sama
Ei ollut koskaan mitään ongelmia, tosin mua ole koskaan kiinnostanut mitä muut ovat minusta mieltä.. Kavereita on ollut aina ja opettajat tykkäsivät yleensä minusta, koska olin hyvä koulussa. Ajattelepa asiaa niin päin, että maskuliininen tyttö pärjää paremmin tässä sukupuolittuneessa yhteiskunnassa kuin feminiininen poika. Se ei tietenkään ole reilua ja kivaa että asiat ovat näin, mutta helpottaisiko tuo ajatus sinua? Tyttäresi kuulostaa reippaalta lapselta, anna hänen olla oma itsensä ja tue häntä -kyllä hän pärjää kun itsetunto ja -kunnioitus on kohdillaan!Alkuperäinen kirjoittaja ap:Oliko sinulla ongelmia asian vuoksi koulussa? Miten muut lapset ja opettajat suhtautuivat? Entäpä kaverien vanhemmat?Alkuperäinen kirjoittaja dfgsds:Olen myös entinen poikatyttö, pahimmillaan tuo vaihe oli 6-10 -vuotiaana. En edelleenkään ole erityisen naisellinen nainen, vaan aika tavallinen nainen ja perheenäiti. Kyse ei siis ole välttämättä mistään sen erikoisemmasta. Ja jos olisikin (tyttärestäsi kasvaisi transihminen), niin sinun kuuluu vain hyväksyä hänet ja rakastaa häntä sellaisena kuin hän on. Transseksuaalisuuteen et pystyisi mitenkään vaikuttamaan, voisit vain hyväksyä asian ja tukea lastasi.