Uusioperheessämme on lapsia 1+1. Minun lapsellani on miehen lapseen verraten epäreilut säännöt. Mitä tehdä?

[moppimami]

Mieheni poika on 18v ja minun poikani on 17v. Olemme asuneet kaikki yhdessä nyt vuoden päivät. Nyt on alkanut pinna palamaan lopullisesti siihen, että miehen poika saa elää kuin elopellossa. Minä olen pienestä pitäen opettanut omaa lastani korjaamaan omat jälkensä ja tekemään yhteisiä kotitöitä. Miehen poika sen sijaan ei korjaa edes omia jälkijään puhumattakaan mistään kotitöiden tekemisestä. Hirveän sotkun kyseinen nuori mies jättää aina jälkeensä. Aina löytyy roskia, ruoan- tai juoman tähteitä ja astioita ympäri taloa.

Ennen yhteenmuuttoa mies sanoi ehdoksi, että hän tahtoo meidän ehdottomasti jakavan kasvatusvastuun: Kumpikin kasvattaa vain ja ainoastaan omaa lastaan, eikä puutu toisen lapsen kasvatukseen. Tämä on hänen mielestään paras tapa jakaa kasvatusvastuu eikä hän suostuu muunlaiseen tapaan. Tuohon minä ajattelin, että kai se tulisi toimimaan kun lapsemme ovat jo sen verran vanhoja. Minä olin pärjännyt oman nuoreni kasvatuksessa yksinäni jo ikuisuudet.

Miehen pojan tultua täysi-ikäiseksi, tilanne on vain pahentunut. Hän juo itsensä änkyräkänniin useita kertoja viikossa. Kyllähän mies oman poikansa jäljet siivoaa aikanaan. Usein vain minä ehdin ensin, kun en tahdo katsella sitä sotkua puolta päivää. Myös oma vuotta nuorempi poikani kokee tilanteen epäreiluksi. Hän joutuu tekemään niin paljon verraten miehen poikaan, joka ei korjaa edes omia jälkiään. Ärsyttää että ukkoni pilaa tuolla käytöksellään aiemmin oman poikani hyvän suhtautumisen kotitöitä ja sen sellaisia kohtaan. Tietysti myös ukon pojan jättämä sotku kypsyttää ja pahasti.

 

["hmm"]

Se jannu on jo täysikäinen --> aika pistää pihalle!

 

["Sirkkeli"]

No olipa hyvä kasvatusvastuun jakaminen. Tuossa kohtaa olisin jo jarrut pistänyt päälle yhteisasumiseen. Jannu pihalle, ja isä lähtee perään jos haluaa.

 

["vieras"]

Mitäs jos istuisitte kaikki neljä pöydän ääreen ja sopisitte mitä kukakin tekee? Kyllä kai jo aikuiset jannut jo puhetta ymmärtävät ja osaavat sopia asioista? Jotenkin noiden nuorten aliarvioimista puhua "kasvattamisesta" ja "jälkien siivoamisesta". Teidän taloudessa asuu nyt neljä aikuista ja sen mukaan meette,eiks jeh?

 

[Pajukko]

Kai miehesi tekee poikansa osuuden kotitöistä? Muutenhan tuo ei onnistu. Ei yksi voi noin vain luistaa ellei joku tee sitten hänen osuuttaan töistä.

 

["viiraska"]

Olen miehesi kanssa yhtä mieltä siitä, että kun lapset ovat jo noin isoja, on varmaan energian tuhlaamista alkaa kovin hiomaan yhteisiä kasvatuslinjoja. Sinuna pitäisin perhekokouksen, tai ainakin kokouksen miehen kanssa, jossa esittäisin lyhyesti ja ytimekkäästi ongelman: toinen poika sotkee, ja sinä kärsit siitä, koska sinulla on periaatteena että kaikki huolehtivat säntillisesti omista jäljistään ja yhteisestä mukavuudesta. Miten asiaa voidaan korjata? EI mitään valitusvirsiä, vaan lyhyt tiukka kysymys. Ja sitten listaat tehdyt ehdotukset, saat esittää omasikin mutta et ensimmäisenä. Mieluiten viimeisenä. Sitten äänestetään tai sovitellaan, riippuen siitä onko mahdollista sovitella eri ehdotuksia ja ketä on paikalla - miehen kanssa kahdestaan on huono äänestää . Kun kaikki tulevat kuulluksi, kaikki myös sitoutuvat, ehkä. Kannattaa puhua myös sanktioista.

Toinen asia on se, että ehkä sinun pitäisi olla sotkujen kanssa vähän kärsivällisempi. Anna ihmeessä miehen huolehtia omansa pois, suotta kiirehdit. Jos et kerta kaikkiaan kestä, laita kaikki sotku säkkiin ja jätä miehen perattavaksi.

Pojan humalat on kurjaa katseltavaa omassa kotona. Mitä mies siitä sanoo? Tulee myös mieleen, että kannattaisiko sinun harkita omaa kämppää lähettyviltä vuodeksi-pariksi, jos kovin risoo. Kunnes saatte pojat maailmalle. Voi toimia hyvinkin.

 

[moppimami]

Mies kyllä korjaa poikansa kaikki jäljet. Ei odota minun tai poikani korjaavan niitä. Tosiasia vain on, että esim keittiössä työskentely tai edes kahvin tai teen keittäminen on hyvin epämiellyttävää miehen pojan jättämän sotkun vuoksi. Siksi minä ja poikani ehdimme ne miehen pojan sotkut korjaamaan yleensä ennen miestä. Emme korjaisi jos niistä ei olisi käytännön haittaa. Kotitöitä teemme suht tasaisesti vuorotellen minä, poikani ja ukko. Samassa meistä jokainen pesee vuorollaan miehen pojankin tiskit ja pyykit.

 

[raparipa]

Musta tuntuu, että tuossa on ongelma nyt jossain muualla kuin sotkemisessa ja jälkien korjaamatta jättämisessä. Kun et tuon enempää avaa, niin vaikea sanoa missä. Tietysti 18v. poika voisi jo asua yksiössä esim. jossain lähettyvillä. Oma tyttäreni asuu jo omassa asunnossa, hän täytti just 18.

 

[raparipa lisää]

Ai niin, ei ole normia jos nuori kiskoo "änkyräkännit" useita kertoja viikossa. Tuo on ongelma, johon ukkosi pitäisi tarttua, jos poika aikoo teillä vielä asua. Vai puhuitkos nyt ihan totta???

 

[vrs]

Mies kyllä korjaa poikansa kaikki jäljet. Ei odota minun tai poikani korjaavan niitä. Tosiasia vain on, että esim keittiössä työskentely tai edes kahvin tai teen keittäminen on hyvin epämiellyttävää miehen pojan jättämän sotkun vuoksi. Siksi minä ja poikani ehdimme ne miehen pojan sotkut korjaamaan yleensä ennen miestä. Emme korjaisi jos niistä ei olisi käytännön haittaa. Kotitöitä teemme suht tasaisesti vuorotellen minä, poikani ja ukko. Samassa meistä jokainen pesee vuorollaan miehen pojankin tiskit ja pyykit.

VAROITUS: Seuraa lapsellinen neuvo.

Hanki muuttolaatikko ja kirjoita tussilla ISOILLA kirjaimilla kylkeen miehesi pojan nimi. Siihen latikkoon sitten jokikinen sotkunripe, mitä tuo poika tuottaa. Kun laatikko on täynnä, pyydät miehen ja poikansa pöydän ääreen, annat laatikon ja käsket selvittää sen. Toista toistuvasti.