Uskotteko Jeesukseen?

Toivon, että kukaan ei loukkaannu tästä tekstistäni. Tarkoitus ei ole loukata ketään! Olen sama vieras, joka aiemmin kirjoitti olleensa uskovainen yli 20-vuotiaaksi ja joka kasvattaa lapsiaan kuin yhä uskoisi... Tai mäkin siis uskon edelleen johonkin korkeampaan voimaan mutta en Raamatun Jumalaan.

Mulle järki sanoo, että kun maailmassa on todella monia uskontoja, olisi todella itsekästä ajatella, että juuri se meidän uskontomme olisi Se Oikea. Itsellänikin on ollut vaikeita hetkiä (esim. läheisten menettämisiä ja vaikeita sairauksia) ja monesti olen silloin ajatellut, että olisi helppoa vaan heittäytyä uskon varaan. Tiedän kyllä, että saisin itseni "psyykattua" uskovaksi. Uskovana voisi ikään kuin itse päästää irti ja heittäytyä jonkun toisen "huollettavaksi" (en nyt löytänyt hyvää sanaa - en siis tarkoittanut tuolla mitään negatiivista) ja siten itse päästä helpommalla. Mun mielestä usko on yksi mielentila ja jonkinlainen huume, josta ihminen tulee riippuvaiseksi.

Tuo on totta, että uskovana saa päästää irti ja todellakin heittäytyä Jumalan varaan. Mutta eihän se tarkoita tietenkään, ettei tartte enää vastuuta kantaa, päinvastoin. Jeesus sanoo, minä olen tie, totuus ja elämä. Meidän on luovutettava elämämme saadaksemme sen takaisin, Jumala on meidät luonut ja Hän tietää mikä meille on parasta. Siksi on turvallista antaa elämänsä Hänen käsiinsä.

Mun mielestä siinä ei kuitenkaan anna elämäänsä kenenkään käsiin vaan alkaa vaan itse uskoa, että se on jonkun paremmissa käsissä. Omasta pääkopasta se kaikki apu ja hyvä olo tulee, ei sen kauempaa.

 

onko usko vain päätös että nyt mä olen uskossa ?
mistä voit tietää että olet uskossa? onko pissa kirkkaampaa?

Heh, en ainaskaan huomannut että pissa ois kirkastunut. Tai mistäs mä tiedän, mitä sä juot? Ei kai me ite noin vain voida uskoon päättää tulla, vaan Pyhä Henki tekee sen työn meissä, että olemme valmiit antamaan elämämme Hänelle.Mutta uskoon tulo sinällään on noin yksinertaista, kun kirjoitin tuossa ylhäällä.

 

tää lähtee nyt nukkumaan ja yrittää kohdata valaistumisen yön aikana. öitä sisaret.

 

onko usko vain päätös että nyt mä olen uskossa ?
mistä voit tietää että olet uskossa? onko pissa kirkkaampaa?

Heh, en ainaskaan huomannut että pissa ois kirkastunut. Tai mistäs mä tiedän, mitä sä juot? Ei kai me ite noin vain voida uskoon päättää tulla, vaan Pyhä Henki tekee sen työn meissä, että olemme valmiit antamaan elämämme Hänelle.Mutta uskoon tulo sinällään on noin yksinertaista, kun kirjoitin tuossa ylhäällä.

Mutta onko se Pyhä Henki vai onko se sun oma mielesi? Kukaan ei varmaankaan voi todistaa, että uskovana saamasi hyvä tulisi itsesi ulkopuolelta. Olen edelleen sitä mieltä, että se kaikki kumpuaa omasta mielestä, jonka itse on virittänyt oikealle taajuudelle.

 

Ja tän ketjun jälkeen mä en yhtään ihmettele et mun oma vajaa 10v. ikänen laps ei halua olla kristinuskon ja jeesuksen kans tekemisissä.

 

Mitäs tapahtuu meille onnettomille jotka eivät usko sitten millään? Avoimin mielin olen eri uskonotja tutkinut ja yrittänyt sisäistää kristinuskoa,mutta en voi sille mitään etten vaan usko. Olen yrittänyt, lukenut raamattua ja yrittänyt sisäistää asian,jutellut ihmisille,mutta ei mene minun kaaliini ei millään. Miksi ei sitten meille kaltaisilleni voi antaa jotain selvää merkkiä?

Jos sinä vilpittömästi etsit ja haluat löytää totuuden, sinä sen löydät. Ei tartte kuin VILPITTÖMÄSTI pyytää Jeesusta sydämeen, ja antaa koko elämänsä Hänelle, tunnustaa että olet syntinen ihminen ja Hän antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja niin synnyt uudesti ylhäältä ja olet Jumalan lapsi.
Niin kävi mulle ja monelle monelle muulle. Jeesus sanoo, te etsitte ja minä annoin teidän löytää itseni...

mutta siis kun just tuohon en usko millään. vilpittömästi jos haluan jotain oikein todella voin uskoa vaikka joulupukkiin,mutta silloin ihmiset sanoisivat minua hulluksi. en osaa ajatella että annampa elämäni jeesuksen käsiin,koska jos sitä liikaa ajattelemalla miettii,niin ei siihen tule mitään tolkkua. *sekavia lauseita,vähän väsyttää*
en uskalla ajatellakaan antavani koko elämääni kellekään,ennen kuin voin olla asioista 100% varma,mun elämä on liian arvokas :/

Kuin moni teistä on lukenut raamattua? Monella on tosi vahvoja mielipiteitä ko. kirjasta, mutta monellako faktaa? Tehdäänkö pikku tempaus? Lukekaa Johanneksen evankeliumi ja roomalaiskirje ensi sunnuntaiksi, ja palataan sit asiaan? Mielelläni kuulisin ajatuksia sitten.

 

Ja tän ketjun jälkeen mä en yhtään ihmettele et mun oma vajaa 10v. ikänen laps ei halua olla kristinuskon ja jeesuksen kans tekemisissä.

Äläs nyt, esikoinen haluaa kestää rippijuhlan, kun tietää saavansa kunnon lahjat. =)

 

Mitäs tapahtuu meille onnettomille jotka eivät usko sitten millään? Avoimin mielin olen eri uskonotja tutkinut ja yrittänyt sisäistää kristinuskoa,mutta en voi sille mitään etten vaan usko. Olen yrittänyt, lukenut raamattua ja yrittänyt sisäistää asian,jutellut ihmisille,mutta ei mene minun kaaliini ei millään. Miksi ei sitten meille kaltaisilleni voi antaa jotain selvää merkkiä?

Jos sinä vilpittömästi etsit ja haluat löytää totuuden, sinä sen löydät. Ei tartte kuin VILPITTÖMÄSTI pyytää Jeesusta sydämeen, ja antaa koko elämänsä Hänelle, tunnustaa että olet syntinen ihminen ja Hän antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja niin synnyt uudesti ylhäältä ja olet Jumalan lapsi.
Niin kävi mulle ja monelle monelle muulle. Jeesus sanoo, te etsitte ja minä annoin teidän löytää itseni...

mutta siis kun just tuohon en usko millään. vilpittömästi jos haluan jotain oikein todella voin uskoa vaikka joulupukkiin,mutta silloin ihmiset sanoisivat minua hulluksi. en osaa ajatella että annampa elämäni jeesuksen käsiin,koska jos sitä liikaa ajattelemalla miettii,niin ei siihen tule mitään tolkkua. *sekavia lauseita,vähän väsyttää*
en uskalla ajatellakaan antavani koko elämääni kellekään,ennen kuin voin olla asioista 100% varma,mun elämä on liian arvokas :/

Kuin moni teistä on lukenut raamattua? Monella on tosi vahvoja mielipiteitä ko. kirjasta, mutta monellako faktaa? Tehdäänkö pikku tempaus? Lukekaa Johanneksen evankeliumi ja roomalaiskirje ensi sunnuntaiksi, ja palataan sit asiaan? Mielelläni kuulisin ajatuksia sitten.

Ok. Lue sinä siihen mennessä Dostojevskin Karamazovin veljekset, niin keskustellaan sitten heti perään siitäkin.

 

onko usko vain päätös että nyt mä olen uskossa ?
mistä voit tietää että olet uskossa? onko pissa kirkkaampaa?

Heh, en ainaskaan huomannut että pissa ois kirkastunut. Tai mistäs mä tiedän, mitä sä juot? Ei kai me ite noin vain voida uskoon päättää tulla, vaan Pyhä Henki tekee sen työn meissä, että olemme valmiit antamaan elämämme Hänelle.Mutta uskoon tulo sinällään on noin yksinertaista, kun kirjoitin tuossa ylhäällä.

Mutta onko se Pyhä Henki vai onko se sun oma mielesi? Kukaan ei varmaankaan voi todistaa, että uskovana saamasi hyvä tulisi itsesi ulkopuolelta. Olen edelleen sitä mieltä, että se kaikki kumpuaa omasta mielestä, jonka itse on virittänyt oikealle taajuudelle.

Mä olen saanut niin uskomattomia rukousvastauksia aina uskoontulosta lähtien ja niitä jaamme ystäväni kanssa päivttäin, mitä Jumala on tänään tehnyt. Ja taatusti ne ei kyllä omasta päätä kumpuile. Mutta jokainen saa uskoa mihin haluaa, Jeesus ei todellakaan pakota ketään mukaansa. Tää typy lähti nyt untenmaille. Koittakaa jaksaa elämän myrkyissä!

 

Ja tän ketjun jälkeen mä en yhtään ihmettele et mun oma vajaa 10v. ikänen laps ei halua olla kristinuskon ja jeesuksen kans tekemisissä.

Äläs nyt, esikoinen haluaa kestää rippijuhlan, kun tietää saavansa kunnon lahjat. =)

Meillä neiti kysy eilen et onks hänen pakko käydä sellanen ku hän ei usko jumalaan ja siihen jeesukseen enää.
Vastasin et ei oo pakko mut saa käydä jos itse haluaa.

 

onko usko vain päätös että nyt mä olen uskossa ?
mistä voit tietää että olet uskossa? onko pissa kirkkaampaa?

Heh, en ainaskaan huomannut että pissa ois kirkastunut. Tai mistäs mä tiedän, mitä sä juot? Ei kai me ite noin vain voida uskoon päättää tulla, vaan Pyhä Henki tekee sen työn meissä, että olemme valmiit antamaan elämämme Hänelle.Mutta uskoon tulo sinällään on noin yksinertaista, kun kirjoitin tuossa ylhäällä.

Mutta onko se Pyhä Henki vai onko se sun oma mielesi? Kukaan ei varmaankaan voi todistaa, että uskovana saamasi hyvä tulisi itsesi ulkopuolelta. Olen edelleen sitä mieltä, että se kaikki kumpuaa omasta mielestä, jonka itse on virittänyt oikealle taajuudelle.

Mä olen saanut niin uskomattomia rukousvastauksia aina uskoontulosta lähtien ja niitä jaamme ystäväni kanssa päivttäin, mitä Jumala on tänään tehnyt. Ja taatusti ne ei kyllä omasta päätä kumpuile. Mutta jokainen saa uskoa mihin haluaa, Jeesus ei todellakaan pakota ketään mukaansa. Tää typy lähti nyt untenmaille. Koittakaa jaksaa elämän myrkyissä!

Juu, en mäkään jaksa enää samaa jankata Kauniita unia sinne!

 

Ja tän ketjun jälkeen mä en yhtään ihmettele et mun oma vajaa 10v. ikänen laps ei halua olla kristinuskon ja jeesuksen kans tekemisissä.

Äläs nyt, esikoinen haluaa kestää rippijuhlan, kun tietää saavansa kunnon lahjat. =)

Meillä neiti kysy eilen et onks hänen pakko käydä sellanen ku hän ei usko jumalaan ja siihen jeesukseen enää.
Vastasin et ei oo pakko mut saa käydä jos itse haluaa.

Meilläkin pojat saavat itse päättää menevätkö leirille ja ripille. =)

 

Mitäs tapahtuu meille onnettomille jotka eivät usko sitten millään? Avoimin mielin olen eri uskonotja tutkinut ja yrittänyt sisäistää kristinuskoa,mutta en voi sille mitään etten vaan usko. Olen yrittänyt, lukenut raamattua ja yrittänyt sisäistää asian,jutellut ihmisille,mutta ei mene minun kaaliini ei millään. Miksi ei sitten meille kaltaisilleni voi antaa jotain selvää merkkiä?

Jos sinä vilpittömästi etsit ja haluat löytää totuuden, sinä sen löydät. Ei tartte kuin VILPITTÖMÄSTI pyytää Jeesusta sydämeen, ja antaa koko elämänsä Hänelle, tunnustaa että olet syntinen ihminen ja Hän antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja niin synnyt uudesti ylhäältä ja olet Jumalan lapsi.
Niin kävi mulle ja monelle monelle muulle. Jeesus sanoo, te etsitte ja minä annoin teidän löytää itseni...

mutta siis kun just tuohon en usko millään. vilpittömästi jos haluan jotain oikein todella voin uskoa vaikka joulupukkiin,mutta silloin ihmiset sanoisivat minua hulluksi. en osaa ajatella että annampa elämäni jeesuksen käsiin,koska jos sitä liikaa ajattelemalla miettii,niin ei siihen tule mitään tolkkua. *sekavia lauseita,vähän väsyttää*
en uskalla ajatellakaan antavani koko elämääni kellekään,ennen kuin voin olla asioista 100% varma,mun elämä on liian arvokas :/

Kuin moni teistä on lukenut raamattua? Monella on tosi vahvoja mielipiteitä ko. kirjasta, mutta monellako faktaa? Tehdäänkö pikku tempaus? Lukekaa Johanneksen evankeliumi ja roomalaiskirje ensi sunnuntaiksi, ja palataan sit asiaan? Mielelläni kuulisin ajatuksia sitten.

olen lukenut ja lupaan lukea ens sunnuntaiks uudelleen ja olen paikalla ku vaan tiedän kellon ajan ajoissa vaikka YVnä

 

Ja tän ketjun jälkeen mä en yhtään ihmettele et mun oma vajaa 10v. ikänen laps ei halua olla kristinuskon ja jeesuksen kans tekemisissä.

Äläs nyt, esikoinen haluaa kestää rippijuhlan, kun tietää saavansa kunnon lahjat. =)

Meillä äiti järjesti kaikille 15-vuotisjuhlat ja teki vieraille/sukulaisille selväksi, että ne vastaavat rippijuhlia.

 

Mitäs tapahtuu meille onnettomille jotka eivät usko sitten millään? Avoimin mielin olen eri uskonotja tutkinut ja yrittänyt sisäistää kristinuskoa,mutta en voi sille mitään etten vaan usko. Olen yrittänyt, lukenut raamattua ja yrittänyt sisäistää asian,jutellut ihmisille,mutta ei mene minun kaaliini ei millään. Miksi ei sitten meille kaltaisilleni voi antaa jotain selvää merkkiä?

Jos sinä vilpittömästi etsit ja haluat löytää totuuden, sinä sen löydät. Ei tartte kuin VILPITTÖMÄSTI pyytää Jeesusta sydämeen, ja antaa koko elämänsä Hänelle, tunnustaa että olet syntinen ihminen ja Hän antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja niin synnyt uudesti ylhäältä ja olet Jumalan lapsi.
Niin kävi mulle ja monelle monelle muulle. Jeesus sanoo, te etsitte ja minä annoin teidän löytää itseni...

mutta siis kun just tuohon en usko millään. vilpittömästi jos haluan jotain oikein todella voin uskoa vaikka joulupukkiin,mutta silloin ihmiset sanoisivat minua hulluksi. en osaa ajatella että annampa elämäni jeesuksen käsiin,koska jos sitä liikaa ajattelemalla miettii,niin ei siihen tule mitään tolkkua. *sekavia lauseita,vähän väsyttää*
en uskalla ajatellakaan antavani koko elämääni kellekään,ennen kuin voin olla asioista 100% varma,mun elämä on liian arvokas :/

Kuin moni teistä on lukenut raamattua? Monella on tosi vahvoja mielipiteitä ko. kirjasta, mutta monellako faktaa? Tehdäänkö pikku tempaus? Lukekaa Johanneksen evankeliumi ja roomalaiskirje ensi sunnuntaiksi, ja palataan sit asiaan? Mielelläni kuulisin ajatuksia sitten.

olen lukenut ja lupaan lukea ens sunnuntaiks uudelleen ja olen paikalla ku vaan tiedän kellon ajan ajoissa vaikka YVnä

Jep, sovitaanko vaikkapa 21? liian myöhä?

 

Mie voin kans lukasta noi uudestaan, mut en voi luvata oonko ens su täällä

 

Mitäs tapahtuu meille onnettomille jotka eivät usko sitten millään? Avoimin mielin olen eri uskonotja tutkinut ja yrittänyt sisäistää kristinuskoa,mutta en voi sille mitään etten vaan usko. Olen yrittänyt, lukenut raamattua ja yrittänyt sisäistää asian,jutellut ihmisille,mutta ei mene minun kaaliini ei millään. Miksi ei sitten meille kaltaisilleni voi antaa jotain selvää merkkiä?

Jos sinä vilpittömästi etsit ja haluat löytää totuuden, sinä sen löydät. Ei tartte kuin VILPITTÖMÄSTI pyytää Jeesusta sydämeen, ja antaa koko elämänsä Hänelle, tunnustaa että olet syntinen ihminen ja Hän antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja niin synnyt uudesti ylhäältä ja olet Jumalan lapsi.
Niin kävi mulle ja monelle monelle muulle. Jeesus sanoo, te etsitte ja minä annoin teidän löytää itseni...

mutta siis kun just tuohon en usko millään. vilpittömästi jos haluan jotain oikein todella voin uskoa vaikka joulupukkiin,mutta silloin ihmiset sanoisivat minua hulluksi. en osaa ajatella että annampa elämäni jeesuksen käsiin,koska jos sitä liikaa ajattelemalla miettii,niin ei siihen tule mitään tolkkua. *sekavia lauseita,vähän väsyttää*
en uskalla ajatellakaan antavani koko elämääni kellekään,ennen kuin voin olla asioista 100% varma,mun elämä on liian arvokas :/

Kuin moni teistä on lukenut raamattua? Monella on tosi vahvoja mielipiteitä ko. kirjasta, mutta monellako faktaa? Tehdäänkö pikku tempaus? Lukekaa Johanneksen evankeliumi ja roomalaiskirje ensi sunnuntaiksi, ja palataan sit asiaan? Mielelläni kuulisin ajatuksia sitten.

olen lukenut ja lupaan lukea ens sunnuntaiks uudelleen ja olen paikalla ku vaan tiedän kellon ajan ajoissa vaikka YVnä

Jep, sovitaanko vaikkapa 21? liian myöhä?

laitoin ton ylös ei oo lainkaan liian myöhästä.
jutut vaan menee nopeesti niin ei välttämättä ehdi aina mukaan.

 

Moi!

Uskotteko Jeesukseen? Mitä sana Jeesus tuo teidän mieleenne?

Uskon, että on ollut joskus olemassa, mutta kaikkiin ihmetekoihin ja siihen, että olisi Jumalann poika, en usko.

Jeesus sanasta mulla tulee mieleen hihhulit, jotka yrittävät käännyttää ihmisiä heidän uskoonsa.

 

En usko. Jeesus-sanasta tulee mieleen taruolento.

 

Joku täällä kyseli, että oliko Jeesus todella historiallinen henkilö.
Uusimmassa Tieteen Kuvalehdessä lukee mm. näin:

Tuskin kukaan vakavasti otettava tutkija tohtii väittää Jeesusta sepitetyksi hahmoksi.
Historiallisten lähteiden valossa näyttää selvältä, että noin 2000 vuotta sitten eli Jeesus-niminen ihminen. Käsitystä tukevia mainintoja on useissa teksteissä. Niiden laatijat tunnetaan, eivätkä kaikki kirjoitukset liity Raamattuun.
Keskeisen tietolähteen muodostavat silti Uuden Testamentin neljä evankeliumia.
....vaikka kyse on uskonnollisista teksteistä, joiden kirjoittajat olivat toisen polven kristittyjä eli eivät olleet kuvailemiensa tapahtumien silminnäkijöitä, niiden todistusarvoa pidetään kiistattomana.


Jeesuksesta ovat maininneet teksteissään myös mm. Suetonius, Tacitus, Velleius Paterculus ja Cassius Dio Cocceianus.

 

No en todellakaan usko enkä tule uskomaan.

 

Uskon. Mulle tulee mieleen, että Jeesus on kuollut syntieni tähden. Hyvä ja ihana asia.

 

onko usko vain päätös että nyt mä olen uskossa ?
mistä voit tietää että olet uskossa? onko pissa kirkkaampaa?

Uskoontulon ABC

A

Aloita tunnustamalla, että tarvitset Jeesusta

Tee parannus kääntymällä tietoisesti pois pahasta.
Kadu pahoja tekojasi.
Usko, että Jeesus kuoli puolestasi ristillä ja nousi kuolleista.
Kutsu rukouksessa Jeesusta tulemaan elämäsi Herraksi
B

Raamattu sanoo: " Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva." (Paavalin kirje Room.10:9)
Rukous " Jumala tiedän että olen poikennut tahdostasi ja tarvitsen anteeksiantamustasi. Uskon, että annoit Jeesuksen kuolemaan puolestani. Tahdon kääntyä pois synneistäni. Kutsun nyt Sinut sydämeeni ja elämääni. Luotan ja uskon Sinuun ja tahdon ottaa Sinut vastaan Herrana ja Vapahtajana. jeesuksen nimessä, aamen"
C

Tässä on uuden elämän alku. Jotta voisit syventää yhteyttäsi Jeesukseen, tee näin:
Lue Raamattuasi päivittäin, jotta oppisit tuntemaan Kristuksen. Aloita Uudesta testamentista, erityisen selvänä pelastussanoma tulee esille Johanneksen evankeliumissa.
Keskustele Jumalan kanssa rukouksessa.
Ota yhteyttä yhteen tai useampaan uskovaiseen, joiden kanssa voit rukoilla ja joille voit kertoa edistysaskeleistasi ja epäonnistumisistasi.
Lue Raamatusta kasteen merkityksestä (esim. Mark. 16:16 Apostolien teot 2:38 Kirje roomalaisille 6:1-6)
Osallistu jumalanpalveluksiin ja palvo Jumalaa muiden kristittyjen kanssa. Yhteinen usko rakentaa ja virkistää.
Anna uuden elämän sisällön, rakkauden ja huolenpidon säteillä myös toisiin ihmisiin sanoissa ja teoissa.
Kerro Jeesuksesta muillekin.

 

Joo Jeesus makso mun synnit.

 

Historian henkilönä kyllä vaan en jumalan poikana.

Näin.

Tähän pinoon taidan loikata minäkin.