N
"nimetön"
Vieras
mua on jo pidemmän aikaa kiinnostanut tietää, että kutsuuko Jumala mua tekemään parannuksen?
Olen aina uskonut Jumalaan, käynyt jopa aikuiskasteellakin vuosia sitten, mutta elämä on viimeisen 8 vuoden aikana mennyt pienoista alamäkeä.
muutos elämään tuli oikeastaan reilu vuosi sitten, kun mieheni halusi avioeron. liittomme oli tosi rankka, mies joi ja oli väkivaltainen, aloin voida todella huonosti ja minusta tuli kylmä ja katkera ihminen.
eron jälkeen sattumalta tutustuin aika pian uuteen mieheen, joka on aivan erilainen kuin exäni.
Hänen kanssaan olen saanut uudestaan oppia kuinka kohdellaan ihmistä josta oikeasti välittää, ja koko tämän ajan olen tavallaan tuntenut kuinka vanha minä tulen taas esiin, olen välillä niin täynnä rakkautta ja ikävää, en edes muistanut miltä se voi tuntua.
Olen kuitenkin loukannut sanoillani ja teoillani tätä uutta miestäni varsinkin suhteemme alkuaikoina, ja melkeen menettänyt hänet.
Kerran erään riidan päätteeksi olin varma että nyt menetän hänet, niinpä en voinut tehdä muuta kuin itkeä ja rukoilla että Jumala antaa mulle oikean tavan toimia ja näyttää rakkauteni, koska en halua tätä ihmistä todellakaan satuttaa enkä menettää.
Tämän jälkeen on alkanut elämässäni muutenkin tapahtua muutoksia. Olen alkanut todella paljon kuunnella hengellistä musiikkia, ja koen oloni aina vaan vapautuneemmaksi ja tuntuu kuin voisin taas hengittää.
Minulla on ollut pahoja talooudellisia vaikeuksia ja en ole osannut lähteä niitä selvittämään, ja nyt viime päivinä pienenä shokkina tuli tapahtuma joka oli aika yllättävä mutta samalla hyvin vapauttava, nyt sekin asia on tavallaan hoidossa.
Jonkinlainen ilo ja vapauden tunne on tullut taas elämääni ja olen alkanut rukoilla uudestaan, vuosien jälkeen.
niimpä ihmettelen, että kutsuuko Jumala mua uudestaan luokseen, kun kerran olen sieltä lähtenyt?
Olen aina uskonut Jumalaan, käynyt jopa aikuiskasteellakin vuosia sitten, mutta elämä on viimeisen 8 vuoden aikana mennyt pienoista alamäkeä.
muutos elämään tuli oikeastaan reilu vuosi sitten, kun mieheni halusi avioeron. liittomme oli tosi rankka, mies joi ja oli väkivaltainen, aloin voida todella huonosti ja minusta tuli kylmä ja katkera ihminen.
eron jälkeen sattumalta tutustuin aika pian uuteen mieheen, joka on aivan erilainen kuin exäni.
Hänen kanssaan olen saanut uudestaan oppia kuinka kohdellaan ihmistä josta oikeasti välittää, ja koko tämän ajan olen tavallaan tuntenut kuinka vanha minä tulen taas esiin, olen välillä niin täynnä rakkautta ja ikävää, en edes muistanut miltä se voi tuntua.
Olen kuitenkin loukannut sanoillani ja teoillani tätä uutta miestäni varsinkin suhteemme alkuaikoina, ja melkeen menettänyt hänet.
Kerran erään riidan päätteeksi olin varma että nyt menetän hänet, niinpä en voinut tehdä muuta kuin itkeä ja rukoilla että Jumala antaa mulle oikean tavan toimia ja näyttää rakkauteni, koska en halua tätä ihmistä todellakaan satuttaa enkä menettää.
Tämän jälkeen on alkanut elämässäni muutenkin tapahtua muutoksia. Olen alkanut todella paljon kuunnella hengellistä musiikkia, ja koen oloni aina vaan vapautuneemmaksi ja tuntuu kuin voisin taas hengittää.
Minulla on ollut pahoja talooudellisia vaikeuksia ja en ole osannut lähteä niitä selvittämään, ja nyt viime päivinä pienenä shokkina tuli tapahtuma joka oli aika yllättävä mutta samalla hyvin vapauttava, nyt sekin asia on tavallaan hoidossa.
Jonkinlainen ilo ja vapauden tunne on tullut taas elämääni ja olen alkanut rukoilla uudestaan, vuosien jälkeen.
niimpä ihmettelen, että kutsuuko Jumala mua uudestaan luokseen, kun kerran olen sieltä lähtenyt?
siunausta!
mutta nyt on alkanut tuntua siltä että kun olen myöntänyt toimineeni todella väärin, häpeän ja syyllisyyden tunteet alkavat poistua 