Uskomatonta pätemisen tarvetta

[vieras]

Minulla on kolme lasta, äidilläni kahdeksan. Hänellä on joku omituinen pätemisen tarve sillä lapsimäärällä. Mikään ns. äiti-ihminen hän ei ole vaan nuorempien sisarusteni kanssa ollut minusta pelottavan välinpitämätön ja suurpiirteinen. Itse olen paljon tarkempi kaikessa ja äitini ei pidä monistakaan tavoistani, koska hänen mielestään ei tarvitse olla niin tarkka. Ja minä olen kuitenkin nykymittapuun mukaan ihan tavallinen äiti enkä mikään ylihysteerinen.

Joka tapauksessa siis äitini on joka välissä aina tavalla tai toisella pätemässä sillä lapsiluvullaan, koska tietää etten taatusti hanki niin paljon lapsia. Kaikenhuippu oli kuitenkin nyt, kun eräänä päivänä sanoin äidilleni, että täytyy päälystää nuo ekaluokkalaisen kirjat. Esikoinen siis aloitti nyt koulun. Äitini totesi siihen, että "joo sitä päälystämistä siinä sitten riittää... vaikka siis eihän sulla koskaan tule olemaan sitä niin paljon kuin minulla".

Ihan uskomaton kommentti minusta. Että pitää sitten päteä sillä, kun on ollut enemmän päälystettäviä koulukirjoja.

En muista mitä äitini aiemmin tuossa kesällä kommentoi lapsiluvusta, mutta minä tuumasin siihen vain, että ehkä laatu korvaa määrän.

 

[ap]

nostan kun jonnekin mun on tätä pällisteltävä.

 

[vieras]

Kun tiedät, että äidilläsi on pätemisentarvetta lapsista varmaan myös siksi ettei ole uraa, niin anna hänen pitää epävarmuutensa. Ei siihen tarvitse aikuisen ihmisen mennä mukaan.

 

[Kepsis]

joo pakko kommentoida että muutkin pääsee ihmettelemään idiootti-mummua

 

[Huspati Huta]

Anna äitisi päteä sillä, missä hän tuntee onnistuneensa, eihän se mitään maksa

 

[ap]

Kun tiedät, että äidilläsi on pätemisentarvetta lapsista varmaan myös siksi ettei ole uraa, niin anna hänen pitää epävarmuutensa. Ei siihen tarvitse aikuisen ihmisen mennä mukaan.

Mistä sinä äitini uran tiedät?

 

[ap]

Anna äitisi päteä sillä, missä hän tuntee onnistuneensa, eihän se mitään maksa

Olisikin pätemistä siinä missä on onnistunut, mutta kun se on vain minun dissaamistani omituisella tavalla.

Kerran seisoi 2kk vauvani kanssa oven suussa ja sanoin, että menisitkö kauemmas, kun sen nenä muutenkin ja vuotaa ettei ole siinä vedossa ja tule kipeäksi niin äitini sanoi isoon ääneen "kyllä minä kuule tiedän miten lapsia hoidetaan, perässä tuut mutta kiinni et saa". Siihen tuumasin vain, että ehkät iedätkin mutta silti seisot vauvan kanssa vetoisessa oviaukossa. Ja tuo tapahtui juhlissa eli siksi sanoi kovaan ääneen ja nauroi päälle, että kaikki muutkin kuulisivat.

 

[hah]

Sano sille että ihan yks ja sama sulle miten sä lapses oot hoitanu mut mä hoidan näin ja piste

 

[vieras]

äitisi kuulostaa olevan jotenkin kateellinen sinulle. ja ihan selvästi hän kokee jotenkin arvostuksen puutetta ku itse noin korostaa. onkohan hänellä huono omatunto jostain? olisiko jutteluhetki äitisi kanssa paikallaan

 

[Hra Huuhaa]

AP, taidat olla turha nipottaja, jonka täytyy nipottaa kaikesta

 

[oot tymä]

AP, taidat olla turha nipottaja, jonka täytyy nipottaa kaikesta

Tähän ei tarvitse lisätä mitään.

 

[juu]

mun mielestä siinä ei oo mitään nipottamista jos haluaa purkaa tuntojaan noinkin ärsyttävästä asiasta että toinen ihminen tulee pätemään omia taitojaan ja "alistamaan" toisen taitoja : )

 

[vieras]

Anna äitisi päteä sillä, missä hän tuntee onnistuneensa, eihän se mitään maksa

Olisikin pätemistä siinä missä on onnistunut, mutta kun se on vain minun dissaamistani omituisella tavalla.

Kerran seisoi 2kk vauvani kanssa oven suussa ja sanoin, että menisitkö kauemmas, kun sen nenä muutenkin ja vuotaa ettei ole siinä vedossa ja tule kipeäksi niin äitini sanoi isoon ääneen "kyllä minä kuule tiedän miten lapsia hoidetaan, perässä tuut mutta kiinni et saa". Siihen tuumasin vain, että ehkät iedätkin mutta silti seisot vauvan kanssa vetoisessa oviaukossa. Ja tuo tapahtui juhlissa eli siksi sanoi kovaan ääneen ja nauroi päälle, että kaikki muutkin kuulisivat.

Anteeksi, mä en oikein ymmärrä sun ongelmaa. Et ole hysteerinen? niin minkä mittapuun mukaan? Taidatte äiti ja tytär olla aika epeleitä ja molemmat omasta mielestään aina oikeassa. Kerro äidillesi miten koet sen kommentit ja kehu joskus häntäkin..

 

[vieras]

AP, taidat olla turha nipottaja, jonka täytyy nipottaa kaikesta

Tähän ei tarvitse lisätä mitään.

Eihän?!

 

[äiti 44v]

Kun tiedät, että äidilläsi on pätemisentarvetta lapsista varmaan myös siksi ettei ole uraa, niin anna hänen pitää epävarmuutensa. Ei siihen tarvitse aikuisen ihmisen mennä mukaan.

Mistä sinä äitini uran tiedät?

Arveli varmaan vain koska äidilläsi on kahdeksan lasta ja selvästikin huono itsetunto sekä aikaa kytätä tyttärensä äitiyttä.

 

[ap]

Anna äitisi päteä sillä, missä hän tuntee onnistuneensa, eihän se mitään maksa

Olisikin pätemistä siinä missä on onnistunut, mutta kun se on vain minun dissaamistani omituisella tavalla.

Kerran seisoi 2kk vauvani kanssa oven suussa ja sanoin, että menisitkö kauemmas, kun sen nenä muutenkin ja vuotaa ettei ole siinä vedossa ja tule kipeäksi niin äitini sanoi isoon ääneen "kyllä minä kuule tiedän miten lapsia hoidetaan, perässä tuut mutta kiinni et saa". Siihen tuumasin vain, että ehkät iedätkin mutta silti seisot vauvan kanssa vetoisessa oviaukossa. Ja tuo tapahtui juhlissa eli siksi sanoi kovaan ääneen ja nauroi päälle, että kaikki muutkin kuulisivat.

Anteeksi, mä en oikein ymmärrä sun ongelmaa. Et ole hysteerinen? niin minkä mittapuun mukaan? Taidatte äiti ja tytär olla aika epeleitä ja molemmat omasta mielestään aina oikeassa. Kerro äidillesi miten koet sen kommentit ja kehu joskus häntäkin..

No esimerkiksi äitini mielestä minä olen hysteerinen, koska haluan tietää missä lapseni ovat ja välillä kurkkaan ulos mitä he tekevät. Äitini mielestä se on turhaa, koska "joskus jotain on sattutavakin". Samoin äitini mielestä oli hysteeristä koska en antanut meidän 1,5veen kulkea yksinään hänen talonsa rappusissa (sisällä), koska "kyllä se on jo melkein 3v kyllä se osaa". No ensinnäkään lapsi ei tosiaan ollut lähelelkään 3v vaan tosiaan 1,5v ja ei osaa kulkea rapuissa, jos ei sellaisia juurikaa ole käyttänyt. Tai ei ainakaan niin, että olisin ilman valvontaa antanut niissä kulkea.

Eli tuon mittapuun mukaan minä olen hysteerinen.

 

[äiti 44v]

Anna äitisi päteä sillä, missä hän tuntee onnistuneensa, eihän se mitään maksa

Olisikin pätemistä siinä missä on onnistunut, mutta kun se on vain minun dissaamistani omituisella tavalla.

Kerran seisoi 2kk vauvani kanssa oven suussa ja sanoin, että menisitkö kauemmas, kun sen nenä muutenkin ja vuotaa ettei ole siinä vedossa ja tule kipeäksi niin äitini sanoi isoon ääneen "kyllä minä kuule tiedän miten lapsia hoidetaan, perässä tuut mutta kiinni et saa". Siihen tuumasin vain, että ehkät iedätkin mutta silti seisot vauvan kanssa vetoisessa oviaukossa. Ja tuo tapahtui juhlissa eli siksi sanoi kovaan ääneen ja nauroi päälle, että kaikki muutkin kuulisivat.

Anteeksi, mä en oikein ymmärrä sun ongelmaa. Et ole hysteerinen? niin minkä mittapuun mukaan? Taidatte äiti ja tytär olla aika epeleitä ja molemmat omasta mielestään aina oikeassa. Kerro äidillesi miten koet sen kommentit ja kehu joskus häntäkin..

No esimerkiksi äitini mielestä minä olen hysteerinen, koska haluan tietää missä lapseni ovat ja välillä kurkkaan ulos mitä he tekevät. Äitini mielestä se on turhaa, koska "joskus jotain on sattutavakin". Samoin äitini mielestä oli hysteeristä koska en antanut meidän 1,5veen kulkea yksinään hänen talonsa rappusissa (sisällä), koska "kyllä se on jo melkein 3v kyllä se osaa". No ensinnäkään lapsi ei tosiaan ollut lähelelkään 3v vaan tosiaan 1,5v ja ei osaa kulkea rapuissa, jos ei sellaisia juurikaa ole käyttänyt. Tai ei ainakaan niin, että olisin ilman valvontaa antanut niissä kulkea.

Eli tuon mittapuun mukaan minä olen hysteerinen.

Äidilläsi on joku psyykenongelma, mikä lie. Anna olla, sano hänelle että menee terapiaa ja anna olla.

 

[k]

Saattaa olla kateutta. Äidit saattavat olla kateellisia lapsilleen, vaikka sitä ei kaikki usko. Yleensäkin, jos on tyytyväinen omaan eläämäänsä, ei tarvitse päteä toisille.

Mun äitini on kateellinen minulle, mutta osoittaa sen toisin. Jos kerron jotain iloista elämästäni, hän aina muistaa kertoa, miten hänellä oli vastaavassa tilanteessa vaikeaa. Jos sanoin, etten ehtinyt heti vastaamaan laitokselta kotiin päästyäni vastaamaan hänen puheluunsa, koska meillä kävi useita vieraita, hän alkoi muistella, miten hänen luonaan ei käynyt ketään.

Olen oppinut, ettei omista iloisista hetkistä kannata kertoa hänelle, kun hän ne kyllä pilaa masentavilla muistoillaa. Ei hetkeäkään pysty iloitsemaan puolestani - eikä sisareni puolesta. Mutta veljieni onnistumiset saa hänet kyllä tyytyväisiksi.

 

[äiti 44v]

Saattaa olla kateutta. Äidit saattavat olla kateellisia lapsilleen, vaikka sitä ei kaikki usko. Yleensäkin, jos on tyytyväinen omaan eläämäänsä, ei tarvitse päteä toisille.

Mun äitini on kateellinen minulle, mutta osoittaa sen toisin. Jos kerron jotain iloista elämästäni, hän aina muistaa kertoa, miten hänellä oli vastaavassa tilanteessa vaikeaa. Jos sanoin, etten ehtinyt heti vastaamaan laitokselta kotiin päästyäni vastaamaan hänen puheluunsa, koska meillä kävi useita vieraita, hän alkoi muistella, miten hänen luonaan ei käynyt ketään.

Olen oppinut, ettei omista iloisista hetkistä kannata kertoa hänelle, kun hän ne kyllä pilaa masentavilla muistoillaa. Ei hetkeäkään pysty iloitsemaan puolestani - eikä sisareni puolesta. Mutta veljieni onnistumiset saa hänet kyllä tyytyväisiksi.

Helpompi iloita vastakkaista sukupuolta edustavan lapsensa onnistumisista kun ei kuitenkaan itse (äiti) voi poikaansa samaistua samoin kuin tyttäreensä voi.

 

[ikä opettaa]

Saattaa olla kateutta. Äidit saattavat olla kateellisia lapsilleen, vaikka sitä ei kaikki usko. Yleensäkin, jos on tyytyväinen omaan eläämäänsä, ei tarvitse päteä toisille.

Mun äitini on kateellinen minulle, mutta osoittaa sen toisin. Jos kerron jotain iloista elämästäni, hän aina muistaa kertoa, miten hänellä oli vastaavassa tilanteessa vaikeaa. Jos sanoin, etten ehtinyt heti vastaamaan laitokselta kotiin päästyäni vastaamaan hänen puheluunsa, koska meillä kävi useita vieraita, hän alkoi muistella, miten hänen luonaan ei käynyt ketään.

Olen oppinut, ettei omista iloisista hetkistä kannata kertoa hänelle, kun hän ne kyllä pilaa masentavilla muistoillaa. Ei hetkeäkään pysty iloitsemaan puolestani - eikä sisareni puolesta. Mutta veljieni onnistumiset saa hänet kyllä tyytyväisiksi.

Niin, sellaiselle ihmiselle ei kannata kertoa mitään, kunhan vaan nyökyttelee. Ei niitä todellakaan kiinnosta, mitä kuuluu, ei se silti tarvitse kateutta olla, vain sellainen tapa...