V
vieras
Vieras
Julkaistu: 20:18
Riitta Vainio
helsingin sanomat
Ensi vuoden alussa voimaan tuleva lastensuojelulaki mahdollistaa varhaisen puuttumisen lasten ongelmiin, sillä se sallii perheiden yksityisyyden suojan murtamisen.
Vanhemmat myös menettävät sananvaltansa lastensuojelutoimien aloittamiseen, jos epäillään, että lapsi kärsii esimerkiksi vanhempiensa alkoholinkäytöstä, parisuhdeongelmista tai väkivallasta.
Laki määrää myös kaikki kunnat tekemään suunnitelmat lastensuojelun toteuttamisesta niin, että eri viranomaisten sekä lasten ja nuorten palveluja tuottavien yksiköiden välinen yhteistyö on toimivaa.
Lapsi saa tarvittaessa oman edunvalvojan, jos lapsen huoltaja ei pysty huolehtimaan lapsensa eduista.
Laki tuo lisäksi laajan ilmoitusvelvollisuuden, jos joku havaitsee lapsilla ongelmia: sosiaali- ja terveyspalvelujen, koulun, poliisin, seurakuntien, koululaisten iltapäiväkerhojen ja useiden muiden tahojen työntekijöiden ja luottamustoimessa olevien on lain mukaan viipymättä ilmoitettava lapsesta kunnan sosiaalihuollolle, jos lapsen hoidon ja huolenpidon tarve on vaarantunut. Ilmoitusta ei voi jättää tekemättä vetoamalla salassapitosäännöksiin.
Vanhemmat eivät voi enää myöskään estää lapsensa lastensuojelun tarpeen selvittämistä.
Jos lapsi pitää toimittaa lääkärin tai muun asiantuntijan tutkittavaksi, mutta huoltaja kieltää tutkimuksen tekemisen, viranhaltija hakee luvan hallinto-oikeudelta, joka kuulee asiassa lapsen huoltajaa. Myös lasta on kuultava, jos hän on yli 12-vuotias.
Vanhemmat eivät voi myöskään estää lastensuojelua toteuttavia sosiaalityöntekijöitä tapaamasta lasta; henkilökohtaiset tapaamiset tulisi lain mukaan järjestää yhteistoiminnassa huoltajan kanssa.
Tarvittaessa sosiaalityöntekijä voi tavata lasta myös ilman huoltajan suostumusta.
Lastensuojelun keskusliiton hallituksen jäsen, Mikkelin perhekuntoutuskeskuksen johtaja Jouni Kerppola pitää uutta lastensuojelulakia välttämättömänä. Monissa tapauksissa ongelmat ovat saattaneet jatkua vuosia, ennen kuin niihin on puututtu.
"Kun kymmenvuotinen lapsi viimein on otettu huostaan, monesti kuulee, että asiaa on seurattu pitkään. Jatkuvia merkintöjä saattaa löytyä jopa 5-10 vuoden ajalta. Päivähoito saattaa kertoa, että näimme jo tarhassa, että tämä elämä tulee johtamaan huostaanottoon."
"Varhainen puuttuminen on nykyisin ongelmallista, sillä pitää olla paljon näyttöä, ennen kuin voidaan mennä väliin ja katkaista kehitys. Uudessa laissa on ainakin avattu varhaisen puuttumisen mahdollisuus", Kerppola näkee.
Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula arvioi, että uusi laki tuo ryhtiä lastensuojeluun. Hänellä on kuitenkin huoli, miten kuntien rahat riittävät lain toteuttamiseen.
Riitta Vainio
helsingin sanomat
Ensi vuoden alussa voimaan tuleva lastensuojelulaki mahdollistaa varhaisen puuttumisen lasten ongelmiin, sillä se sallii perheiden yksityisyyden suojan murtamisen.
Vanhemmat myös menettävät sananvaltansa lastensuojelutoimien aloittamiseen, jos epäillään, että lapsi kärsii esimerkiksi vanhempiensa alkoholinkäytöstä, parisuhdeongelmista tai väkivallasta.
Laki määrää myös kaikki kunnat tekemään suunnitelmat lastensuojelun toteuttamisesta niin, että eri viranomaisten sekä lasten ja nuorten palveluja tuottavien yksiköiden välinen yhteistyö on toimivaa.
Lapsi saa tarvittaessa oman edunvalvojan, jos lapsen huoltaja ei pysty huolehtimaan lapsensa eduista.
Laki tuo lisäksi laajan ilmoitusvelvollisuuden, jos joku havaitsee lapsilla ongelmia: sosiaali- ja terveyspalvelujen, koulun, poliisin, seurakuntien, koululaisten iltapäiväkerhojen ja useiden muiden tahojen työntekijöiden ja luottamustoimessa olevien on lain mukaan viipymättä ilmoitettava lapsesta kunnan sosiaalihuollolle, jos lapsen hoidon ja huolenpidon tarve on vaarantunut. Ilmoitusta ei voi jättää tekemättä vetoamalla salassapitosäännöksiin.
Vanhemmat eivät voi enää myöskään estää lapsensa lastensuojelun tarpeen selvittämistä.
Jos lapsi pitää toimittaa lääkärin tai muun asiantuntijan tutkittavaksi, mutta huoltaja kieltää tutkimuksen tekemisen, viranhaltija hakee luvan hallinto-oikeudelta, joka kuulee asiassa lapsen huoltajaa. Myös lasta on kuultava, jos hän on yli 12-vuotias.
Vanhemmat eivät voi myöskään estää lastensuojelua toteuttavia sosiaalityöntekijöitä tapaamasta lasta; henkilökohtaiset tapaamiset tulisi lain mukaan järjestää yhteistoiminnassa huoltajan kanssa.
Tarvittaessa sosiaalityöntekijä voi tavata lasta myös ilman huoltajan suostumusta.
Lastensuojelun keskusliiton hallituksen jäsen, Mikkelin perhekuntoutuskeskuksen johtaja Jouni Kerppola pitää uutta lastensuojelulakia välttämättömänä. Monissa tapauksissa ongelmat ovat saattaneet jatkua vuosia, ennen kuin niihin on puututtu.
"Kun kymmenvuotinen lapsi viimein on otettu huostaan, monesti kuulee, että asiaa on seurattu pitkään. Jatkuvia merkintöjä saattaa löytyä jopa 5-10 vuoden ajalta. Päivähoito saattaa kertoa, että näimme jo tarhassa, että tämä elämä tulee johtamaan huostaanottoon."
"Varhainen puuttuminen on nykyisin ongelmallista, sillä pitää olla paljon näyttöä, ennen kuin voidaan mennä väliin ja katkaista kehitys. Uudessa laissa on ainakin avattu varhaisen puuttumisen mahdollisuus", Kerppola näkee.
Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula arvioi, että uusi laki tuo ryhtiä lastensuojeluun. Hänellä on kuitenkin huoli, miten kuntien rahat riittävät lain toteuttamiseen.
Eli tosi hyvä juttu jos lastensuojelulaki muuttuu ja tapauksiin pystytään puuttumaan aiemin.
