Uskon Jumalaan. Juuri siihen, mikä Raamatussa esitellään. Kysyttävää?

[nakkisampyla]

[QUOTE="uskis";24347827]Kyllä se melko nopeati sit lopulta tuli. Tai sanoisko yllättäen, "nurkan takaa". Oli elämäni hienoin ja vaikuttavin kokemus. Oli kerran (!) epäilyksen hetki, jonka jälkeen Jumala ilmestyi yliluonnollisesti.[/QUOTE]

kertoisitko lisää, mielenkiinto heräsi

sittenkysymys: tunnetko miten kristinuskon historiaa?

 

[dechs]

[QUOTE="uskis";24348014]No, omaan itseen uskominen voi horjua, kun viimeinen hengenveto on käsillä . Jos vaivautuu, huomaa kyllä että Raamattu on paljon muuta, kuin ihmisen krjoittama. Jo profetiat Jesajan kirjasta, jolloin ennustettiin Jeesuksen syntymä ja kuolema. Elämänsä aikana Jeesus täytti satoja profetioita. Mutta väittelemään kanssasi en ala, vaan nostan kohteliaasti hattua ja toivotan kaikkea hyvää elämääsi. Toivottavasti vielä joskus näet Jumalan suuren rakkauden, joka on sinullekin varattu :heart:[/QUOTE]
Eikös vanhan testamentin materiaali ollut olemassa jo Jeesuksen aikoihin? Profetioita on aika helppo täyttää, jos on kirja mistä voi lukea mitä pitää tehdä..

 

["uskis"]

kertoisitko lisää, mielenkiinto heräsi

sittenkysymys: tunnetko miten kristinuskon historiaa?

Kummasta kokemuksesta ? Tunnen jonkin verran ja koen, että se riittää. Niinkuin jo laitoin, etten ole minkään uskonnon kannattaja . Haluan kertoa, että on Elävä Jumala, joka on luonut meistä jokaisen ja jolla on hyvä tahto.

 

["hmm"]

Onko mielestäsi asia niin, että jokainen syntyvä lapsi on ennen kastetta "likainen" ja "syntinen" ?

 

[nakkisampyla]

[QUOTE="uskis";24348027]Kummasta kokemuksesta ? Tunnen jonkin verran ja koen, että se riittää. Niinkuin jo laitoin, etten ole minkään uskonnon kannattaja . Haluan kertoa, että on Elävä Jumala, joka on luonut meistä jokaisen ja jolla on hyvä tahto.[/QUOTE]

kummastakin kokemuksesta!

minä uskon Jeesukseen mutta historian saatossa Raamattu on kokenut kovia joten en tiedä mitä ajatella ihan kaikesta mitä siinä on. Silti uskon ja tunnen että Jumala läpäisee tuon kaiken ja Raamatulla päähän paiskojat voisivat hiukan hengähtää...

 

["uskis"]

kummastakin kokemuksesta!

minä uskon Jeesukseen mutta historian saatossa Raamattu on kokenut kovia joten en tiedä mitä ajatella ihan kaikesta mitä siinä on. Silti uskon ja tunnen että Jumala läpäisee tuon kaiken ja Raamatulla päähän paiskojat voisivat hiukan hengähtää...

No eka oikea kohtaaminen Jumalan kanssa tapahtui niin, että kysyin Jeesukselta, onko Hän olemassa. Pyysin, että Hän näyttäisi sen niin että voin uskoa. Ja annoin vapaat kädet oman elämäni suhteen. Eli jos Hän on,. lähden seuraamaan kok sydämestäni ja elämästäni Häntä. Olin juuri aiemmin samana päivänä lukenut Maurice Rawlingsin kirjan Kuoleman tuolla puolen ja se kyllä teki vaikutuksen. Ajattelin "kokeilla Jeesusta", mutta aivan tosissani, en leikilläni. Ja saman tein tapahtui aivan valtava "humaus" sisimmässäni. Kamala taakka sisältäni lähti ja nukahdin siihen (oli yö). Aamulla olin aivan muuttunut ihminen, koko elämäni oli muuttunut. Ajatukseni olivat aivan uudet, ymmärsin maailmaa aivan uudella tavalla. Kuin yhtäkkiä elämään ois tullut värit. Ja tämä tapahtui kauan sitten ja on jatkunut. Voisin kertoa vaikka kuinka, miten Jumala on johdattanut jne..mutta nyt en jaksa kirjoittaa romaania .

Tuo toinen asia liittyi erääseen aamuun, kun olin herännyt ja rukoilin kaikkia asioita, mitä päähän juolahti. Kun olin rukoillut, yhtäkkiä iski aivan kamala epäusko, "onko Jumalaa sittenkään olemassa". Mä vähän anteeksipyydellen sit sanoin, että "anteeksi vaan, mutta mä en voi uskoa sinuun. Voisitko antaa jonkun merkin, että voin uskoa, että sä elät ja olet tässä läsnä". Samassa olohuoneessa alkoi soida laulu "Jeesus Kristus elää". Se levy oli cd-soittimessa, mutta soitin oli kiinni, siis virrat pois. Mutta nyt se oli vain itsestään mennyt päälle ja soitti tuota laulua. Olin aika ihmeissäni ja innoissani . Ja mä en siis ollut sinä aamuna vielä noussut pedistä, saati käynyt olohuoneessa.

 

["uskis"]

kummastakin kokemuksesta!

minä uskon Jeesukseen mutta historian saatossa Raamattu on kokenut kovia joten en tiedä mitä ajatella ihan kaikesta mitä siinä on. Silti uskon ja tunnen että Jumala läpäisee tuon kaiken ja Raamatulla päähän paiskojat voisivat hiukan hengähtää...

Jeesukseen voi uskoa, mutta uskotko että Hän on sovittanut sun syntisi ja haluatko ottaa vastaan Hänen anteeksiantonsa ja ottaa Hänet sun elämäsi Herraksi, ilman ehtoja. Niin että Jumala lähtee sua johdattamaan. Sillä Jumala jos kuka (meidän jokaisen Luoja) tietää, mikä meille on parasta. Hän tarjoaa täyttä, jännittävää elämää. Hän antaa tulevaisuuden ja toivon. Mutta hintana on koko elämä, ei vähempää.

 

["uskis"]

[QUOTE="hmm";24348059]Onko mielestäsi asia niin, että jokainen syntyvä lapsi on ennen kastetta "likainen" ja "syntinen" ?[/QUOTE]

En. Lapsi ei vielä ymmärrä hyvän ja pahan eroa ja mä en usko siihen, että lapsi kastetaan vaan Raamatusta voidaan selvästi lukea, mikä on kasteen merkitys ja kenelle se on tarkoitettu.

 

[nakkisampyla]

[QUOTE="uskis";24348097]Jeesukseen voi uskoa, mutta uskotko että Hän on sovittanut sun syntisi ja haluatko ottaa vastaan Hänen anteeksiantonsa[/QUOTE]

tätä en ole koskaan tajunnut. mitä tarkoittaa että hän on sovittanu synnit? siis ihan suomen kielellä? entä "ottaa vastaan hänen anteeksiannon"?

mitä mun pitää tehdä että tajuan tämän asian? olen jopa rukoillut asian valkenemista mutta mitään ei tapahdu. kannan vaan hirmu taakkaa koko ajan.

 

[Rigel]

Jo uudessa testamentissa kuitenkin perustettin seurakuntia, ja Raamatussa muutenkin otetaan kantaa siihen, että usvovaiselle hyväksi on uskovaisten yhteys. Itse kuulun ev.lut. seurakuntaan ja meillähän lapsi otetaan kasteessa myös seurakunnan jäseneksi.

Ymmärsin kuitenkin kirjoittamastasi, ettet kuulu mihinkään seurakuntaan?

Joka tapauksessa ajattelen niin, että nuo pienet lapseni tuo kaste pelastaa. Kaste on Jumalan armo. Mutta ei enää minua, sillä minun on otettava vastaan Jumalan armo ja uskottava, että Jeesus teki puolestani sovitustyön.

 

["hmm"]

[QUOTE="uskis";24348014]No, omaan itseen uskominen voi horjua, kun viimeinen hengenveto on käsillä . Jos vaivautuu, huomaa kyllä että Raamattu on paljon muuta, kuin ihmisen krjoittama. Jo profetiat Jesajan kirjasta, jolloin ennustettiin Jeesuksen syntymä ja kuolema. Elämänsä aikana Jeesus täytti satoja profetioita. Mutta väittelemään kanssasi en ala, vaan nostan kohteliaasti hattua ja toivotan kaikkea hyvää elämääsi. Toivottavasti vielä joskus näet Jumalan suuren rakkauden, joka on sinullekin varattu :heart:[/QUOTE]

Olen nähnyt tarpeeksi monta läheiseni viimeistä hengenvetoa tietääkseni, että kuolema on aina lähellä. Uskossani en horju. Olen hyvin hengellinen ihminen, mutta en samalla tavalla kuin sinä, vaan, no, juuri päinvastoin. Arvostan kaikkia, jotka on uskossaan vahvoja, mutta silti kunnioittavat toisen vapautta uskoa ja toimia oman vaikkakin täysin erilaisen uskonsa mukaan.

 

[Rigel]

tätä en ole koskaan tajunnut. mitä tarkoittaa että hän on sovittanu synnit? siis ihan suomen kielellä? entä "ottaa vastaan hänen anteeksiannon"?

mitä mun pitää tehdä että tajuan tämän asian? olen jopa rukoillut asian valkenemista mutta mitään ei tapahdu. kannan vaan hirmu taakkaa koko ajan.

Siis tähän malliin: Minun syntini ovat rikkomus Jumalaa vastaan. Mikään muu sovitus ei kuitenkaan ole riittävä, riittävän pyhä sovittamaan näitä syntejäni, koska Jumala on pyhä. Siksi sovitusuhrin on myös oltava pyhä; siksi vain Jeesus Jumalan poikana voi sovittaa syntini.

 

["uskis"]

Jo uudessa testamentissa kuitenkin perustettin seurakuntia, ja Raamatussa muutenkin otetaan kantaa siihen, että usvovaiselle hyväksi on uskovaisten yhteys. Itse kuulun ev.lut. seurakuntaan ja meillähän lapsi otetaan kasteessa myös seurakunnan jäseneksi.

Ymmärsin kuitenkin kirjoittamastasi, ettet kuulu mihinkään seurakuntaan?

Joka tapauksessa ajattelen niin, että nuo pienet lapseni tuo kaste pelastaa. Kaste on Jumalan armo. Mutta ei enää minua, sillä minun on otettava vastaan Jumalan armo ja uskottava, että Jeesus teki puolestani sovitustyön.

Kuulun srk:aan olen ehdottomasti kanssasi samaa mieltä, että uskovien yhteys on todella tärkeää. Mutta kysymys oli, missä srk.ssa käyn ja vastasin siihen kysymykseen. Mä uskoin myös ennen lapsikasteeseen, mutten enää (mulla on myös ns kirkollinen koulutus, kuin myös miehellänikin). Uskon, että Jumala pelastaa pienet lapset myös ilman kastettakin. Jokaisen on tehtävä sitten se päätös, lähteekö seuraamaan Jeesusta vai ei. Ja kaste ja usko kuuluvat tuohon.

 

[nakkisampyla]

Siis tähän malliin: Minun syntini ovat rikkomus Jumalaa vastaan. Mikään muu sovitus ei kuitenkaan ole riittävä, riittävän pyhä sovittamaan näitä syntejäni, koska Jumala on pyhä. Siksi sovitusuhrin on myös oltava pyhä; siksi vain Jeesus Jumalan poikana voi sovittaa syntini.

niin onko minun "viimeinen" estävä syntini sitten se että aivoni ei käännä tätä niin että tajuaisin asian? onko syntini olla tyhmä, onko syntini se että kenties vastustus on niin suuri, että en saa tuota tajuntaani? eikö jeesus voi murtaa tuon vastustuksen? onhan ihan järetöntä vastustaa jotain ja samalla rukoilla että vastustus murenisi

 

["uskis"]

tätä en ole koskaan tajunnut. mitä tarkoittaa että hän on sovittanu synnit? siis ihan suomen kielellä? entä "ottaa vastaan hänen anteeksiannon"?

mitä mun pitää tehdä että tajuan tämän asian? olen jopa rukoillut asian valkenemista mutta mitään ei tapahdu. kannan vaan hirmu taakkaa koko ajan.

En mäkään tajunnut, ennen uskoon tuloani. Ihan yksinkertaisesti, että pyydät että "Jeesus tule mun elämään, näytä minulle itsesi. Mä haluun uskoa sinuun". Jeesus on kantanut kaikki taakkamme ja kun tulet uskoon, tuo taakka siirtyy sisimmästä Jumalalle. Jeesus on kantanut ja sovittanut sun kaikki syntisi ja Jeesus haluaa antaa sulle todellisen vapauden sisimpään.
Tätä on niin vaikea selittää. Mutta kun sä jatkat rukousta, Jumala kyllä vastaa sulle.
Jos sä haluat nyt tulla Jumala tykö, niin Raamattu sanoo, että kaikki jotka Hänen luokseen tulivat Hän otti vastaan. Kun avaat sydämesi Jeesukselle, Hän tulee sinne.
Mä muistan sua rukouksissa :heart:

 

[Rigel]

[QUOTE="uskis";24348123]Kuulun srk:aan olen ehdottomasti kanssasi samaa mieltä, että uskovien yhteys on todella tärkeää. Mutta kysymys oli, missä srk.ssa käyn ja vastasin siihen kysymykseen. Mä uskoin myös ennen lapsikasteeseen, mutten enää (mulla on myös ns kirkollinen koulutus, kuin myös miehellänikin). Uskon, että Jumala pelastaa pienet lapset myös ilman kastettakin. Jokaisen on tehtävä sitten se päätös, lähteekö seuraamaan Jeesusta vai ei. Ja kaste ja usko kuuluvat tuohon.[/QUOTE]
Ok. Minulle tuo kastekysymys ei ole koskaan ollut mikään kynnyskysymys, olen aina hyväksynyt esim. helluntaiseurakuntalaiset, vaikka oma kirkkoni ei heitä täysin hyväksykään. Mutta minulle olisi ristiriita siinä, että lapsena kasteen saanut ihminen menisi uudestaan kasteelle. Se ikäänkuin pyyhkisi pois lapsena saadun kasteen armolahjan.

Mutta aikuiskaste kävisi minulle kyllä sinänsä myös, sillä nyt kun asian tuohon kirjoitit, huomaan minäkin uskovani siihen, että Jumala pelastaa pienet lapset ilman kastettakin.

 

["uskis"]

Siis tähän malliin: Minun syntini ovat rikkomus Jumalaa vastaan. Mikään muu sovitus ei kuitenkaan ole riittävä, riittävän pyhä sovittamaan näitä syntejäni, koska Jumala on pyhä. Siksi sovitusuhrin on myös oltava pyhä; siksi vain Jeesus Jumalan poikana voi sovittaa syntini.

Näin

 

[Rigel]

niin onko minun "viimeinen" estävä syntini sitten se että aivoni ei käännä tätä niin että tajuaisin asian? onko syntini olla tyhmä, onko syntini se että kenties vastustus on niin suuri, että en saa tuota tajuntaani? eikö jeesus voi murtaa tuon vastustuksen? onhan ihan järetöntä vastustaa jotain ja samalla rukoilla että vastustus murenisi

Anna itsellesi aikaa. Ota vastaan usko, älä vaadi ymmärrystä. Ymmärrys tulee ajallaan.

 

["uskis"]

Ok. Minulle tuo kastekysymys ei ole koskaan ollut mikään kynnyskysymys, olen aina hyväksynyt esim. helluntaiseurakuntalaiset, vaikka oma kirkkoni ei heitä täysin hyväksykään. Mutta minulle olisi ristiriita siinä, että lapsena kasteen saanut ihminen menisi uudestaan kasteelle. Se ikäänkuin pyyhkisi pois lapsena saadun kasteen armolahjan.

Mutta aikuiskaste kävisi minulle kyllä sinänsä myös, sillä nyt kun asian tuohon kirjoitit, huomaan minäkin uskovani siihen, että Jumala pelastaa pienet lapset ilman kastettakin.

Se on tosi suuri harmi, että kristityt ei voi olla yhtä, niinkuin Jeesus sanoi. Huolimatta kaste- tms kysymyksistä. Samassa taivaassa kerran ollaan, niin eikö vois täällä maan päällä jo opetella tuntemaan toisiamme ja hyväksyä ?
Mulla oli myös aikoinaan ns "kastekriisi" ja olin pitkään uskossa menemättä kasteelle. Sanoin Jumalalle, että jos Sä kehotat mua menemään kasteelle, teen sen, mutta en muuten. En ihmisten mielipiteiden tms vuoksi. Ja sitten tuli se päivä, kun Jumala puhui asiasta ja koin, että näin on tehtävä. Huolimatta siitä, että olin luterilainen ja vieläpä vihitty kirkon virkaan .

 

[dechs]

niin onko minun "viimeinen" estävä syntini sitten se että aivoni ei käännä tätä niin että tajuaisin asian? onko syntini olla tyhmä, onko syntini se että kenties vastustus on niin suuri, että en saa tuota tajuntaani? eikö jeesus voi murtaa tuon vastustuksen? onhan ihan järetöntä vastustaa jotain ja samalla rukoilla että vastustus murenisi

Älä ota turhia paineita, se on vain taikauskon normaalia epäloogisuutta. Jeesus on sovittanut kaikki syntisi, joten et saa tehdä syntiä. Vähän sama periaate kuin jos ostat kaupasta ruokaa, muttet saa syödä sitä. Makes perfect sense, non?

 

["uskis"]

niin onko minun "viimeinen" estävä syntini sitten se että aivoni ei käännä tätä niin että tajuaisin asian? onko syntini olla tyhmä, onko syntini se että kenties vastustus on niin suuri, että en saa tuota tajuntaani? eikö jeesus voi murtaa tuon vastustuksen? onhan ihan järetöntä vastustaa jotain ja samalla rukoilla että vastustus murenisi

Niinkuin Rigel jo vastasi, ei kyse ole aivoista. Jeesus voi murentaa minkä vain, jos ihminen antaa siihen luvan.
Mutta kun vain muistat, että usko tulee Jumalalta, ei itsestä. Pyydä uskoa. Kyllä sun ymmärryskin sitten avautuu. Jumalahan on aivotkin luonut. Meissä vain saattaa olla opittuja asioita, jotka estää antautumasta Jumalalle, pelkoja jne...Mutta rakkaudessa ei ole pelkoa, Jumala rakastaa sua. Sä oot tosi tärkeä Hänelle.

 

["uskis"]

[QUOTE="hmm";24348113]Olen nähnyt tarpeeksi monta läheiseni viimeistä hengenvetoa tietääkseni, että kuolema on aina lähellä. Uskossani en horju. Olen hyvin hengellinen ihminen, mutta en samalla tavalla kuin sinä, vaan, no, juuri päinvastoin. Arvostan kaikkia, jotka on uskossaan vahvoja, mutta silti kunnioittavat toisen vapautta uskoa ja toimia oman vaikkakin täysin erilaisen uskonsa mukaan.[/QUOTE]

Mä kyllä arvostan ja kunnioitan, ilman muuta.
Mutta haluan uskoon tultuani kertoa Jumalasta, joka rakastaa ja haluaa jokaisen ihmisen yhteyteensä. Jeesus antoi lähetyskäskyn kertoa Hänestä kaikille kansoille ja heimoille ja mä oon nyt sitten tässä . Me ei voida elämäämme laittaa itseemme vaan se on korkeammassa kädessä. Ja kun laitamme turvamme rakastavaan Jumalaan, ei asiat ole kovin huonosti.

 

["uskis"]

[QUOTE="hmm";24348113]Olen nähnyt tarpeeksi monta läheiseni viimeistä hengenvetoa tietääkseni, että kuolema on aina lähellä. Uskossani en horju. Olen hyvin hengellinen ihminen, mutta en samalla tavalla kuin sinä, vaan, no, juuri päinvastoin. Arvostan kaikkia, jotka on uskossaan vahvoja, mutta silti kunnioittavat toisen vapautta uskoa ja toimia oman vaikkakin täysin erilaisen uskonsa mukaan.[/QUOTE]

Vielä tuosta viimeisestä hengenvedosta. On kuitenkin eri asia olla itse kuolemassa kuin nähdä läheisen kuolevan.

 

[nakkisampyla]

[QUOTE="uskis";24348170]Mä kyllä arvostan ja kunnioitan, ilman muuta.
Mutta haluan uskoon tultuani kertoa Jumalasta, joka rakastaa ja haluaa jokaisen ihmisen yhteyteensä. Jeesus antoi lähetyskäskyn kertoa Hänestä kaikille kansoille ja heimoille ja mä oon nyt sitten tässä . Me ei voida elämäämme laittaa itseemme vaan se on korkeammassa kädessä. Ja kun laitamme turvamme rakastavaan Jumalaan, ei asiat ole kovin huonosti.[/QUOTE]

noi voisko se jeesus nyt antaa mullekin sen humauksen tässä samntien?
ja ihan vilpittömänä sitä mietin vaikka huumorilla, mutta miksipäis ei saisi olla?

 

["uskis"]

noi voisko se jeesus nyt antaa mullekin sen humauksen tässä samntien?
ja ihan vilpittömänä sitä mietin vaikka huumorilla, mutta miksipäis ei saisi olla?

Joillekin se on humaus, joillekin ei tapahdu mitään kamalan täräyttävää. Mutta kun sä pyydät Jeesusta elämääsi, sä saat rauhan ja Pyhä Henki tulee sisimpääsi. Jeesus tulee sun sisimpään ja saat rikkomattoman yhteyden maailmankaikkeuden Luojaan. Jumala johdattaa jokaista yksilöllisesti. Mutta uskoon tultuamme meistä tulee Jeesuksen opetuslapsia ja Jumalalla on jokaiselle aivan oma räätälöity tehtävä ja elämä. Jumala on luvannut johdattaa niitä, jotka rukoillen kulkevat. Kannattaa anatuta Jumalalle, mutta niinkuin sanoin, hintana on koko elämä. Oletko valmis ?