Unohtaako synnytyskivun OIKEASTI?

Pah.. mitkä synnytyskivut? Älä usko kaikkee mitä sulle sanotaan. Nykyään on hei kipulääkkeet synnytyksissä.

Joita saattaa pyynnöistä huolimatta saada vasta noin 4½h jälkeen, 30min ennen ponnistamista

Mä en tajua.. mulla on käynyt mieletön flaksi ilmeisesti, kun molemmista oon saanut heti kun oon ilmoittanut haluavani, tässä tokassa synnytyksessä koitettiin tyrkyttää jo pitkälti ennenkö mä tunsin menkkakipua kummenpaa, heti kun synnytyssaliin pääsin. Ihmeellistä.

No siis sain mä aquarakkulat joiden vaikutushan on kaikkien opustenkin mukaan lyhyt, mulla vain noin 10min ja se laittaminen se vasta kipeää kävi! |O

oli vähän kiirus synnärillä kun esikoista tein joten sain salissa juuri ja juuri ajoissa kohdunkaulanpuudutteen.ei ollut toisella puolella kunnolla edes kaulaa mihin laittaa..
sain onneksi levättyä ½h ja heräsin ponnistuksen tunteesen

 

Riippuu synnytyksestä ja lopputuloksesta.

 

Mä en oikeesti muista pojan synnytyksestä juuri mitään. Ilman kivunlievitystä punkasin 4,5kiloisen jytikän maailmaan, imukupin avulla...esikoiselta muistan suunnilleen kaiken, mutta pojan kohdalta en juuri mitään...vaan sen kuinka kiikuttelin synnytyshuoneessa kiikkustuolissa ennekuin tositoimet alkoi. Luulen etten enää kolmannesta haaveilis, jos muistaisin...

 

3 synnytystä takana. Kipu kun loppuu, se myös tavallaan unohtuu, saman tien.

 

Juu, ei mulla ollut puudutuksia. Verensokeria siis yhä veikkaan...

Osut varmaan oikeaan, koska mulla on ollut sokeritippa jokaisen synnytyksen jälkeen ja olo kohentunut kummasti sen ansioista.

 

Unohtuuhan se. Ekan synnytyksen jälkeisenä päivänä olisin ollut jo valmis uudelleen. Tokan synnytyksen jälkeen unohdin taas ja sitä jatkui aina neljänteen synnytykseen asti. Sitten ei enää iskenyt vauvakuume.

mä sanoin esikoiselta voivani tehdä saman uudestaan jo synnytyspöydällä.. kätilöä meenas vähän naurattaa. kuopuksen synnytys oli vähän kivuliaampi (pakko luomuna), mut se kipu kyl unohtuu niin nopeaan. ei sitä enää ajattele kun saa sitä nyyttiä tuijotella. jälkisupparit on melkein pahempia. :x

 

Minä olen saanut positiivisen synnytyskokemuksen, vaikka kipuja oli paljon ja voimat meinasi loppua. En aio kenellekään kertoa mitään kauhutarinoita synnytyksestä.. Jos ei pelkää, kaikki menee luultavasti paremmin kun jos olisi "paniikissa"... Luottaa vaan itseensä, "luonnonvoimiin" ja kätilöihin...

 

Kyllä noi synnytyskivut pääsi ainakin multa unohtumaan noitten seitsemän vuoden aikana, mitä tuossa ekan ja tokan lapsen välissä oli... :snotty:

 

Kyllä unohtaa.
Tai minä olen kyllä unohtanut. Muistan kyllä että sattui, mutta en osaa kuvailla sitä.
Molemmat synnytykset on hoitunut ilokaasulla alle 3 tuntiin.

 

Pah.. mitkä synnytyskivut? Älä usko kaikkee mitä sulle sanotaan. Nykyään on hei kipulääkkeet synnytyksissä.

Joita saattaa pyynnöistä huolimatta saada vasta noin 4½h jälkeen, 30min ennen ponnistamista

Mä en tajua.. mulla on käynyt mieletön flaksi ilmeisesti, kun molemmista oon saanut heti kun oon ilmoittanut haluavani, tässä tokassa synnytyksessä koitettiin tyrkyttää jo pitkälti ennenkö mä tunsin menkkakipua kummenpaa, heti kun synnytyssaliin pääsin. Ihmeellistä.

No siis sain mä aquarakkulat joiden vaikutushan on kaikkien opustenkin mukaan lyhyt, mulla vain noin 10min ja se laittaminen se vasta kipeää kävi! |O

oli vähän kiirus synnärillä kun esikoista tein joten sain salissa juuri ja juuri ajoissa kohdunkaulanpuudutteen.ei ollut toisella puolella kunnolla edes kaulaa mihin laittaa..
sain onneksi levättyä ½h ja heräsin ponnistuksen tunteesen

No miten ihmeessä sait "levättyä" jos kivut oli todella suuret? Kyllä taitaa nyt vähän lehmät lentää! Jos suuria kipuja on, ei todellakaan saa levättyä.

 

Minä olen saanut positiivisen synnytyskokemuksen, vaikka kipuja oli paljon ja voimat meinasi loppua. En aio kenellekään kertoa mitään kauhutarinoita synnytyksestä.. Jos ei pelkää, kaikki menee luultavasti paremmin kun jos olisi "paniikissa"... Luottaa vaan itseensä, "luonnonvoimiin" ja kätilöihin...

no mä en pelännyt..luin juttuja synnytyksestä ja menin avoimin mielein..toisin kävi :kieh:

 

Unohtuuhan se. Ekan synnytyksen jälkeisenä päivänä olisin ollut jo valmis uudelleen. Tokan synnytyksen jälkeen unohdin taas ja sitä jatkui aina neljänteen synnytykseen asti. Sitten ei enää iskenyt vauvakuume.

mä sanoin esikoiselta voivani tehdä saman uudestaan jo synnytyspöydällä.. kätilöä meenas vähän naurattaa. kuopuksen synnytys oli vähän kivuliaampi (pakko luomuna), mut se kipu kyl unohtuu niin nopeaan. ei sitä enää ajattele kun saa sitä nyyttiä tuijotella. jälkisupparit on melkein pahempia. :x

Mulla ei oo jälkisuppareita ollut kertaakaan noista neljästä synnytyksestä. Joten niiden osalta en pysty sanomaan mitään...

 

Jutuilla on tapana vääristyä matkassa. Parasta on luottaa omaan synnytyskokemukseensa. Niillä joilla on ollut todella kivulias synnytyskokemus, on tapana selitellä kauhukokemuksia synnytystä pelkääville.

 

Unohtuuhan se. Ekan synnytyksen jälkeisenä päivänä olisin ollut jo valmis uudelleen. Tokan synnytyksen jälkeen unohdin taas ja sitä jatkui aina neljänteen synnytykseen asti. Sitten ei enää iskenyt vauvakuume.

mä sanoin esikoiselta voivani tehdä saman uudestaan jo synnytyspöydällä.. kätilöä meenas vähän naurattaa. kuopuksen synnytys oli vähän kivuliaampi (pakko luomuna), mut se kipu kyl unohtuu niin nopeaan. ei sitä enää ajattele kun saa sitä nyyttiä tuijotella. jälkisupparit on melkein pahempia. :x

Mulla ei oo jälkisuppareita ollut kertaakaan noista neljästä synnytyksestä. Joten niiden osalta en pysty sanomaan mitään...

ei multakaan esikoiselta ollut juuri mitään, mut kuopuksen jälkeen. oikeesti.. ne saatu mun mielestä enemmän kuin loppuvaiheen supistukset. oli ihan kamalia :x

 

Unohtuuhan se. Ekan synnytyksen jälkeisenä päivänä olisin ollut jo valmis uudelleen. Tokan synnytyksen jälkeen unohdin taas ja sitä jatkui aina neljänteen synnytykseen asti. Sitten ei enää iskenyt vauvakuume.

mä sanoin esikoiselta voivani tehdä saman uudestaan jo synnytyspöydällä.. kätilöä meenas vähän naurattaa. kuopuksen synnytys oli vähän kivuliaampi (pakko luomuna), mut se kipu kyl unohtuu niin nopeaan. ei sitä enää ajattele kun saa sitä nyyttiä tuijotella. jälkisupparit on melkein pahempia. :x

Mulla ei oo jälkisuppareita ollut kertaakaan noista neljästä synnytyksestä. Joten niiden osalta en pysty sanomaan mitään...

ei multakaan esikoiselta ollut juuri mitään, mut kuopuksen jälkeen. oikeesti.. ne saatu mun mielestä enemmän kuin loppuvaiheen supistukset. oli ihan kamalia :x

Mulla jälkisupistukset oli esikostakin pahemmat kuin itse synnytyksen supistukset. Kauhulla odotan seuraavaa synnytystä!

 

Heitänpä tähän kommentin, että yövalvomiset ylivilkkaan vauvan kanssa on tuhat kertaa kamalampia kun synnytys, jonka minä koin!!!! Mut onnex kaikki vauvat ei ole niin vaativia kun mun esikoinen. Sori ohi aiheen..

 

Ei kannata kysellä tämmöisiä, koska et varmasti saa totuudenmukaisia vastauksia. Naisilla on tapana kaunistella asioita kokemattomille, ja silloin perustat odotuksesi joillekin mielikuville mitä olet tuulesta temmannut. Mulle nimittäin kävi näin ja seurauksena oli VALTAVA synnytyspelko. Ja kaikki meni synnytyksessä niin hienosti.

Ensisynnyttäjillä yleensä on hidas synnytys, jolloin ehtii hyvin saamaan kaikki kipulääkkeet.

Minusta taas tuntuu, että monet "pelottelee turhaankin" meitä ensi kertalaisia, kukaan ei yleensä tule kertomaan että synnytys voi mennä ihan hyvinkin ettei tule mitään isompia komplikaatioita tms. vaan ne kaikista kamalimmat jutut tullaan vaan kertomaan...
Hyvänä esimerkkinä muutama ihminen kenellä on useampi synnytys takana, joista muut synnytykset menneet ok, mut yhdessä synnytyksessä päädytty hätäsektioon tai ovat menettäneet mielettömiä määriä verta tms. niin niistä vaan "kehuskellaan"..ja niistä hyvistä kokemuksista vaietaan :/

 

Kiitos kaikille kokemuksista :heart: Taidan kuitenkin uskoa tuohon Töllin Ruusan versioon ja siis valmistautua pahimpaan Huutelen mömmöjä jo aulassa tullessani

 

No miten ihmeessä sait "levättyä" jos kivut oli todella suuret? Kyllä taitaa nyt vähän lehmät lentää! Jos suuria kipuja on, ei todellakaan saa levättyä.

No mutta sehän noiden puudutteiden tarkotus on että kivut lähtee!!
vai käsitinkö jotain väärin, että miksi niitä annetaan!? omg!

Kun ei puudutteen jälkeen ollut kivun kipua, ei kipeää supistusta ei mitään.autuas puolituntinen ja 110% tunnoton alapää joten nukahdin heti puudutteen vaikutuksen alettua!

Mun mielestä ihan järkeenkäypää asiaa?
Ei mun synnytykses mitään niin kamalaa ole et pitäisi alkaa sitä suurenteleen ja pelotteleen, saatikka keksimään juttuja

 

Jutuilla on tapana vääristyä matkassa. Parasta on luottaa omaan synnytyskokemukseensa. Niillä joilla on ollut todella kivulias synnytyskokemus, on tapana selitellä kauhukokemuksia synnytystä pelkääville.

kuule..jollain ne kauhukokemukset voi olla juuri totuudenmukaisia kauhukokemuksia..en mä ole kertonut ainakaan mitään muuta koskaan kuin mille multa tuntui..uskokoon ken haluaa

 

Mitkä synnytyskivut? :saint:
En tiennyt synnytyksen aikana, mitä ne on, enkä tiedä vieläkään.
Munuaistulehdus oli sata kertaa kivuliaampi kuin kumpikaan synnytyksistäni. Synnytyksessä kamalinta oli se hirmu epämukava tunne avautumisvaiheen lopussa, persreikään pakotti ja tosissaan |O

 

Kyllä se sen verran unohtuu, että vaikka synnytyksessä vannoo, että ei enää ikinä... Niin silti vauvakuumetta pukkaa...

 

Mä en edes muistanu synnytyksen jälkeen että olis kertaakaan oikeesti sattunut..Epiduraali ja väsymys vei kaikki kivut pois.

Joten mä voisin oikeasti kysyä: Mitkä kivut?

 

tuliko kellekkään synnytysen jälkeen sellasta ihme tärinää..ihan kuin ois kylmä..olin ihan horkassa..hoitajatkin ihmetteli..mitähän lie oli..

Vissiin puudutuksen loppuminenkin voi aiheuttaa tuollaista.

joo, kaikissa, puudutuksesta johtuvaa.

 

No miten ihmeessä sait "levättyä" jos kivut oli todella suuret? Kyllä taitaa nyt vähän lehmät lentää! Jos suuria kipuja on, ei todellakaan saa levättyä.

No mutta sehän noiden puudutteiden tarkotus on että kivut lähtee!!
vai käsitinkö jotain väärin, että miksi niitä annetaan!? omg!

Kun ei puudutteen jälkeen ollut kivun kipua, ei kipeää supistusta ei mitään.autuas puolituntinen ja 110% tunnoton alapää joten nukahdin heti puudutteen vaikutuksen alettua!

Sama juttu täällä: onnistuneet puudutukset, joiden jälkeen ei tuntunut edes niitä pikku nipistyksiä joita tunsin ennen epiduraalia. Ponnistusvaiheessa laitettiin kuopuksen syntyessä vielä erikseen paikallispuudutus alapäähän. Ei sattunut, ei. Nukahdin kesken esikoisen synnytyksen kun oli niin hyvä olo
Ja molemmilla kerroilla otin epiduraalin vaikkei sattunut kovasti, ihan vaan siksi että tiesin että pian sattuu (oksitosiinia on annettu molemmilla kerroilla).