Uusi lapsi taloon

[Ninni 86]

Meillä on niin että miehelläni on 7-vuotias poika joka on aina saanut kaiken mitä on halunnut (karkeasti ilmaistuna). Erityisesti on tottunut saamaan kaiken jakamattoman huomion mieheltäni ja hänen vanhemmiltaan. Kun aloimme seurustella jouduin monesti katsomaan sivusta kiukuttelua jossa ei ollut syytä -oli vain tapa hakeahuomio. Siitä ei olla vielä täysin päästy eroon.

Nyt vähän jännitän tätä mustasukkaisuutta joka kohdistuu kesällä syntyvään poikaani. Mieheni mielestä taidan vähän ylireagoida, mutta mielestäni olisi hyvä valmistella poikaa jollakin muulla keinolla kun sanoa "meille muuten tulee kesällä vauvva". Varsinkin kun poika kysyi minulta taannoin "haluatko sä että vauva syntyy?" ja "odotatko että vauva syntyy?". oo tosiaan kuudennella kuulla...

Miten itse ootte valmistelleet pientä hämmentynyttä poikaa uuteen tulokkaaseen?

 

[taustalla]

mieheni lapset otti asian ihan ok vielä silloin kun odotin.mutta tyttö kun syntyi ja lapset tuli käymään niin asia ei ollutkaan enää sama.poika otti asian hienosti,halusi silittää ja ottaa vähän syliin vauvaa,mutta miehen tytär ei enää ollutkaan samaa mieltä kun vauva tuli masusta ulos.tyttö olisi esim.jos väliin en olisi ehtinyt niin lyönyt vauvaa nukenrattailla,heitteli leluja ja yritti kohdistaa ne tyttöön.hermo meinas mennä!

 

[Rotta]

Sisaruskateutta ja mustasukkaisuutta esiintyy enemmän tai vähemmän jokaisella lapsella. Toisilla se (valitettavasti) ilmenee vahvempana kuin toisilla..ikä tietysti ratkaisee ja siihen asti eletty elämä.
No joo, meillä miehen pojat ovat 1 v 3 kk ikäerolla joten eivät muista aikaa jolloin ei olisi ollut toista veljeä "jakamassa vanhempien huomiota" mutta kyllä varsinkin nuorempi pojista silti selvästi alussa osoitti mustasukkaisuutensa yhteistä lastamme kohtaan. Ei niinkään teoissa mutta puheissa. Ei halunnut lähteä kouluun kun kerta pienenkään ei tarvitse lähteä kotoa. Kun isä piti pientä sylissä, isompikin halusi tai sanoi, että pieni pitää opettaa kävelemään itse (kolmekuinen...joo...)
Ja veikkaampa, että aika ajoin ilmenee mustasukkaisuutta edelleen, hamaan aikuisikään asti..välillä enemmän, välillä vähemmän.
Kuitenkin tärkeintä kai uuden lapsen syntyessä on, että isomman tunteita ei kielletä. Annetaan lupa tuntea mitä tuntee. Isosisarus kuitenkin samalla pitää kun ei pidä uudesta tulokkaasta.
Ja itse pitää tietenkin kauheasti niellä omaa suuttumusta kun ne "-ei omat-lapset" osoittaa mustasukkaisuuttaan.

Mutta lapset on lapsia.

Itseäni otti pannuun eniten monen(puoli) tuttavan "huolenaihe" juuri ko. aiheesta, että aina ensimmäisenä "Kuinka ne pojat suhtautuu?" Ihan kun sisaruskateutta ei esiintyisi "normaali" ydinperheissä.