uudessa kaksplussassa oli juttua synntyksestä ja epiduraalista että

No nyt täytyy kyllä sen verran sanoa että kaikki ketkä on edes kerran synnyttäny ja nekin jotka ei ole synnyttäny niin kyllä tajuavat synnytyksen sattuvan :headwall: että aika harhaluuloisella asenteella menee synnytykseen jos ottaa sen asenteen että JOS se sattuu niin otan kivunlievitystä

Toisinsanoen synnytys sattuu ja aika perkkeleen paljon ja todellakin kannattaa miettiä valmiiksi mitä ehkä haluaisi kokeilla kivunlievityksenä kun/jos se raja tulee vastaan ja kirjata ne sinne sairaalaan lapulle ylös =)

Esim. minä laitoin sinne että kätilön ehdoteltava mulle kivunlievitystä synnytyksen edetessä ettei mene jokin kivunlievitys ohi siitä syystä että ite sinnittelen ½ tuntia liian pitkään ja sitten kun tulee raja vastaan niin en sitä saakkaan kun olis pitäny jo antaa se ½ tuntia sitten :|

Ei se vaa kaikilla aina satu, ja jos sattuu, nii ei välttisti nii hirveän paljon :xmas:

Mä menin sillä asenteella, että ei normaali synnytys voi sattua niin paljon, ettenkö minä sitä kestäisi. Se ei ole loogista. Ja opiskelin erilaisia synnytystapoja, asentoja jne. Ja sitten käytin oppejani hyväksi.

Paras neuvo mitä luin ennen synnytystä oli "Jos sinua sattuu, teet jotain väärin. Tee erilailla." Ja kyllähän se siis jonkun verran sattui ja tuo neuvo on _hieman_ kärjistetty, mutta se antoi pontta vaihtamaan asento jos kävi hankalaksi ja luottamusta siihen, että minä voin vaikuttaa synnytyksen kulkuun.

Ootko sinä ihan sekaisin? Tuletko tosissas tänne väittämään että synnytyskivut riippuu asenteesta?! Minä ainakin lähdin helvetin kovalla asenteella ja mietin että tästä selvitään, mutta sitten kun synnytys käynnistelyjen jälkeen viimein käynnistyi, niin kyllä veti kuolemanpelon siinä vaiheessa kovasti esiin.
Mulla aktiivinen synnytys kesti lähes 18 tuntia, ponnistusvaihe oli pelkästään 1h 34min. Voin sanoa ihan suoraan että olen todella kateellinen ihmisille jotka ponnistavat parilla työnnöllä lapsen ulos. Multakin olis lähtenyt tuosta ponnistusvaiheesta tunti pois jos kätilö olisi aiemmin leikannut välilihan. Kun ei mahtunut niin ei mahtunut, heti kun eppari napsastiin tehdä, vauva syntyi saman tien.
Mutta ai niin, tein jotain väärin, asenne oli huono, enkä käyttänyt asento-oppeja hyväkseni!!! :kieh:

 

Paras neuvo mitä luin ennen synnytystä oli "Jos sinua sattuu, teet jotain väärin. Tee erilailla." Ja kyllähän se siis jonkun verran sattui ja tuo neuvo on _hieman_ kärjistetty, mutta se antoi pontta vaihtamaan asento jos kävi hankalaksi ja luottamusta siihen, että minä voin vaikuttaa synnytyksen kulkuun.

Voi olla tosi - minulla on mennyt persiileen sitten kaksi kertaa ilman kivunlievitysta ja kaksi kertaa epiduraalin kanssa - kontillaan, selallaan, palloon paalla, kylpyammeessa - JA AINA ON SATTUNUT PIRUSTI! Mitahan sita keksis uutta ensi kerralle???

Kävely :saint: . Sattuuhan se silloinkin, mutta ainakin mä sain taltutettua kivut kävelemällä ja kun oikein pahasti sattui niin pysähdyin ja aloin heijaamaan itseäni edestakaisin.

Niin ja kuuma suihku. Loistavaa kivunlievitystä


*** En todellakaan usko että synnytys ei sattuisi. Siis aivan varmasti sattuu. Niinhän sen kuuluu ollakin. Kyllähän eläimistäkin näkee että niitä sattuu kun ne synnyttää. Se kuuluu asiaan.

Eri asia on sitten miten sen kivun on valmis ottamaan vastaan ja tottakai myös siitä miten synnytys sujuu. Itse en ainakaan jaksa sädekehääni synnytyksilläni kiillotella, vaan olen todennut että mulla näemmä käy nopeasti ja helpohkosti. Ja kiitän siitä vain ja ainoastaan hyvää tuuria.****

 

Mä en halunnut sitä kipua. Onko se niin vaikia käsittää? Ja kyllä mä sen sädekehää kiillottavan saatananmoisen kivun kerkesin tuntia, koska mulla puudutus loppu kesken. Loppui monta tuntia ennen kuin likka tuli maailmaan. Ja sen perusteella tiedän sanoa, että seuraavillakin kerroilla mulle troppia kiitos!

Kivun määrä ja laatu riippuu myös siitä millä tavalla synnytät. Millä asenteella lähdit synnytykseen. Missä asennossa olet. Varmasti kivut tuntuvat pahemmilta jos ensiksi olet puudutettuna ja kivut iskee yhtäkkiä kun puudutus loppuu, mutta jos antaa kropan tehdä työnsä, niin saattaa huomata, ettei se satukaan niin paljoa.

Harvoin viitsin kommentoida juttujasi, mutta nyt täytyy sanoa, että älä viitsi olla noin "yksisilmäinen". Synnytys ei todellakaan aina mene niin, että ilman kivunlievitystä pärjää, jos vaan äidillä on oikea asenne ja asento... Joskus kivunlievitys on ihan sekä äidin että vauvankin turvallisuuden vuoksi hyvinkin tarpeellinen.

 

Sen enempää ketjua lukematta.. Mä olin kuus senttiä auki kun pyysin ekan kerran kivunlievitystä. Kun lääkäri ehti paikalle oli liian myöhäistä laittaa epiduraali ja sain spinaalipuudutuksen.

 

Paras neuvo mitä luin ennen synnytystä oli "Jos sinua sattuu, teet jotain väärin. Tee erilailla." Ja kyllähän se siis jonkun verran sattui ja tuo neuvo on _hieman_ kärjistetty, mutta se antoi pontta vaihtamaan asento jos kävi hankalaksi ja luottamusta siihen, että minä voin vaikuttaa synnytyksen kulkuun.

:headwall: :headwall: :headwall: :headwall: :headwall: :headwall: :headwall:

Joo enhän mä toki sitä lähes kahta vuorokautta koittanut eri asentoja missä olla, kun niitä saatanan sädekehää kiillottavia supistuksia tuli. Enkä mä sítä seuranneiden 10½ tunnin aikana toki ollut kipiä. Enkä toki saatana osaa edelleenkään sanoa, että MÄ JUMALAUTA TAHDON SEN KIVUNLIEVITYKSEN SEURAAVIIN SYNNYTYKSIIN.¨

Amen. :xmas:

mitähän mä tein väärin kun supistukset sattu aivan viätävästi.en ole kuullut et supistuksiin pystyy vaikuttaa tekemällä oikein jotain mutta mitä?

supistukset on ihmisillä erilaisia toisilla sattuu ihan viätävästi,toisilla ei oikein tunnu missään......nina taas puhuu että kaikilla oli samanlaiset synnytykset ja kivut.

 

koko ketjua, mut mulle sanottiin et pitää olla vähintään 3cm auki, että voi epiduraalin laittaa..

 

Olen ihmetellyt,etä onko nykyään toi eppis enemmänkin joku käytäntö? tuntuu että lähes jokainen synnyttäjä on jo valmiiksi menossa sillä ajatuksella että puudutetaan.kerran töis puhuin yhden ensimmäistä odottavan kanssa,mikä oli suunnilleen pyörtyä kun kyseli mun synnytys kokemuksia puudutusten osalta,että miten vaikuttaa jne. ja kerroin sille,etten tiedä,kun ei ole koskaan puudutettu.. tuntu että se piti sitä ihan outona. ekalla sain kipu piikin ja kahdella seuraavalla ei sit keretty antaa kipulääkkeitä ollenkaan..enkä silti ole mikään en peraatteesta myrkytä lastani kipulääkkeillä-tapaus,tai ehdoton luomuihminenkään. Mulla vaan meni niin,etten ole puudutuksia saanut. Myös mun sisar joka toimii kätilöna nyt kymmenettä vuotta on joskus sanonut,että tosi usein ihmisillä on jo valmiina koko konsepti,että kuinka se synnytys kulkee,ja sit ollaan pettyneitä,kun ei menekkään niin kun oli suunniteltu.

 

Paras neuvo mitä luin ennen synnytystä oli "Jos sinua sattuu, teet jotain väärin. Tee erilailla." Ja kyllähän se siis jonkun verran sattui ja tuo neuvo on _hieman_ kärjistetty, mutta se antoi pontta vaihtamaan asento jos kävi hankalaksi ja luottamusta siihen, että minä voin vaikuttaa synnytyksen kulkuun.

:headwall: :headwall: :headwall: :headwall: :headwall: :headwall: :headwall:

Joo enhän mä toki sitä lähes kahta vuorokautta koittanut eri asentoja missä olla, kun niitä saatanan sädekehää kiillottavia supistuksia tuli. Enkä mä sítä seuranneiden 10½ tunnin aikana toki ollut kipiä. Enkä toki saatana osaa edelleenkään sanoa, että MÄ JUMALAUTA TAHDON SEN KIVUNLIEVITYKSEN SEURAAVIIN SYNNYTYKSIIN.¨

Amen. :xmas:

mitähän mä tein väärin kun supistukset sattu aivan viätävästi.en ole kuullut et supistuksiin pystyy vaikuttaa tekemällä oikein jotain mutta mitä?

supistukset on ihmisillä erilaisia toisilla sattuu ihan viätävästi,toisilla ei oikein tunnu missään......nina taas puhuu että kaikilla oli samanlaiset synnytykset ja kivut.

Nimenomaan olen monta kertaa erikseen sanonut ja isolla kirjoittanut, että jokainen synnytys on erilainen. Juuri sen takia pitäisi lopettaa tuo synnytysten lääkesuunnittelu ja kokeilla ensin ilman.

 

Mä en halunnut sitä kipua. Onko se niin vaikia käsittää? Ja kyllä mä sen sädekehää kiillottavan saatananmoisen kivun kerkesin tuntia, koska mulla puudutus loppu kesken. Loppui monta tuntia ennen kuin likka tuli maailmaan. Ja sen perusteella tiedän sanoa, että seuraavillakin kerroilla mulle troppia kiitos!

Kivun määrä ja laatu riippuu myös siitä millä tavalla synnytät. Millä asenteella lähdit synnytykseen. Missä asennossa olet. Varmasti kivut tuntuvat pahemmilta jos ensiksi olet puudutettuna ja kivut iskee yhtäkkiä kun puudutus loppuu, mutta jos antaa kropan tehdä työnsä, niin saattaa huomata, ettei se satukaan niin paljoa.

Harvoin viitsin kommentoida juttujasi, mutta nyt täytyy sanoa, että älä viitsi olla noin "yksisilmäinen". Synnytys ei todellakaan aina mene niin, että ilman kivunlievitystä pärjää, jos vaan äidillä on oikea asenne ja asento... Joskus kivunlievitys on ihan sekä äidin että vauvankin turvallisuuden vuoksi hyvinkin tarpeellinen.

SITÄHÄN MÄ OLEN TÄSSÄ KOKOAJAN TOITOTTANUT.

Nyt taitaa ihmisillä omat tulkinnat lennellä sen yli, mitä minä sanon. Lue tarkkaan.

Peräänkuulutan nimenomaan sitä asennetta, että joka ikinen synnytys on erilainen, eikä pidä suunnitella ottavansa kaikenlaiset tropit ennen kun edes kokeilee, minkälainen synnytys on kyseessä.

Synnytyksen kulkuun VOI vaikuttaa omilla teoillaan. Hyvinkin paljon. Mistä tämä asenne on peräisin, että sitä vaa annetaan mennä ja seurataan sivusta? Äiti on aktiivinen synnyttäjä, ei sivustaseuraaja.

 

minulle ei voida antaa epiduraalia, no en sitä välttämättä olisi halunnutkaan.
mutta voin kertoa että koskee ihan helvetin lujaa kun tulee lähes IIasteen repeämä ilman mitään kivunlievitystä. jotta olisi ollut ihan kiva jos se kohdunkaulanpuudute olisi sattunut toimimaan vielä ponnistaessa.

 

Sanokoot kuka mitä tahansa, niin mähän VAADIN niitä lääkkeitä mahdollisessa seuraavassa synnytyksessä. :xmas: B)

 

aloin epäillä onko mulle niin tehty koska kohdunsuu jumittui 5cm eikä enään auennut enmpää.

Mulla jumittui molemmilla kerroilla tuohon viiteen senttiin.

Ekalla kerralla jumittuminen tapahtui epiduraalin laiton jälkeen. Tokalla kerralla paljon ennen sitä...Eli toisilla ilmeisesti ei kohdunsuu vaan aukea ilman lisäapua (mulla se lisäapu oli oksitosiini).

Ja olen muuten Ninan kanssa 100% samaa mieltä siitä, että jokainen synnytys on erilainen, ja vasta synnytyssalissa voi tietää tarvitaanko sitä lääkkeellistä kivunlievitystä edes, vai riittääkö pelkkä lämmin suihku ja sen sellaiset

 

Mulla laitettiin vähän myöhään puudutus, kun jäi junnaamaan johonkin kuuteen senttiin... no, sittenhän se sitten räjähti auki.

Mutta juu, kyllä se voi pysäyttää joskus synnytyksen, mutta sitten vaan tippaa vauhdiksi. Jos silläkään ei etene, niin syy on kyllä muualla kuin puudutuksessa.

 

Itselläni käynnistetty synnytys pysähtyi enkä tiedä oliko epiduraalilla osuutta asiaan kun käynnistetty voi pysähtyä helposti muutenkin. Oksitosiinilla päästiin eteenpäin mutta oli sen verran rankka synnytys että ilman lievitystä olisin varmaan hypännyt ikkunasta.

Siinä olen NinaTT:n kanssa samoilla linjoilla että etukäteen ei kannata päättää mitään puudutuksia mutta mielestäni on hyvä ottaa selvää ja tehdä suunnitelma siltä varalta että jotakin tarvitaan. Kyllä se varmasti antaa lisävarmuutta kun on selvillä mahdollisuuksista. Epäilen sitä että ketään ns. turhaan ottaisi lääkkeitä, mutta ihmisten kipukynnys on kovin erilainen ja synnytykset on erilaisia. Vaikka itsellä eka synnytys oli raju ja puudutus välttämätön niin toiseen valmistaudun niin että mietin miten haluan toimia jos tarve vaatii mutta koitan mennä mahdollisimman pitkälle ilman. Oman kipukynnykseni tietäen tiedän että on epätodennäköistä että kokonaan pärjäisin ilman.

 

Sanokoot kuka mitä tahansa, niin mähän VAADIN niitä lääkkeitä mahdollisessa seuraavassa synnytyksessä. :xmas: B)

:hug: Ei sua kukaan oo kieltänyt.
Mut eihän sitä tiiä vaikka sun seuraava synnytys olis ns. syöksysynnytys eikä sulle ehitä laittaa mitään...

 

Mulle laitettiin epiduraali kun olin 7cm auki, supparit loppui seinään! Kun mentiin synnärille olin 6cm auki!

 

Sanokoot kuka mitä tahansa, niin mähän VAADIN niitä lääkkeitä mahdollisessa seuraavassa synnytyksessä. :xmas: B)

:hug: Ei sua kukaan oo kieltänyt.
Mut eihän sitä tiiä vaikka sun seuraava synnytys olis ns. syöksysynnytys eikä sulle ehitä laittaa mitään...

Mutta kun intetään ja intetään vastaan, että kivulievityksiä ei kannata ottaa ja blaa blaa. NinaTT tuntuu haluavan sitä, että kaikki synnyttää luomuna. Ei kiitos.

 

Jälleen yksi syy miksi päätin jo etukäteen synnyttää mahdollisimman luomusti enkä suunnitellut etukäteen ottavani mitään lääkkeitä.

hienoa, onnea siitä sinulle.
multa ei kysytyy kun epiduraalin laittoivat, tajusin vaan siinä itse tilanteessa että taitavat laittaa epiduraalin, sitä ihmettelin kipujeni lomassa, eivät kertoneet mitä tekevät.

En usko! siis kukaan mee sulle mitään tökkimään kysymättä! Jos jotain oot kätilön kysyessä epiduraalista murahtanut, on se voinut tulkita sen myöntäväksi vastaukseksi. Anestesi lri vielä varmistaa ja käskee kyl avata silmät ja sanoo et nyt "laitetaan ymmärrätkö".

 

ihme sanojenvääntely täällä taas meneillään..

minä ainakin käsitän nuo NinaTT:n kirjoitukset niin, että omaan synnytykseen voi vaikuttaa ja siihen voi valmistautua muutenkin, kuin päättämällä etukäteen haluavansa "kaikki mahdolliset tropit". tosiaan, erilaisia asentoja, rentoutumisharjoituksia, kivun mukaan menemistä yms. voi harjoitella raskausaikana, ja sen LISÄKSI ottaa selvää saatavilla olevista kivunlievitysmenetelmistä. (joista löytyy myös melko monta lääkkeetöntä vaihtoehtoa)

monessa paikassa tunnutaan pitävän tuota epiduraalia ihan itsestäänselvyytenä, jokaiseen synnytykseen kuuluvana asiana, mitä sen ei todellakaan tarvitse olla.

 

Paras neuvo mitä luin ennen synnytystä oli "Jos sinua sattuu, teet jotain väärin. Tee erilailla." Ja kyllähän se siis jonkun verran sattui ja tuo neuvo on _hieman_ kärjistetty, mutta se antoi pontta vaihtamaan asento jos kävi hankalaksi ja luottamusta siihen, että minä voin vaikuttaa synnytyksen kulkuun.

:headwall: :headwall: :headwall: :headwall: :headwall: :headwall: :headwall:

Joo enhän mä toki sitä lähes kahta vuorokautta koittanut eri asentoja missä olla, kun niitä saatanan sädekehää kiillottavia supistuksia tuli. Enkä mä sítä seuranneiden 10½ tunnin aikana toki ollut kipiä. Enkä toki saatana osaa edelleenkään sanoa, että MÄ JUMALAUTA TAHDON SEN KIVUNLIEVITYKSEN SEURAAVIIN SYNNYTYKSIIN.¨

Amen. :xmas:

mitähän mä tein väärin kun supistukset sattu aivan viätävästi.en ole kuullut et supistuksiin pystyy vaikuttaa tekemällä oikein jotain mutta mitä?

supistukset on ihmisillä erilaisia toisilla sattuu ihan viätävästi,toisilla ei oikein tunnu missään......nina taas puhuu että kaikilla oli samanlaiset synnytykset ja kivut.

Nimenomaan olen monta kertaa erikseen sanonut ja isolla kirjoittanut, että jokainen synnytys on erilainen. Juuri sen takia pitäisi lopettaa tuo synnytysten lääkesuunnittelu ja kokeilla ensin ilman.

kyllähän sitä väkisinkin kokeillaan ilman lääkitystä eihän puuduteita heti saa....mulla kesti synnytys yli 30h ja olin eka ilman epiduraalia sitten oli jo pakko ottaa kun alkoi olemaan tosi kipeä.

 

Sanokoot kuka mitä tahansa, niin mähän VAADIN niitä lääkkeitä mahdollisessa seuraavassa synnytyksessä. :xmas: B)

:hug: Ei sua kukaan oo kieltänyt.
Mut eihän sitä tiiä vaikka sun seuraava synnytys olis ns. syöksysynnytys eikä sulle ehitä laittaa mitään...

Mutta kun intetään ja intetään vastaan, että kivulievityksiä ei kannata ottaa ja blaa blaa. NinaTT tuntuu haluavan sitä, että kaikki synnyttää luomuna. Ei kiitos.

Olen vaan sivusta seurannut, mutta pakko kommentoida että eihän NinaTT ole missään sanonut, että kaikkien tulee synnyttää luomuna, ei niin missään! Hän on nimenomaan sanonut, että TILANTEEN MUKAAN katsotaan onko kivunlievitys tarpeen ja millainen kivunlievitys. Tai näin minä sen ainakin ymmärsin hänen kirjoituksistaan.

Taitaa osa vaan väännellä hänen sanomisiaan ja tarttua joihinkin lauseisiin erottaen ne asiayhteydestä (milloin ne näyttävät tarkoittavan ihan toista mitä koko teksti olisi tarkoittanut).

 

Mä en kahlannut sivuja läpi mutta samaa olen huomannut ystävien synnytyksistä.
Epiduraali hidastaa synnytystä.En ole ite koskaan sitä halunnut,mä oon pelännyt sitä laittoa enemmän kuin synnytystä.

Etukäteen olen "varannut mahdollisuuden" paracervikaalipuudutukseen ja sen olen neljästi saanut.
Se on auttanut juuri sen verran mitä tarvinnutkin,vienyt sen kovimman kivun pois.
Käynnistettyjä kun on kolme noista ollut.

Lääkäri sanoi että harvoin ensisynnyttäjä selvii tuolla puudutteella mut mulle se oli ok.

Musta epuduraalia laitetaan ihan rutiinisti nykyään.Mulle vitosen synnytyksessä ihan väkisin yrittivät sitä laitattaa.Olin kovana että ei käy!!

 

Kaikkea ei voi synnytyksessäkään suunnitella.
Nina varmaan haluaisi käydä sektionkin ilman lääkkeitä läpi.

 

synnytys eteni nopeasti.sain 7cm epiduraalin. sitten hidastus..

 

Kaikkea ei voi synnytyksessäkään suunnitella.
Nina varmaan haluaisi käydä sektionkin ilman lääkkeitä läpi.

edelleenkään, tässä ei tainnut olla kyse siitä, että tehdään pitävä, tippaakaan joustamaton suunnitelma synnytyksen kulusta.
..vaan siitä, että valmistauduttaisiin etukäteen ottamalla selville tietoa muistakin synnytyksen kulkuun/kipuihin vaikuttavista asioista kuin lääkkeellisistä hoitokeinoista.

nimenomaan päätös ottaa esim epiduraali tilanteessa kuin tilanteessa on juuri sitä turhan ehdotonta suunnittelua, mitä kritisoit.