Ukkoni ei tiedä, että lapsi ei ole hänen.

Olen asiaa paljon miettinyt, ja päättänyt, etten asiaa tule ikinä kertomaan.

Lapsen oikea isä ei tiedä lapsesta mitään, eikä tule tietämään.

 

opcorn:

 

Joo-o. Onnea vaan valitsemallasi tiellä.

 

Mistä itse tiedät kenen lapsi on?

 

Julmaa, molemmille.: /

 

Julmaa, molemmille.: /

Sanoisin että tämän lisäksi vielä lapsellekin.

 

opcorn:

 

Miten sinä tiedät kuka on isä? Onko lapsessa niin vahvoja toisen miehen piirteitä vai mistä? Luulisi, että mieskin osaisi laskea yhteen 1+1 jos ette ole seksiä harrastaneet ovulaation aikoihin...

 

Mistäs tiedät, ettei miehesi ole tehnyt sinulta salaa DNA-testiä?

 

Ja kun lapsi on vasta 3, on miehellä kaksi vuotta aikaa kiistää isyytensä

 

En minäkään kertoisi. Toisaalta, en ikinä koskaan olisi saattanut itseäni tuohon jamaan!

 

Ensiksi: voi lapsiparkaa. Pidän häntä suurimpana kärsijänä. Jos asian oikea laita joskus tulee esiin, niin mitäs luulet: miltä lapsesta tuntuu? Maailmalta katoaa pohja: äitiin ei ole voinut luottaa.
Toiseksi: voi miesparkoja.

 

Voi voi! Suomessa on paljon tuollaisia lapsia

 

En voi edes sanoin kuvata niitä seurauksia ja sitä tuskaa, mitä omassa lähisuvussani koettiin, kun erään ihmisen isää salailtiin ja valehdeltiin.
Mutta lopulta kun tilanteet oli tarpeeksi tiukilla, totuus tuli lopulta julki, ONNEKSI.
Muuta en viitsi kertoa, ei kannata leikkiä VAKAVILLA asioilla.

 

Hienoa kun asia selviää joskus esim. lapsen sairastaessa kun tulee vaikka veriryhmät puheeksi...
Onnea valitsemallasi tiellä.

 

Voitko olla aivan varma äidistäkään...?

 

[QUOTE="vieras";25593603]Ensiksi: voi lapsiparkaa. Pidän häntä suurimpana kärsijänä. Jos asian oikea laita joskus tulee esiin, niin mitäs luulet: miltä lapsesta tuntuu? Maailmalta katoaa pohja: äitiin ei ole voinut luottaa.
Toiseksi: voi miesparkoja.[/QUOTE]

Tuota mä sain tietää 11vuotiaana että isäni ei ole ehkä isäni. vähän myöhemmin sain tietää että on vielä kolmaskin isävaihtoehto. No eipä paljon hetkauttanut, minulle isä on ollut se joka on ollut paikalla ns.nostamassa pystyyn kun olen kaatunut(pienempänä kirjaimellisesti ja murrosiässä kuvannoillisesti).

En tiedä vieläkään asian oikeaa laitaa ja oikeastaan en välitäkkään tietää,mutta näin vanhemmiten asia kiinnostaa perinnöllisten sairauksien takia,sillä en voi tietää suku rasitteitani, ja ne olisi muakva tietää(mutta jos jompi kumpi noista muista miehestä olisi isäni,minulal ei ole tarvetta tavata heitä tms. Tää on mun elämäni).

Ei multa pudonnut elämältä pohjaa ymmärsin että minua oli haluttu suojella, kertoja oli mummini(tai siis ei välttämättä biomummi,mutta edelleen rakas mummini minulle) <3

 

Lisäksi minulla on yksi pikkuveli(yksi monista) jonka isä on varmasti toinen,hänelle se kerrottiin 9vuotiaana, mutta silti hänkin pitää isänä meidän isää niinku mä ja kaikki biolapsetkin. asiassa ei siis ollut ongelmaa.

 

Olen asiaa paljon miettinyt, ja päättänyt, etten asiaa tule ikinä kertomaan.

Lapsen oikea isä ei tiedä lapsesta mitään, eikä tule tietämään.

Dna-testi pitäisi olla pakollinen. Julmaa miesten hyväksikäyttöä tuollainen.

 

Luulitko olevasi jotenkin ainutlaatuinen tässä asiassa? Tuollasia lapsia tässä(kin) massa on PALJON. No, toivotaan, että lapsesi ja miehesi osaa suhtutua asiaan sitten joskus yhtä "coolisti", kun asia tulee jostain ilmi. Toivo, ettei "valeisältä" selvitetä dna:ta, veriryhmää tms. suhteessa lapseen esim. jonkun lääketieteellisen syyn takia... Voi olla pikku selittely edessä siinä kohtaa, kun ei natsaa. Mutta onnea vuosien varrelle!

 

Meidän lähipiirissä olevalla perheellä on 3 lasta, joista vanhimmasta näkee jo kilometrien päähän, ettei ole samasta puusta kuin muu perhe. Ehkä pitävät lähipiiriä tyhminä ja ajattelevat, että kympillä läpi menee. Todellisuudessa ihmiset näkee asianlaidan kuitenkin jo pelkällä silmäyksellä. Vaan eipä siitä kukaan välitä kommentoida eikä kukaan jaksa välittää. Heidän oma asiansahan tuo on. Koska asia on niin silmiinpistävä, olettavat kaikki, että isä on varmaan tietoinen sitten hänkin ja on van hyväksynyt asian. Kaikki jättävätkin asian sitten siihen. Eivät toki kaikki lehtolapset ole niin sakista poikkeavia, mutta voi siis käydä näinkin, että lapsesta näkee samoin tein, ettei ole täysin samaa sakkia.

 

 

Hienoa kun asia selviää joskus esim. lapsen sairastaessa kun tulee vaikka veriryhmät puheeksi...
Onnea valitsemallasi tiellä.

Niinpä. Eikä tartte lapsen kuin aikuisena käydä luovuttamassa verta tai vähän koulussa tutkia veriryhmiä niin äkkiäkös se selviää, että isi ei olekaan isi. Me tehtiin muistaakseni koulussa jo sellaiset kokeet että mikä veriryhmä kenelläkin on ja sit opettaja antoi laput käteen että mitä veriryhmiä vanhemmilla voi olla ja käski tarkistamaan

 

Tuo on kai normaali. ainaki tosiii yleistä. valitta se mies jonka haluu ja se on sitte se isi babylle, näin. ei mies tajuu epäilä kun saa sex...

 

joo, mut mä aina mietin et kyllä siinä on miehenki vikaa, jos on niin helvetin tyhmä, että ei ymmärrä pyytää testejä, viimeistään ero tilanteessa. Tiedän ammattini kautta monia jotka ovat valehdelleet miehelle hänen olleen isä. ja mies uskoo. ja maksaa sitten elareita vuosia, puhutaan siis kymppitonneista ellei sadoista tuhansista. Vähintään lastenvalvojan tulisi avoliittotapauksissa lapsen edun vuoksi tehdä AINA ja POIKKEUKSETTA dna testit, ennen kuin isä tunnustetaan. Jos olisin mies ni ei mulle tulis kuuloonkaan, et maksaisin elatusmaksuja ilman dna tulosta tai vaihtoehtoisesti jos olisimme eläneet purkissa kahdestaan pitkään ennen raskautumista, niin SAATTAISIN luottaa mahdolliseen isyyteeni.