unikoulu ei toimi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Pikkumamma07
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

Pikkumamma07

Vieras
Hei! Apua tarvitaan

Olemme pitäneet 8 kk pojallemme unikoulua tassuttelemalla jo hieman yli kaksi viikkoa ja väsyneitä olemme koko perhe. Vieroitimme pojan yötissistä pois ja meidän sängystä. Nyt pikkumiehen pitäisi nukkua omassa sängyssä koko yö...

Illalla teemme iltarutiinit (puuro+hampaiden pesu+kirjan luku jne) ja tisuttelun päälle nostan omaan sänkyyn, jolloin alkaa huuto, jota kestää n.10-30 min. Näin vielä joka ilta.
Sitten herra herää kahden aikoihin ja kitisee vähän ja nukahtaa. Mutta sitten viiden aikoihin minimies herää ja nousee pinnasängyssään ja ei muuta auta kuin laittaa tissi suuhun, että rauhoittuu. Muuten huutaa kaksikin tuntia. Eli:

-Mitä tehdä, kun vauva herää aamuyöstä (klo 5-6) ja sen pitäisi vielä nukkua. MIKÄÄN TASSUTTELU EI AUTA! Sitä on kokeiltu jo kaksi viikkoa... Ja pelkkää huudatusta emme halua kokeilla.
-Paljon teidän vauvat nukkuu yössä? Ennen unikoulua poika nukkui 11-12 h, nyt vain 7-9h

Kiitos vastauksista!
 
En tiedä osaanko varsinaisesti neuvoa, mutta voin ainakin kertoa tilanteestamme. Eli meillä on 7,5kk ikäinen vauva, jonka vieroitimme yösyötöistä muutama viikko sitten. Unikoulun olen pitänyt mahdollisimman lempeällä tavalla, eli en ole jättänyt vauvaa yksin huutamaan, vaan olen tassutellut saman tien (ja itse asiassa tämä on toiminutkin paremmin, vauva rauhoittuu helpommin, kuin jos menen tassuttelemaan vasta kuin vauva huutaa kunnolla).

Meillä vauva heräilee myös edelleen usein tuossa klo 02 aikoihin vähäksi aikaa itkemään. En tiedä miksi? Olen miettinyt, että ehkä se vain on temperamentista kiinni, ehkä kaikilla unikoulu ei toimi..

Mihin aikaan sinun vauvasi menee nukkumaan? Meidän vauva menee nukkumaan melko aikaisin, jo n. klo 19-20, joten olen antanut maitoa klo 04 jälkeen. Onhan tuossakin jo 8h väliä syötöillä. Eli ehkä vauvallasi jo 5-6 aikoihin olisi nälkä?

Minä itse mietin myös sitä, että voiko tuo klo 04 syöttö sekoittaa vauvaa, ja hän heräilisi siksi jo aiemmin. Neuvolasta kuitenkin sanottiin, että kyse ei pitäisi olla siitä.

 
Meil oli ihan sama juttu; ennen unikoulua nukku yöt läpi, sitten alkoi heräily. Tosin hampaita alkoi tulla samaan aikaan oikein kunnolla ja lopetin imetyksenkin siihen samaan syssyyn, joten uskon että tais meiän vauvalle tulla vaan stressi..!
Aika moni asia voi vaikuttaa tuohon, kaikenkaikkiaan unikouluun tottuminen vie lapselta suunnilleen kaksi viikkoa, ehkä hieman pidempäänkin, eli odotelkaa vielä...Ja tosiaan tuota maitoa tai velliä antaisin lämmitettynä silloin aamulla. Mihin aikaan laitatte hänet nukkumaan. Meillä ei yöunta riittänyt enää yli aamuviiden, jos laitettiin yhtään ennen kahdeksaa nukkumaan. Eli jos kokeilisitte myöhäistää nukkumaanmenoa?Jotkut vauvat haluaa nukkua yönsä lyhyesti. Päiväunia lyhentämällä tietty yöunikin vähän pitenee.
Sitten, päiväsaikainen ulkoilu on tosi tärkeää, ja säännölliset ruoka-ajat, iltapäivään painottaen, että riittää sinne yölle sitä ruokaa siellä masussa.
Tuleeko niitä hampaita, se kannattaa katsoa, ja myös ettei ole korvatulehdusta ym. Ne valvottaa ja herättää öisin.

Tsemppiä teille yritykseen, kyllä se varmasti kohta helpottaa.
 
8kk ikäinen voi hyvinkin vielä syödä aamuyöstä. Sinuna olisin tyytyväinen nykytilanteeseesi - joillakin nukutaan paljon huonommin tuossa iässä. Kuten meillä.
 
Kiitos vastauksista!
Poikamme menee nukkumaan tuossa ennen yhdeksää. Mutta olen huomannut senkin, että jos menee myöhemmin nukkumaan, niin herää kuin nakutettu kuitenkin silloin 5 aikoihin. Puuron pyrimme antamaan aina 19.30-20.30 aikoihin. Ehkäpä tosiaan herää nälkään...

Rytmit ovat menneet niin sekaisin kahden viikon aikana, kun joskus on nukuttu yö hyvin ja joskus on herätty huutamaan kahdeksikin tunniksi, jolloin herääminen ja aamutoimet venyvät myöhemmiksi. Päiväunet ovat nyt keskimäärin pitempiä, mutta vieläkään ei nuku pinnasängyssään niitä. Jos herää kesken päiväunien siellä, niin takuuvarmasti alkaa huuto.
 
Hyvin vauvanne nukkuu minun näkövinkkelistä. Meillä syötiin kerran yössä 1v aasti. Sitten jäi. Ja välillä on ollut pitkiäkin aikoja että herätään klo 5 aamupuurolle!! Sitten menee kyllä aikaisin päikkäreille. Näitä klo viiden aamuja oli ihan tohon 2v asti. Sitten loppuivat kokonaan ja herääminen vakiintui klo 6-6.30. Pointti on, etä entäpä jos teidän vauva on vain aamu ihmisiä?
 
Nyt poika heräsi jo kahdelta huutamaan ja varmasti ei ollut nälkä ja väsynyt oli! Huusi melkein kolme tuntia ja rikoin sääntöjä väsyneenä ja vaihdoin vaipan, otin viereen nukkumaan ja annoin maitoakin (kun olin ensin tassutellut yli tunnin tuloksitta). Mikään ei auttanut ja sitten soitin ensi- ja turvakotiin ja sieltä sanottiin, että nukuttakaa vauva vaunuihin...

Vaunuihin, yöllä?

No, se tepsi...mutta voinko tehdä näin nyt joka yö, jos napero herää eikä suostu nukkumaan? Mitä te muut olette tehneet, jos ei mikään keino tepsi ja tassuttelut eivät auta ja nousta aamutoimillekkaan ei voi tehdä...?

 
No olisko sille hampaita tulossa...ethän sä nyt mitään sääntöjä riko jos rauhoitat yöllä tunteja huutavan vauvasi konstilla millä hyvänsä. Kolme tuntiahan on tosi pitkä aika, itse en jaksaisi olla tiukkana vaikka olis mitkä säännöt. Oletko yrittänyt antaa särkylääkettä jos huutaakin hampaita? Katso sitten taas ensi yönä jos tassuttelu auttaisi. Ja jos ei mikään muu niin miksei sitten vaikka vaunuihin. Toisaalta miksi et syöttäisi aamuyöstä jos unet sillä kerran pitenisivät? Konstit on monet vauvaperheessä, itsehän sinä päätät mitiä voit tehdä;)

Meidän kohta kasikuinen menee 20-21 nukkumaan, herää sitten 8-9 välillä, no nyt tunnin aikaisemmin kun kellot siirrettiin. Saattaa myös herätä joskus 5-6 aikoihin, ja syötän ilomielin että saadaan vielä nukkua aamuun asti. Joskus syötän aikaisemminkin jos herää. Nyt on huutanut öisin kun on hampaita tulossa. Ihan normaalia nukkumista tämän ikäiselle käsittääkseni.

 
Onko joku erityinen syy vieroittaa yömaidosta? Jos haluaa rinnasta pois, niin entä jos antaisit tuttipullosta maitoa? Meillä syötiin yömaito pullosta yli vuoden ikään asti. Vuoden ikään asti ihan reipaskin maitoannos (160 mm, jos antoi vähemmän niin huusi lisää) ja sitten yli vuoden ikäisenä sitä alettiin vähentää kunnes oli enää 40 ml ja sitten se jäikin itsestään pois.
Maito juotiin joskus neljän aikaan eli aamuyöstä ja sitten jatkettiin unia tyytyväisenä. Itse koin, että alle vuoden ikäisen ruokarytmi ei ollut vielä valmis 12 tunnin syömättömyyteen. Minusta muutenkin lapselle oli parempi juoda maito aamuyöstä ja nukkua muuten yöt hyvin ja rauhassa, kuin ruveta väkisin tassuttamaan. Meillä ainakin se aamuyön huuto oli niin raivokasta, että ei siinä silittelyt houkutellut.

En ole kokenut, että yömaidosta olisi ollut haittaa, tosiaan loppui itsestään tuo syöminen kun vähän tuli ikää lisää. Muutenkin ollut "normaali"kokoinen ja kehityksinen lapsi.
 
Mun avunpyyntöni olisi näköjään sittenkin varmaankin sopinut ehkä paremmin tänne... No, en nyt osaa kopioida tuota viestiäni tänne enkä todellakaan jaksa kirjoittaa sitä uusiksi.. niin että jos joku täältä jaksaa käydä katsomassa tuolta Äiti unikouluttaa? vietin Entäs vanhemman lapsen kanssa? ja osaa antaa mule jotain neuvoja niin olisin onnellinen...
 
Mun tyttö täyttää tällä viikolla vuoden... Se nukkuu yleensä ihan hyvin yöllä, kunhan sen ensin vaan saa nukkumaan. Yösyönnitkin on lopetettu jo neidin ollessa 4 kuukautta, niin että sellaisesta ei ole kyse.. Meillä ongelmana on iltaisin nukahtaminen. Tyttö huutaa noin kaksi tuntia joka ilta ennen nukkumaanmenoa ja mä alan olla aika poikki, tätä on jatkunut nyt noin pari kuukautta (siihen on kyllä sisältynyt kolmen viikon sairastelu, jolloin huudettiin ihan muuten vaan)... Meillä on oikeestaan ollu aina ongelmia tuon nukkumaan menon kanssa, vaikka välissä on onneksi ollu sellasiakin pätkiä, että ollaan menty ihan hyvin nukkumaan..

Mä en yksinkertaisesti ymmärrä mitä mä voin tuolle tytölle tehdä!! Tuntuu, että se on alkanu itsekin pelkäämään jo koko nukkumaanmeno-tilannetta. Se alkaa suunnilleen huutamaan jo siinä vaiheessa, ku sille sanoo hyvää yötä, vaikka se ei olis sänkyä vielä nähnykää... Mä oon yrittäny "unikouluttaa" sitä johdonmukaisesti jo vaikka kuinka monta kertaa.. Oon yrittäny vaikka mitä sen jälkeen kun tytölle tuli 9kk täyteen.. En ymmärrä mitä teen väärin, tuntuu etten osaa tehdä enää mitään muuta..

Me mennään nukkumaan siinä kello 20-20.30, seitsemältä on syöty iltapuuro ja kahdeksan aikoihin iltamaito.. Tyttö alkaa huutamaan heti ku laitan sen sänkyyn.. Ennen piti aina laulaa, kun mentiin nukkumaan, mutta nyt ollaan sellaisessa vaiheessa, että laulaminen, hyräily ja kaikenlainen taputtelu ja silittely saa huudon vaan yltymään.. Olen yrittänyt olla itse nukkumassa tytön sängyn vieressä ja itse kokonaan pois huoneesta, niillä ei ole tuloksen kannalta mitää eroa, kummastakin seuraa vaan loppumatonta huutoa.. Nykyisin eli siis viimeiset, en tiedä enää itsekään montako viikkoa, olen siis toiminut niin, että olen itse poissa huoneesta ja käyn pienin väliajoin laittamassa tytön takaisin makuuasentoon ja tutin suuhun. Jos huuto yltyy aivan hysteerikseksi, nostan tytön pois sängystä ja pidän sylissä niin kauan, että hän hengittää taas normaalisti ja lasken sitten takaisin nukkumaan.. Tyttö vaan pomppaa yleensä pystyyn, jo ennen kuin olen ehtinyt pois huoneesta ja jatkaa huutamista.. Minusta tuntuu ihan kauhealta huudattaa sitä, kun tämä ei todellakaa näytä toimivan!! Olen niin kauhean epätoivoinen, että olen yrittänyt välissä taas laulaa ja nukkua vieressä, mutta siitä ei ole ollut mitään hyötyä, toivon vaan etten tuolla ole romuttanut tätä "johdonmukaisuuttani"..

Kyse ei olisi siitä, etteikö tyttö olisi väsynyt iltaisin, olen yrittänyt pitää huolen myös siitä, ettei hän ole myöskään liian väsynyt... Meidän "unikoulu" etenee niin, että me huudetaan esim. neljä iltaa, nukahdetaan yhtenä iltana hyvin, huudetaan kuusi iltaa, nukahdetaan yhtenä iltana hyvin, huudetaan kolme iltaa, nukahdetaan kahtena iltana hyvin jne. eli siis joskus kyllä nukahdetaan hyvinkin, mutten usko sen liittyvän mitenkään unikouluun.. Joka tapauksessa hyvät illat ovat vähissä.. Tyttö oikeasti raivoaa ihan urakalla ja huutaa vaihdellen puolestatoista tunnista kolmeen tuntiin, kunnes on yksinkertaisesti niin väsynyt että nukahtaa.. Hän on luonteeltaan kyllä muutenkin todella temperamenttinen, voiko hän olla muka liian temperamenttinen "unikoulutettavaksi"?

Minusta tuntuu, että kun tätä on jatkunut jo näin kauan, niin tämä vaikuttaa jo tosi pahasti lapseni tunne-elämään ja turvallisuuden tunteeseen.. Tunnen olevani ihan kamala äiti. Lapseni nukahtaisi kyllä syliin jossain vaiheessa, jos vain antaisin hänen siihen nukahtaa.. Pitääkö minun tehdä niin? Olenko rääkännyt tyttöäni jo tarpeeksi? Olen yksinhuoltaja eikä minulla muutenkaan ole juuri omaa aikaa, on todella turhauttavaa että iltatunnitkin menevät aina huutamiseen, sen jälkeen kun tyttö viimein nukahtaa on itsekin valmis sänkyyn ja niin jää tekemättä jälleen kaikki koulujutut sun muut.. Osaako joku antaa minulle jotain neuvoja? Mitä teen väärin?
 
Epätoivoinen83:lle, otan osaa, kuullostaa rankalta. Meillä on toiminut ihan sellainen "nukahtaa itse" -tyyli, että varsinkin, kun pitää saada tehtyä kirjoitushommia koneella, annan vuosikkaan toikkaroida unipussissaan pitkin työhuonetta iltatoimien päätteeksi ja kirjoitan itse samalla. Hän käy välillä ottamassa huikkaa rinnalla, pystyn kirjoittamaan toisella kädellä tai lukemaan jotain, ja sitten menee taas leikkimään jotain. Siinä hissukseen sitten menee itsekseen pötkölleen matolle tai sohvalle ja usein nukahtaa siihen tai tulee vielä rinnalle, josta nostan lattialle pehmusteen päälle nukkumaan. Usein herää jonkin ajan päästä vielä kerran rinnalle, kunnes tulee pitempi unipätkä ja vien sänkyynsä (sivuvaunu). Jos nukahtaminen venyy, se otetaan sitten seuraavana päivänä päiväunissa kiinni.

Näin saan itse tehtyä hommiani ja vauvakin nukahtaa rauhallisesti ja yllättävän samaan aikaan verrattuna siihen, että koitan saada hänet alusta lähtien jäämään omaan sänkyyn. Siellä vauva vaistoaa, että aion mennä kohta pois, vaikka teeskentelen meneväni nukkumaan hänen kanssaan, ja vastustaa sitä. Jos oikeasti päätän mennä nukkumaan samaan aikaan vauvan kanssa, nukahdamme molemmat hyvin, usein en edes tiedä kumpi on nukahtanut ensin.

Hän voi vain kaivata lisää aikaa yhdessä ja siksi vastustaa nukkumaanmenoa. Nukahtaminen on yhdenlainen ero vanhemmasta ja siksi herkkä asia. Ehkä lapsen unentarve ei kuitenkaan ole niin pitkä, kuin ajattelet, sehän on yksilöllistä? Toivottavasti teillä helpottaa pian.
 
Heipä hei,

Täällä on unikoulu kestänyt monta kuukautta. siis ihan naurettavaa kun lukee jostain juttuja että 3-4 yötä ja sitten ohi...ei tällä tytöllä! Meidän tyttö siis täyttää kohta vuoden. Nukahtaminen on aina vaikeaa. Tehdään tietyt iltarutiinit, toistuen säännöllisenä. Puuro, iltasatua, rauhoittelua, usein kylpy, iltamaito, unilaulut ym. Herää viimeistään klo 1 yöllä ja siitä se tunnin välein herääminen sitten alkaa. Tassuttelu ei auta kun huutaa kurkku suorana. Välillä on pakko otta syliin koska karjuu aivan katkerasti kun yritän hellästi sanoa "aa-aa, nyt nukutaan" ja pitää kättä rinnalla. Ei auta. En ehdi edes huoneesta hipsuttelemaan pois kun kuulee että olen poistumassa ja huuto alkaa taas. Ollaan oltu pois huoneesta ja menty takaisin. Taas yritetty rauhoittaa ja menty pois...tätä samaa jatkuu koko yö. Ei viitsitä huudattaa ja itkettää montaa minuuttia putkeen vaan yritetään aina mennä sinne hetken päästä rauhoittelemaan mutta ollaan annettu myös jonkin verran huutaa. Unikoulu ei kyllä näytä tehoavan koska jos annetaan huutaa, huuto vaan yltyy ja lopulta rauhoittelu on yhä vaikeampaa.

Olemme aivan neuvottomia. Molemmat täysin väsyneitä...Onko vinkkejä? Miten teillä on lopulta saatu kierre katkaistua?
 
On ihan ok antaa lapselle sillon 05 aikoihin tissiä tai pulloa ja jatkaa unia. Niin minäkin teen tytön kanssa. Kyllä siihen aikaan on jo nälkä kun edellisestä syötöstä on jo monta tuntia. Näin meitä unikouluttajakin neuvoi kun hän kävi meillä juttelemassa ja neuvomassa unikoulujutuissa.
 
Kuten jo Tuiskukin sanoi, muistakaa että määritelmän mukaan vauvan kokonainen yö on n. 6 h, eli jos sen verran menee putkeen, niin sitten voikin hyvin tarvita ruokaa.
Ei pieni ole vielä välttämättä valmis nukkumaan 9 h ilman ruokaa, vaikka se ehkä meille isommille olisi mukavaa....=) Toiset on, toiset ei.
Meillä sujui ihan mukavasti se, kun tuossa 9-10 kk iässä jätettiin yömaidot, että sitten 5-6 aikaa otettiin maitoa, yöllä sai vaan vettä, paitsi pari satunnaista kertaa, kun oli kuumetta tai muuta poikkeavaa.
Tsemppiä, kyllä se siitä kirkastuu......
 
Heipä hei!

Mulla kohta vuoden täyttävä neitokainen, jonka kanssa olen yksin taistellut jo monta kuukautta nukkumisen kanssa. Nukkuminen muuttui mahdottomaksi silloin kun neiti oppi seisomaan sängyssä. Tunti tolkulla tassuttelin, lauleskelin, otin sängyn oman sängyn viereen ja lopulta omaan sänkyyn. Riehuminen on vain pahentunut, vaikka neiti on selvästikin väsynyt.

Soitin ensikodin unipäivystykseen, ja sain hyvän neuvon, joka ainakin toistaiseksi on antanut parhaita tuloksia: Yhdet pitkät, vähintään 2,5 tuntia, mieluiten 3 tuntia kestävät päiväunet päivässä. (Meillä vedeltiin ennen kaksia lyhyempiä päikkäreitä.)
Vasta kolmen tunnun päikkäreiden aikana vauva saa tarpeeksi syvää unta kuulema. Ja jos meinaa herätä kesken päikkäreiden, niin hyssytetään takas unille, että oppii pitkät päikkärit. Unikoulussa sanottiin myös, että vuoden ikäinen vauva tarvitsee n.12 tuntia unta vuorokaudessa. Vaikka onhan se tietenkin myös yksilöllistä.

Toinen asia, mitä painotettiin, oli jo jonkun muunkin mainitsema tuhti iltapala ja paljon raitista ilmaa. Varsinkin iltapäivä saattaa venyä tosi pitkäksi, kun neiti narisee ja olis valmis toisille päikkäreille. Eiku vaan ylös, ulos ja lenkille, niin on paljon helpompaa olla!

Aluksi on ollut aika väkisin valvottamista, kun on tottunut aamupäivä- ja iltapäiväuniin. Mutta on ollut myös palkitsevaa, iltariehuminen sängyssä on jäänyt melkein kokonaan pois. EIlekin oli niin sippi, että puuron ja vellipullon jälkeen simahti suoraan omaan sänkyyn. Vellipullon olen antanut sylissä, että neiti saisi kunnon annoksen läheisyyttä ennen unia.

Mutta tiedän kyllä tosiaankin sen epätoivoisen tunteen, kun vauvan nukuttamisessa menee koko ilta, eikä sen jälkeen enää edes jaksa ajatella omaa aikaa, saatikka kotitöiden tekemistä. Itse ainakin haluaisin, että iltahetki on vauvankin kanssa mukava ja rauhallinen, ja että voitaisiin molemmat mennä unille hyvin mielin. Ollaan nyt kokeiltu uutta systeemiä vajaan viikon, pitäkää peukkuja että alkaa sujumaan!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Äippä82:
Heipä hei!
Soitin ensikodin unipäivystykseen, ja sain hyvän neuvon, joka ainakin toistaiseksi on antanut parhaita tuloksia: Yhdet pitkät, vähintään 2,5 tuntia, mieluiten 3 tuntia kestävät päiväunet päivässä. (Meillä vedeltiin ennen kaksia lyhyempiä päikkäreitä.)
Vasta kolmen tunnun päikkäreiden aikana vauva saa tarpeeksi syvää unta kuulema. Ja jos meinaa herätä kesken päikkäreiden, niin hyssytetään takas unille, että oppii pitkät päikkärit. Unikoulussa sanottiin myös, että vuoden ikäinen vauva tarvitsee n.12 tuntia unta vuorokaudessa. Vaikka onhan se tietenkin myös yksilöllistä.

Tuossa jutussasi mättää yksi homma. Jos vuorokaudessa 12h on riittävästi ja vähintää kolme tuntia pitäisi tulla päikkärillä, niin yölle ei jää kun 9 tuntia. Se on mielestäni vähän!
 
"Mutta sitten viiden aikoihin minimies herää ja nousee pinnasängyssään ja ei muuta auta kuin laittaa tissi suuhun, että rauhoittuu. "

Tässä se pointti, kun annat periksi, lapsi pyytää matoa. Kuinka kauan olet yrittänyt tassutella (ja tottakai yleensa lapsi silloin itkee, selvä se...)???

Meillä eka yönä 1,5 tuntia, tokana 40 min, kolmantena 10 min ja sen jälkeen on nukuttu. Ja tämä tehty kolmelle lapselle 8-9 kk iässä.

Sun pitää olla määrätietoinen, miten se lapsi voisi oppis jos annat tissia? En kysy pahalla, mutta mieti oikeasti, miten lapsi voi oppia jos et opeta?
 
Mieti itse, mitä haluat lapsellesi opettaa? Nukkumaan itsekseen VAI nukkumaan ilman yösyöntiä? Jos vauva joutuu huutamaan monta tuntia, niin se rasittaa ja lisää nälkää, joten on ihan mahdollista, että hänellä on nälkä yöllä.

Jos haluat antaa maitoa, mieti itse, haluatko antaa sen tissistä vai pullosta?

Jos annat periksi lapsen itkulle, voisit kokeilla, että unikoulun pitäisi joku muu kuin sinä. Esim. mies saattaisi olla immuunimpi lapsen itkulle.

Tuossa viestissäsi ihmetyttää, että et halua pitää lapselle radikaalia unikoulua, mutta kuitenkin vauvasi itkee muutaman tunnin yössä, kun et halua huudattaa häntä. Joko noudatat pehmeää unikoulua systemaattisesti tai sitten pidät radikaalin unikoulun hänelle.

Pehmeässä unikoulussa tuloksia ei tule niin nopeasti kuin radikaalissa. Itse olen kolmesta lapsestani kaksi opettanut nukkumaan yön läpeensä 6 kk:n ikäisenä ja todellakin radikaalilla unikoululla he oppivat nukahtamaan läpi yön kahden yön huutamisella (ekana yönä 2-3 tuntia, tokana yönä enää vartti, kolmas yö ongelmitta). Kolmas lapseni oppi oikean nukkumisen ilman opettamisia.
 
Onko se niin vakavaa, jos vauva vaikka syökin yöllä, tai ei nuku iltakuudesta aamukahdeksaan? Tai jos vauva nukkuu äidin viekussa? Tai rattaissa? Tai ihan missä vaan, kunhan nukkuu?

Tuntuu, että monille nykyäideille on itseisarvo se, että vauva nukkuu yksin omassa huoneessaan, parhaassa tapauksessa ilman tuttia, ruokaa ym. "huoltoja" vähintään 20 tuntia....

Ehkä on aika kärjistetysti sanottua, mutta vauvat ovat todellakin erilaisia. Yleensä hyvät päiväunet takaavat myös hyvät yöunet. Hyvä uni ei ole välttämättä sama asia kuin pitkä uni. Hyvä uni voi olla vaikka sellaista, että vauva ei häiriinny, kun asunnossa vedetään vessa jne.

En tarkoita tätä nyt ap.lle mutta tuli vain mieleeni tätä ketjua lukiessani. Oma 11 kk ikäinen vauvani herää vielä 1-2 krt yössä SYÖMÄÄN, mutta nukahtaa aina saman tien. Mielestäni ei ole ollenkaan vaarallista, että vauva herää yöllä syömään. Pääasia, että muu perhe saa nukkua.
 
Meillä lapsi jo 1,5 vuotias ja edelleen syödään yössä 1-3 kertaa. Unikoulut ei vaan toimi, joten olen ajatellut niin, että syököön sitten vaikka kolmevuotiaaksi saakka!

Poikamme nukahtaa n. 20-21 aikaan illalla sohvalle, josta kannamme sänkyyn (joskus nukahti itsekseen sänkyyn, mutta korvatulehduksen myötä tämä ihanuus jäi pois). Ensimmäinen yöherätys on n. 24.00. Seuraava 02-03 ja sitten vielä joskus 05-06 aikaan. Ensimmäisellä kerralla on aina pakko antaa maitoa ( se huuto ei lakkaa mitenkään muuten, huutaa vaikka aamuun saakka, testattu on) Loput heräämiset yritämme hoitaa tutilla. Rasittavaa on silti ravata koko yö pojan huoneessa! Poika ei ole elämässään nukkunut yhtään yötä kokonaan.

Olen siis suosilla antanut maitoa ja ajattelen, että kyllä se joskus loppuu.

Temperamentilla on osuutta meidän tapauksessamme aivan varmasti.

Alkuperäiselle: Nukuta lapsi vaikka syliin mielummin, kuin rääkkäät itseäsi tuollaisella iltahärdellillä!! Lapsi on kuitenkin niin pieni vielä.
 
Mulla kolmas lapsi, nyt 6 kk. Sisarukset 12 ja 10 vuotta. Esikoisen kanssa tehtiin kaikki mahdolliset silitykset ja paijaukset nukkumaan mennessä, nukuttamiseen meni tunti jos toinenkin. Olin aivan loppu. Ja päiväunet vaunuissa hillittömien vaunujen veivauksien jälkeen vasta, seisoin ainakin puoli tuntia parvekkeella veivaten, jotta sain vauvan nukkumaan toiset puolituntia. Koko päivät tuntu olevan yhtä nukuttamista. Unikoulutettiin joskus 1,5 vuoden ikäisenä, huutoa pari iltaa, sitten rauhoittui. Mutta unikoulutus oli tosi rankkaa, itkin samaa tahtia lapsen kanssa toisessa huoneessa. Edelleenkin, vaikka lapsi on 12 vuotias, nukahtaminen on vaikeaa. Toisen lapsen kanssa oli helpompaa, kun otti esimerkkiä vanhemmasta. Nyt tämä ihana "iltatähti" ja olen välttänyt totaalisesti kaikkea mahdollista vaunujen veivausta, iltanukusta ym. Vauveli nukahtaa omaan sänkyynsä itse, höpöttelee aikansa, sitten nukahtaa. Yöllä herää kerran joskus neljän pintaan, laitan tutin suuhun, ja jatkaa uniaan. Yöuni kestää 21-07. Lopetin tietoisesti yöimetyksen 5,5 kk iässä, kun päiväsaikaan saa riittävästi ravintoa soseista ja puuroista.

Pointti on se, että itse valitettavasti aiheutamme suurimman osan nukahtamisongelmista tai niiden puuttumisesta. Ja vauva pölisee ja ääntelehtii yölläkin aina välillä, jokaiseen ääneen ei todellakaan kannata reagoida. Vasta kunnon itku tai muu vaativa kommentti kannattaa ottaa huomioon. Nää asiat tajusin kolmannen kohdalla. Onneks elämässä oppii koko ajan :-D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kokeneen ääni... sori:
Pointti on se, että itse valitettavasti aiheutamme suurimman osan nukahtamisongelmista tai niiden puuttumisesta.

Olen täysin eri mieltä. On ihan varmaa, että jokainen pitkällisiin nukutusjärjestelyihin lopulta päätynyt on alussa yrittänyt vain jättää vauvan nukkumaan jonnekin ilman kummempaa häslinkiä. Kuka tahansa kestää kuunnella rauhallista pölinää ja jokellusta ennen nukahtamista. Mutta vauva/lapsi on ollut eri mieltä, usein hyvinkin kovaäänisesti. Sitä se nukuttaminen on sitten lisääntynyt.

Tunnen lähipiiristä vauvoja, jotka on toiaan jo vastayntyneinä voinut laskea imetyksen päälle jonnekin nukkumaan ja ovat nukkuneet rauhassa tuntikausia, ihan siinä perheen elämän keskelläkin. Meillä tämä ei vain yksinkertaisesti koskaan toiminut. Tottakai yritin, ja moneen kertaan, ja useamman lapsen kohdalla, mutta ei. Silti näen selvästi joitain unieroja meidänkin lapsissa.

On onneksi totta, että useamman lapsen aikana saa kokemusta, josta on kyllä apua, ja pidempää pinnaakin, mutta minun pointtini on, että lapset ovat ERILAISIA. Myös saman perheen lapset.

Luuletko tosiaan, että vauvana nukuttaminen vaikuttaa nyt 12-vuotiaan nukahtamiseen? Eikö todennäköisempi syy ole se, että hän on sitä ihmistyyppiä, jonka on tavallista vakeampi nukahtaa?
 
[/quote]Tuossa jutussasi mättää yksi homma. Jos vuorokaudessa 12h on riittävästi ja vähintää kolme tuntia pitäisi tulla päikkärillä, niin yölle ei jää kun 9 tuntia. Se on mielestäni vähän![/quote]

Aivan, mietin itse ihan samaa kun unikoulussa näin neuvottiin. Itsellä oli alun perin sellainen käsitys, että pieni lapsi tarvitsee pelkkää yöunta melkein sen 12h. Meillä oli nyt neljäs kokeilupäivä yksillä päikkäreillä, ja sujui yllättävän hyvin. 10 min neiti riehui sängyssä ja sitten simahti ku tukki. Yöllä heräs kaks kertaa protestoimaan, luulen että hampaita. Aamulla sitten 7.30 nousi, kun 22 mentiin unille. Silloin kun meillä vedeltiin kaksia päikkäreitä, niin riehuttiin sen nukkumisen kanssa aina tunnista kolmeen tuntiin iltaisin, ja kuitenkin herättiin seitsemältä. Eli meille tämä tuntuis sopivan hyvin, lyhkäsenpuoleisista yöunista huolimatta. Suunnitelmissa olisi hivuttaa neidin nukkumaanmenoaikaa pikkuhiljaa sinne 20-21- tienoille, mutta jos se tarkoittaa aamulla viideltä heräämistä, niin mielummin keikutaan sitten kymmeneen... :)
 

Yhteistyössä