyt ei niin turhan tarkkoja noidenvärien kanssa ole oltu, mutta kyllä se silti vähän tökkää vastaan, kun ajattelee pientä poikaa pinkeissä röyhelöissä

Tuo merkkivalveutuneisuushan on ihan elämäntyylitekijä. Jos katsotaan kuluttajaluokitusnäkökulmasta asiaa, niin löytyy juuri tämä keskiluokkainen segmentti, joka haluaa tuoda elämäntyyliään esille tiettyjen merkkien kautta. Espritit, inwearit ja benettonit ovat tämän kuluttajaryhmän suosikkeja. Ryhmä on keskituloista, tavallista suomalaista väkeä, jotka arvostavat perustavallisia suomalaisia asioita ja ovat kuuliaista ja työssäkäyvää porukkaa. Ikähaarukka siinä 25-40. Mutta. Juuri tämä ryhmä haluaisi korkeampaa elintasoa ja siitä yritetään antaa mielikuva käyttämällä tiettyjä vaatemerkkejä, joissa logot saavat näkyä. Vaatteet ovat statustekijä ja ne ovat kuitenkin suhteellisen halpaa kulutushyödykettä (jos siis verrataan esim autoon, kodintekniikkaan jne).

Älä suotta tunne ap alemmuuden tunteita Itse en osta ikinä esprittejä tai benettoneja, koska mielestäni ne ovat niin massojen tavaraa ja so last year

 

[Itu]

Tuskin teinille tulee kapinaa äidin merkkitietoisuutta kohtaan, merkkitietämätöntä kohtaan voi tulla. Nykylapset tuntuvat olevan paljon tarkempia siitä miten pukeudutaan verrattuna siihen mitä itse aikoinaan muistan kouluajoilta. Eskarilaisetkin katsovat jo tarkkaan mitä muilla on päällä ja miten ne on päällä (lue housut lököttävät pojilla). Siinä ei enää äidin hyvät neuvot auta.

 

[Sinda]

Asumme omakotitalossa pääkaupunkiseudulla ja meillä on kaksi autoa 'mukavuussyistä'. Emme siitä huolimatta ole rikkaita. Olen ilolla ottanut vastaan kaikki siskoltani saadut lastenvaatteet ja tarvikkeet. Eikä ole tullut mieleenikään hävetä asiaa. Turha vaivata päätään sillä, mitä muut asiasta ajattelevat, kun kerran itse on tyytyväinen.

 

[P]

Meillä esikoiselle hankittiin vaatteet uutena, ei toisin merkkikamaa vaan enimmäkseen hm / lindex yms edullisia hankintoja. Vaunut (vanhat) saimme käytettyinä tuttavilta ja muut isommat tarvikkeet (sitteri, kaukalo, matkarattaat yms) lahjana sukulaisilta. Ihmeissäni katsoin vierestä kun muut tuttavamme hankkivat kaiken itse, ja vaunutkin oli oltava tuliterät ja todella kalliit! Suurimman säästön kun saa nimenomaan siinä että tyytyy käytettyihin vaunuihin, vuoden tai kaksi vanhat kun saa helposti jopa puoleen hintaan uusiin nähden! Toisen lapsen kohdalla olemme kierrättäneet hyvin paljon esikoisen vaatteita ja lainailleet vauva-ajan vaatteita muilta, kun niitä pienimpiä kokoja tosiaan käytetään niin älyttömän vähän aikaa etteivät edes ehdi kulumaan. Myös kirpputorien maailma on avautunut minulle sittemmin ja ihan mielelläni hankinkin vaatteita lapsille niistä. Eikä meilläkään voi sanoa olevan kovin tiukkaa rahasta, emme vain halua kuluttaa "turhaan" niin paljoa kun se ei ole välttämätöntä. Lapsiinsa saa vuosien saatossa uppoamaan melkoisen omaisuuden, joten mielummin sitä säästää hankinnoissa nyt kun voi, ja kun lapset tulevat aikanaan itse kriittisemmäksi vaatteidensa tms suhteen niin satsataan vaikka sitten enemmän. Tämä on tietenkin vain meidän perheen ajatus- ja toimintamalli, enkä ole ketään tuomitsemassa muunlaisista ratkaisuista. Onhan merkkivaatteissa ja -tavaroissa tietysti sekin puoli, että ne pitävät hintansa huomattavasti paremmin, joten tarvittaessa / halutessaan ne saa helposti myytyä esim. kirppiksillä ja sitä kautta rahaa jälleen uusiin hankintoihin.
Älä turhaan tunne syyllisyyttä tai alemmuuden tunnetta vaan nauti ihanasta lapsestasi!

 

[Alysa]

Et ehka tuntisi itseasi alempiarvoiseksi, elleivat merkkivaatteet ja raha olisi sinulle niin tarkeita.

Ei merkilla pitaisi olla valia, vain juntit ajattelevat merkkeja. Merkkia tarkeampaa on tietysti lapsen pukeminen saata vastaaviin olosuhteisiin mutta myos vaatteen laadukkuus (hengittavyys jne.), vari ja istuvuus.

Te siis saastatte pukemalla lapsenne kaytettyihin vaatteisiin, jotka suojaavat ja lammittavat lastanne? Haluan tuoda esille, etta jo vastasyntyneet tuntevat kosketuksen ihollaan, onko se sitten pehmea ja lammin vai karhea ja kylma? Kaikkea siistia ei kannata pukea lapselleen, silla halpa vaate ei kesta kovin montaa kulutusta, koyhan ei kannata ostaa halpaa. Samalla sinua ehka arsyttaa, kun vahemman tienaava ihminen pukee lapsensa uusiin merkkivaatteisiin, ehka he ovat loytaneet naista merkeista sen kaiken sopivimman omalle rakkaalle lapselleen?

Olet tekopyhasti huolissasi heidan lastensa tulevaisuudesta, tulevista erimielisyyksista ehka teini-iassa? ) )Tuntuu, etta hakemalla haet, etta jotainhan nailla lapsilla taytyy menna tulevaisuudessa pieleen, kun noin pienina puetaan merkkivaatteisiin. Yhta hyvin voisit olla huolissasi omista lapsista, jotka ovat aina puettu kaytettyihin vaatteisiin?

Lapsille on tarkeaa, etta he tuntevat itsensa rakastetuiksi, toivotuiksi ja arvostetuiksi, ala ole huolissasi heidan vaatetuksestaan, ellei se ole saahan sopimatonta. Hyvaksy, etta ihmiset arvostavat elamassa erilaisia asioita. Jos joku haluaa elamansa pienta luksusta pukemalla itsensa/lapsensa paksuun puuvillaan, aitoon, kalliiseen luonnon materiaaliin,vaatteeseen, joka tuntuu ja tuoksuu uudelta, anna heille se mahdollisuus tuntematta katkeruutta tai kateutta, sinullahan on lapsia, suuri maara rahaa tallessa, hyvat tulot, mita viela toivot? Se kaikista suurin maara rahaa on sinun sylissasi, ei numerorivinina pankkikirjassasi. Alemmuuden tunteminen on jossain syvemmalla, joka pitaa kayda lapi ehka terapeutilla, jos tunnet sita jo vieraiden lasten pukeutumisessa, mutta onneksi sinulla on suuri maara rahaa tallessa, Kelakin on alkanut valikoida maksujaan.

 

[Jeps vanhempi]

No jaa, aivan sama itselleni Olen tainnut vahingossa ostaakkin jopa joskus merkkivaatteita. Mutta jotenkin olisi hassua ostaa merkkivaatteita muutaman viikon käyttöä varten vauvalle tai lapselle. En kyllä osta itsellenikään merkkivaatteita noita "merkkivaatteita". Jotenkin pidän tuollaisten "merkkivaatteiden" ostoa pröystäilynä tai tapana että "väkisin" pitäisi viestittää muille olevansa merkkivaatteiden käyttäjä tai muita "H&M vaatteiden käyttäjiä" parempi.

Tai (oma mielipiteeni) on etten osaa ajatella että espirit, benettonit tai muut olisivat niin merkkivaatteita. Massavatteitahan ne ovat. Mielestäni merkkivaatteet ovat vähän eri juttu kuin jotkut benettonitkin. Jotenkin itse pidän merkkivaatteina tunnettuiden suunnittelijoiden tai suunnittelutalojen vaatteita.

Toki silloin kun sitä rahaa paljon, niin on luonnollistakin pukeutua pelkästään Armaniin jne. Ja muihin merkkivaatteisiin.

itse ostan itselleni tavaratalovaatteita tai pienten boutiquiden vatteita. Lapselle ostan vaatteet myös ulkonäön ja käytettävyyden perusteella, en sen perusteella onko niissä joku Espiritin pesulappu.

 

[just]

mä oon aikalailla samaa mieltä kuin Alysa eli ap:lle taitaa olla itselleen aika tärkeää nuo merkkivaatteet ja raha, kun on kerran sellaisiin asioihin noin kovin kiinnittänyt huomiota.

Ja tuo teini-iän kapina merkkivaatteita kohtaan oli mielestäni aika hauska juttu Jos tämä äiti selviää teini-iän kapinasta pelkästään sillä että teinit eivät halua käyttää merkkivaatteita tai toisin päin niin aika vähällä on selvinnyt. En nyt muutenkaan ymmärtänyt tuota juttua, miksi ei saisi käyttää rahaa merkkituotteisiin jos se omalta kohdalta tuntuu tärkeältä.

Ja toisille tuo uusien tavaroiden osto on vähän niinkuin pakon sanelemaa, jos lähipiirissä ei ole ketään keltä lainata. Ja ymmärrän hyvin jos kirpputorilta ei halua/tarvitse käydä ostamassa. Me ostimme vaunut uutena ajatellen sitä että ne menevät sitten muillekin lapsille ja niitä voi tarvittaessa lainata eteenpäin. Ja täytyy myöntää, että minä ainakin halusin ostaa lapselleni jotain uutta ja omaa... vaikkakin sitten vaunut Turhamaista kai. Pinnasänky saatiin lainaksi samoin kuin monta muutakin asiaa...

 

[ninnu]

Meillä ei ole sukulaisia tai ystäviä, joilla olisi pieniä lapsia, joten lähes kaikki on ostettu uutena. Äitini tosin yritti lahjoittaa minulle 5 vuotta vanhoja lastenvaatteita, mutta niitä en enää huolinut. Muuten suhtaudun myönteisesti kierrätykseen... Itse taas mietin äitikerhossa, että voi kun noilla on ihania, käytettyjä vaatteita noilla lapsilla. Minusta ne on suloisia. Hyvät vanhemmat ymmärtää, mihin ne rahat kannattaa laittaa.

 

[jo]

Heipsis!

Itse olen osteskellut kirpparilta vaatteita ja saanut ystäviltä vanhoja, joitakin olen ostanut uutena. Ja hyvä niin, olen huomannut, että jotain vaatetta ehtii käyttää vain viikon paril. Olenkin ollut tyytyväinen siitä, etten tuhlannut kovasti rahaa vaatteisiin.
Jos muuten ostat vaatteita, älä turhaan osta 50 koon vaatteita, ne jäävät hetimiten pieniksi. Kannattaa aloittaa 56 koolla tai 60 tai 62. Riippuu tietysti siitä, minkä kokoinen vaaveli on kun hän syntyy, mutta 50 kokoa me pystyimme käyttämään vain kaksi viikkoa lapsen syntymästä (eka viikko oltiin synnytyssairaalassa) eli käytimme niitä vain viikon. Äkkiä noi pienet kasvaa!

 

[ninnu]

ai niin, on kyllä aika uskomatonta, että joku ehdottaa terapeutille menemistä, jos tuntee alemmuutta eiköhän jokainen terve ihminen joskus tunne alemmuutta, milloin mistäkin. Minusta ap:n kirjoitus oli asiallinen ja alemmuudentunne silloin tällöin on pelkästään hyvästä - ei tietenkään pidä siinä alituiseen kahlata.

 

[Julietta]

Vaatteiden kierrätys keventää ympäristön kuormaa, mutta ehkä se asia on jollekulle liian vaikea tajuttavaksi.

Jos kaiken pitäisi olla uutta, niin samalla logiikalla pitäisi ostaa perheen joka lapselle täysin uudet vaatteet, koska ne ovat muuten toisten vanhoja.

Olen saanut kavereilta vaatteita, mutta ostanut paljon kirppareilta, tai oikeastaan hyväntekeväisyyskaupoista. Osa rahasta lähtee hyvään tarkoitukseen, esim. kehitysmaiden lasten ruokaan tai vaikkapa tyttöjen kouluttamiseen. Tietysti liiketilojen vuokrat ja myyjien palkat ottavat osansa, mutta niin kävisi myös, jos ostaisin samat vaatteet uusina.

Yhden pesun jälkeen uusi ja kierrätetty vaate tuoksuvat aivan samoilta. Kierrätysvaatteissa on kyllä paljon merkkivaatteitakin, tai siis näitä keskiluokkamerkkejä.

Mieluummin ostan vauvalle vaikka osakkeita kuin panen paljon rahaa vaatteisiin, jotka ovat ehkä noin kuukauden käytössä.

 

[:/]

juu, ja ne osakkeet tän maailman pelastaa ja auttaa niitä kehitysmaan lapsia...

 

[Rillipiru]

ap: ole ylpeä siitä että sinulla on järkeä päässä olla kuormittamatta turhaan enempää planeettaamme! Ja säästyyhän siinä itselläkin pitkä penni

 

[Elina1]

Käsittäisin ap:n pointin niin, että jos kerran rahaa on, niin miksi ostaa lapselle käytettyä ja sitten taas pistää enemmän rahaa johonkin muuhun, vaikkapa autoon, eli onko silloin tärkeysjärjestys jotenkin pielessä, kun ei halua kuluttaa omaan lapsensa vai onko käytettyjen ostaminen ihan ok vaikka olisi varaa uusiinkin? Minäkin joskus mietin samoja juttuja, kun säästän jossain lapsen hankinnassa ja sitten vaikka ostan itselleni uuden vaatteen. En kyllä itsellenikään mitään kallista osta, koska ei olla erikoisen rikkaita. Mutta oon miettinyt niin, että yritän olla säästäväinen sekä lapsen että omissa ostoksissa, niin voidaan sitten tarvittaessa ostaa esim. hyvälaatuinen uusi toppahaalari. Sisävaatteita voi hyvin ostaa kirpparilta, kun niiden ei tarvitse olla esim. vedenpitäviä kuten ulkoiluvaatteitten, kirpparivaatteet ovat monesti mukavamman tuntuisia päällä (pehmeitä kun on monta kertaa pesty) ja kivemman näköisiäkin (tai ainakin valikoimaa on enemmän, ei vain se syksyn muotiväri/malli). En välitä siitä, mitä muut ajattelevat käytetyistä vaatteistamme, mutta lähinnä ollaan saatu positiivisia kommentteja tyyliin "ompas kiva paita, mistä tollasia saa?"

 

[tiipii]

Samaa mieltä ap:n kanssa. Kierrätys kunniaan! Sitä paitsi, rumat ne vaatteilla koreilee

 

[yksivuotiaan äiti]

Hyvät ihmiset, jos ei ole sukulaisia tai ystäviä joilta saada kierrätystavaraa, eikä kirpputoriltakaan tahdo sopivaa löytää, menkää nettiin! Huuto.net:stä löytyy siis ihan kaikkea lastenvaatteista hoitotarvikkeisiin. Ja löytyy sieltä vaatteet isälle ja äidillekin Suosittelen lämpimästi!

 

[ninnu]

Itse en jaksa käyttää niin paljon aikaa vaatteiden hankkimiseen, että jaksaisin seurata huuto.nettiä tai muutakaan palstaa. Enkä jaksa kiertää kirpputorejakaan. Ostan lähes kaikki vauvan vaatteet lastenvaatekaupasta, sieltä yleensä löydän heti, mitä tarvitsen. Ajattelen, että ajassa säästän sen, minkä rahassa ehkä menetän ja voin tehdä senkin ajan jotain muuta. Muuten minulla ei ole mitään kierrätystä vastaan, vaatii vain enemmän energiaa kuin suoraan kaupasta ostaminen. Yritän sitten parantaa tätä maailmaa jollain muulla tavalla

 

[Q]

Itse ostan lähes kaikki lastenvaatteet netin kautta eli nettikaupoista ja välillä huutonetistä. Siellä sitten myös pieneksijääneitä/tarpeettomia myyn. Siskoltani olen saanut paljon pieniä vaatteita lainaksi.

Kolmen lapsen kanssa tuntuu niin hankalalta lähteä kauppoihin/kirppareille joten harvoin tulee käytyä. Netin kautta helppoa kun saa usein hyviä tarjouksia ja löytöpisteistä myös löytää välillä älyttömän halvalla. Mm. H&M, Josefssons, Ellos, Gatalog, NetAnttila... Näissä siis "asioin" =) Löytyy samalla myös kaikkea tarpeellista kotiin!

 

[tietäväinen]

"Rumat ne vaatteilla koreilee"

Juuh, ihan sama missä kauhtanassa kulkee, säällä kuin säällä ja tilaisuudesta riippumatta. Sisäinen kauneus se on kaikki kaikessa. Ja onhan tämä mammojen arki niin kiireistä, ettei edes ehdi peiliin vilkaista, puhumattakaan että hiuksensa kampaisi. Mitä sitten jos lapset ovat kuin seinästä repäistyjä? Kun ei ehdi äiti pitää huolta ulkoisesta olemuksestaan, niin miten sitten lastensakaan? Monikäyttöisyys ennenkaikkea! Noissa samoissa toppahousuissa oli meidän neiti toissa vuonna siskoni häissäkin ja ihan kyllä kelpasi siihen tilaisuuteen se asu.

Suoraan vedetään koko sakki pyykkinarulta vaatteet aamulla niskaan. Silittääkö joku muka oikeasti puuvillaiset vaatteet?! Rumat ne vaan vaatteilla koreilee ja naamaansa maalaa.

 

[katju]

Minä olen ilolla ottanut vastaan vaatteet mitä olemme pojallemme käytettyinä saaneet. Meillä pojan vaatteista puolet on saatuja ja puolet itse ostettuja kaupasta.

Joskus olen kirpparillakin käynyt, mutta meillä päin ihmiset pyytää käytetyistä vaatteista niin älyvapaita hintoja, että uuden saa kaupasta halvemmalla, joten kirpparit olen suosiolla jättänyt.
Vaatteista ainoat mitkä haluan ehdottomasti pojalle uutena, on kengät.

Mielestäni on ihan sama onko vaatepari uusi vai käytetty, pääasia kait se on, että vaatteet ovat siistit, ehjät ja puhtaat.
Toki jos mennään kylään tms. on kiva pojalle pukea "hienompaa" päälle, puenhan itsellenikin.

Alemmuudentunnetta en ole tuntenut siitä, että pojallani on päällä käytettyjä vaatteita.

 

[mami]

Meillä eka nappula menossa ja oikeastaan kaikki hankittu käytettynä, paljon on myös "merkkikamaa" tullut kirppareilta ostettua..suurin syy siksi että ovat usein kauppaketjujen omia merkkejä paremmassa kunnossa. Ei ainakaan haittaa vaikka niistä vielä olisi muillekkin iloa meidän tarpeen mentyä ohi. Kierrätys on mielestäni fiksua kaikessa missä sen voi tehdä ja tällä ei juurikaan tekemistä sen kanssa onko jotain varaa hankkia uutena. Mitä rikkaampi ihminen oikeasti on sitä vähemmän hän sitä usein tuo esille..

 

[...]

Mielenkiintoinen aihe...ja tuttu jollain lailla omallekin kohdalle.
Meillä on on yksi lapsi (ensimmäinen, ainoa ja viimeinen) jolle on tullut kerättyä tavaraa käytettynä, uutena, vinttilöytöinä ja lainattuna. Olemme ihan mukavasti toimeentuleva perhe ja periaatteessa olisi ollut taloudellisesti mahdollista hankkia kaikki uutena, mutta koen sen jotenkin turhana rahojen repimisenä. Jos saan vähän käytetyt Emmaljungan vaunut alle puoleen hintaan (ja vielä täydellisellä värillä), niin miksi niistä pitäisi väkisin maksaa täysi hinta uutena ja ihan vain sen takia, että ne on uudet? Sama juttu esim. sisä/kotivaatteissa...miksi repisin rahaa siinä kun tyttö nuohoaa vaatteet tunnistamattomiksi parin käyttökerran jälkeen? Saa tyttö tutkia maailmaa rauhassa kun ei tarvitse "pelätä" vaatteiden pilalle menoa (kun ei sitä rahaa niiiiiiin paljon ole, että joka päiväksi voisi ostaa uudet). Mutta tämä on minun tapani ajatella, eikä se ole minulta pois vaikka joku ostaa kaiken uutena (mistä minä sitten saisin sitä hyvää vähän käytettyä jos joku ei olisi sitä uutena ostanut

Mutta mistä se alemmuuden tunto sitten tulee? Se on kai perinteinen silloin tällöin tuleva olotila Ehkä sitä alemmuutta tuntee kun joku kovasti kehuu MUTTA KUN MEILLÄ ON ja ME VAAN LAPSELLE PARASTA JA KALLEINTA. Eihän sitä alemmuutta tarvitsisi tuntea, hyvä äiti kun on. Ehkä se toisten kova kehuminen saa epäilemään olevansa jotenkin huonompi, vaikka ei ole!

Yhdyn mamin viimeiseen lauseeseen: Mitä rikkaampi ihminen oikeasti on, sitä vähemmän hän tuo sitä esille... (tuttavapiiriin kuuluu pari oikeasti varakasta perhettä)

 

[Satu]

Meidän neiti 5 kk:tta kulkee lähes täysin serkkupojan vaatteissa. Hulluhan minä olisin, jos en hyödyntäisi toiselta lainaan saatuja vaatteita. Kyllähän neitimme on kovin sinivoittoinen, mutta ei hän sitä itse tajua. Empä itsekään niin vaatteilla koreile. Ja kyllä meilläkin on (pankin) omakotitalo ja molemmilla omat autot. Pakkohan se on, kun asutaan täällä jumalan selän takana. Mutta ehkäpä täällä ei tarvikkaan niin vaatteilla koreilla kuin kaupungissa.

 

[Sirenia]

Meillä on tytöllä ollut pääasiassa uutena ostettuja vaatteita. Ihan siitä syystä että ei ole ollut suvussa ketään keneltä ois voinut saada käytettyjä. Ja kavereillakin on niin samanikäisiä lapsia kuin itsellä että ei sieltäkään irtoa. Olen toki huutonetistä ja kirppariltakin jotain hankkinut mutta täälläpäin noi kirppisvaatteet on niin kamalassa kunnossa että en viittis kyllä sellasista mitään maksaa. Tietty joskus löytöjäkin tekee ja huutonetissä on paljon parempaa tavaraa kun kirppareilla.

Uutena ostetut vaatteetkin on meillä marketti/h&m/lindex -tyyppisiä vaatteita, en näe mitään järkeä maksaa moninkertaista hintaa siitä että saa jonkun espritin tms... Ainakin meillä noi halvat vaatteet on kestäneet ihan hyvin sen aikaa mitä päälle mahtuvat ja olenpa vielä laittanut talteen niitä mahdolliselle seuraavallekin lapselle.

Minä en ainakaan koe mitään alemmuudentuntoa siitä että joku naapurin tai kaverin lapsi kulkee merkkivaatteissa ja meidän ns. tavallisissa. Pääasia että lapsella on ehjät, puhtaat ja olosuhteisiin sopivat vaatteet päällä. Tietenkin ostan vaatteita jotka on mun mielestä nättejä mutta niinhän kai tekee kaikki muutkin

Tuosta sinun ystäväperheestäsi vielä että voisin kyllä kuvitella että lapsille ei isompana kelpaa muut kuin merkkivaatteet, mutta siihenhän vanhemmat on jo tottuneet, ei kai siinä silloin heillä mikään muutu...? Jatkavat samalla linjalla kuin ovat alottaneetkin.