Voi tuskaa. Kun on opittu ryömimään/konttaamaan, harjoitellaan istumaan nousua ja kaikkea muuta jännää, niin ihan tuskaa on ainakin äidin mielestä pojan nukkumaan laittaminen.
Kun tuntuu, että juuri on nukahtamaisillaan niin yht'äkkiä muistetaankin jokin uusi juttu ja riemun kiljahduksin aletaan sitä tekemään.
Ja olenpa kokeillut sitäkin, että laitan myöhemmin nukkumaan, mutta siitä ei seuraa kuin kamala huuto. On väsynyt ja hieroo silmiään, mutta sitten jotenkin siellä sängyssä alkaa kamala touhuaminen.
Ja vieläpä olen tällä haavaa yksin, kun mies tekee sellaista työvuoroa, että käy vaan kotosalla yöt nukkumassa niin tämä nukuttaminen kaatuu meikäläisen harteille.
Tunti tai kaksikin saattaa tuossa puuhassa mennä. Voi tuskaa....
Tekisi mieli työntää pää ovesta ulos ja kiljua välillä itsekin.
Kun tuntuu, että juuri on nukahtamaisillaan niin yht'äkkiä muistetaankin jokin uusi juttu ja riemun kiljahduksin aletaan sitä tekemään.
Ja olenpa kokeillut sitäkin, että laitan myöhemmin nukkumaan, mutta siitä ei seuraa kuin kamala huuto. On väsynyt ja hieroo silmiään, mutta sitten jotenkin siellä sängyssä alkaa kamala touhuaminen.
Ja vieläpä olen tällä haavaa yksin, kun mies tekee sellaista työvuoroa, että käy vaan kotosalla yöt nukkumassa niin tämä nukuttaminen kaatuu meikäläisen harteille.
Tunti tai kaksikin saattaa tuossa puuhassa mennä. Voi tuskaa....
Tekisi mieli työntää pää ovesta ulos ja kiljua välillä itsekin.