A
aaapuuva!!
Vieras
Kyseessä 3,5v tyttö, joka ruumiinrakenteeltaan siro ja hoikka. Paino viipertää -20 käyrällä, missä on ollutkin jo pari vuotta.
Hän syö lähes kaikkea, mutta tosi vähän. Muutaman haarukallisen syö ja puhuupuhuupuhuupuhuu ja touhuaa kaikkea muuta pöydässä. Sitten ilmoittaa, ettei syö enää. Yleensä totean siihen, että kiitos sitten. Mieluiten hörppäisi mukillisen maitoa ja söisi vieläkin vähemmän, joten maidon juontia ajoitetaan. Kerran tässä sitten oli kiire lähtö, joten "autoin",eli syötin jolloin veteli koko annoksen hyvällä halulla, vaikka oli jo ilmoittanut ettei syö enää. Eli kun pahin nälkä on mennyt ohi, niin ei viitsi enää syödä. Tuon ikäistä en missään nimessä ala syöttämään, mutta miten saisin kannustettua syömään vatsan täyteen?
Mitkään jälkkärit tms ei toimi, ei välitä jos jää jätskit saamatta. Ei koskaan pyydä ruokaa tai kiukuttele nälkäänsä. Jos on oikein hyvää/helppoa syötävää syö tosi hyvin. Samoten isänsä lautaselta syötettynä (eli haluaa maistaa ja syökin ison annoksen) syö reilusti. Hoidossa kuulemma pääsääntöisesti syö reippaasti ja koko annoksen.
Pitääkö antaa olla ja syödä sen miniannoksen minkä nyt syö, vai pitäisikö yrittää kannustaa syömään enemmän? Yleensä mulla loppuu kärsivällisyys, kun touhottaa kaikkea muuta, enkä jaksa vieressä odottaa että söisi.
Olemme ennen päivällistä arkenakin jo köllötelleet vaihtamassa kuulumisia, että ei pitäisi olla hätä saada kertoa omia juttuja. Toisaalta en täydellistä puhekieltoakaan pöytään haluaisi. Aargh ku en tiedä mitä tehdä!
Hän syö lähes kaikkea, mutta tosi vähän. Muutaman haarukallisen syö ja puhuupuhuupuhuupuhuu ja touhuaa kaikkea muuta pöydässä. Sitten ilmoittaa, ettei syö enää. Yleensä totean siihen, että kiitos sitten. Mieluiten hörppäisi mukillisen maitoa ja söisi vieläkin vähemmän, joten maidon juontia ajoitetaan. Kerran tässä sitten oli kiire lähtö, joten "autoin",eli syötin jolloin veteli koko annoksen hyvällä halulla, vaikka oli jo ilmoittanut ettei syö enää. Eli kun pahin nälkä on mennyt ohi, niin ei viitsi enää syödä. Tuon ikäistä en missään nimessä ala syöttämään, mutta miten saisin kannustettua syömään vatsan täyteen?
Mitkään jälkkärit tms ei toimi, ei välitä jos jää jätskit saamatta. Ei koskaan pyydä ruokaa tai kiukuttele nälkäänsä. Jos on oikein hyvää/helppoa syötävää syö tosi hyvin. Samoten isänsä lautaselta syötettynä (eli haluaa maistaa ja syökin ison annoksen) syö reilusti. Hoidossa kuulemma pääsääntöisesti syö reippaasti ja koko annoksen.
Pitääkö antaa olla ja syödä sen miniannoksen minkä nyt syö, vai pitäisikö yrittää kannustaa syömään enemmän? Yleensä mulla loppuu kärsivällisyys, kun touhottaa kaikkea muuta, enkä jaksa vieressä odottaa että söisi.
Olemme ennen päivällistä arkenakin jo köllötelleet vaihtamassa kuulumisia, että ei pitäisi olla hätä saada kertoa omia juttuja. Toisaalta en täydellistä puhekieltoakaan pöytään haluaisi. Aargh ku en tiedä mitä tehdä!