Kommenttia vähän, en jaksanut tosin koko ketjua lukea, lopahdin kolmossivulla!
Suurin osa lienee ymmärtää se, että usean vuorokauden poissaolo vaikkakin tutulla mummulla ei ole hyväksi lapselle, kun se ikävä todennäköisesti iskee.. Okei, ehkä joku vauva on ollut monta vuorokautta mummun kanssa hoidossa ilman ongelmia, eihän se mahdotonta ole. Sehän riippuu tilanteesta ja varmaan sekin, imetetäänkö vai ei, vaikuttaa.
Noista äidin menoista sitten. Minun mielestäni isä VOI olla yhtä hyvä hoitaja kuin äitikin. Näin on esim. meillä. Mutta sitten on perheitä, joissa se isä on melkein yhtä tuntematon ja vieras kuin mummukin, eli jos isä ei ole aina aktiivisesti hoitanut vauvaa niin ei se yökylä ehkä herkkua ole vauvalle isänkään kanssa. Imetyskään ei estä omia menoja. Meillä vauva ei ole kertaakaan juonut korvikkeita maitopullosta, äidinmaitoa kylläkin. Ekat 6kk olin lähinnä kotona tai jossain jos olin, niin vauvan kanssa. Tosin sitä ennen olisin voinut käydä jo vaikka yöelämässä mutta ei sattunut olemaan ketään lähtijöitä tai muutenkaan tilaisuuksia (miehen viikonlopputyöt tms). Kerran olin kyllä illan syömässä ja leffassa kavereitten kanssa. Sittemmin (tyttö 8,5kk) olen käynyt jopa siellä baarissa (nollalinjalla) ja yhtä hienosti tyttö on isänsäkin kanssa, kuin minun.
Yllättävän moni vielä tänäkin päivänä käsittää, että lapsi voi olla isänsä kanssa. Itse olen ilmoittautunut keikkatöihin (viikonloppuja lähinnä) ja sitäkin on täällä netissä päivitelty, että kuka lapsen silloin hoitaa. Hyvänen aika, ihan niinkuin lapsella ei voisi olla toista vanhempaa enkä minäkään isään miksikään hoitajaksi sanoisi, hän on isä siinä missä äitikin on äiti
En tiedä puhuttiinko tässä ketjussa vierastamisesta, mutta sekin tuonee oman lisänsä hoitoon jättämisessä. Vierastamisen ajankohtahan vaihtelee. Meillä sitä oli 4-6kk iässä jolloin vauvalle tuli itku jo pelkästään jos jäi vieraan ihmisen kanssa toiseen huoneeseen minuutiksi. Ei olisi tullut mieleenkään jättää lasta hoitoon kenellekään perheen ulkopuoliselle edes jumppatunnin ajaksi. Sitten meni tovi, isovanhemmat (jotka asuvat ulkomailla ja joita nähty pari kertaa vauvan aikana) tulivat meille kylään, menimme miehemme kanssa saunaan ja tadaa - vauva oli sillä aikaa nukahtanut mummon syliin. Eli ei vierastanut enää.
Yökyläilylle en keksi normaaliolosuhteissa tarvetta, harvoin on mitään sellaista reissua jossa lasta tarvitsisi yökylään jättää (ihan pienten kanssa kun varta vasten ei sellaista järkättäisikään). Kesällä tulee hääjuhlat, jolloin tyttö on 11kk ja menee hoitoon nukkumaanmenoajan lähestyessä ja on mahdollisesti yön yli hoitajien kanssa, mikäli nukkuu hyvin. Jos ei, niin äiti ja isi kipittää viereen nukkumaan - häät ja hoitopaikka kun ovat onneksi vierekkäin.
Mutta jos lähtee muutaman vuorokauden ulkomaanmatkalle, silloin on vaikeampi tulla vauvan luokse jos tämä ei pärjääkään hoitopaikassa..