Mun kaveri sai 9. luokan päätteeksi lapsen. Oli käynyt useasti lääkärillä, valittanut mahakipuja ja epäsäännöllisiä menkkoja, mutta eivät tehneet tytölle testiä siellä, lääkäri sanoi vain, että tuossa iässä normaalia, että kierto heittelee ja odottele rauhassa. No, meni uudestaan lääkäriin parin kk:n päästä ja silloin vasta tekivät r-testit ja oli puolivälissä eli myöhäsitä aborttiin, vaikka sen olisi halunnut. Koulut jäi käymättä ja lapsen isän kanssa ei ollut yhdessä. No, mutta ihan kelpo äiti hänestä ajan myötä kasvoi kun täysi-ikäisyyden baarivillitykset oli käyty ja isovanhemmat hoitaneet lasta.
Ja mun pitää kommentoida tuota "ei tajua olevansa raskaana". Olen toivotusti 3. kertaa raskaana, mutta tämän raskauden aikana on ollut paljon huolia ja murheita. Raskaus on jäänyt täysin toissijaiseksi asiaksi ja vaikka tunnen potkuja (vko22) niin voisin kuvitella pystyväni "olemaan huomaamatta" niitä ainakin vielä tässä vaiheessa. Samoin kun paino on pudonnut, maha tosi pieni, tisseissä ei ole ikinä ollut muutoksia, ei pahaa oloa, ei finnejä, ei ruokahalun muutoksia niin hyvin voisin kuvitella olevani ihan normitilassakin.