Hei vaan taas, eilen en pystynyt kunnolla kirjoittelemaan kun oli sitten iltahommat ja muuta.
Nyt jo pystyn itsekin nauramaan tilanteelle. Taisi tosiaan olla ylireagointia itseltäni, ja tytön innostus tosiaan purkautui. Kertoi itse kun käytiin tilannetta läpi, että oli niin mukava kun "Auli" oli meillä leikkimässä ja en oisi halunnut että lähtee, sitten vaan tuli joku typeryys päähän. Sovittiin että ensi kerralla sanoo että oli mukavan kun kävit ja toivottavasti tulet pian uudelleen sen sijaan että alkaa esittää koiraa =)
Huolissani en ole, koska tyttö on rauhallinen ja normaalikäytöksinen lapsi paitsi silloin, kun innostus purkaantuu. Muutamia aiempia vastaavia tilanteita kun on ollut, saattaa rueta puhumaan niinkuin pikkulapsi yhtäkkiä tai jotain vastaavaa.
Aamulla näin eskarikaverin äitiä päiväkodin pihalla, oli "Auli" tykännyt meillä olla kertomansa mukaan. Sanoin äidille, että tytöillä oli mukavaa ja omani innostus purkaantui vähän hupsusti siinä lopussa, ja että asiasta illalla puhuttiin. Äiti nauroi jo siinä sitten ja sanoi ettei haitannut mitään, lapsilla sattuu kaikenlaista ja tulee toistekin =)
Olisin tietysti itsekin voinut käyttäytyä fiksummin, en nyt sentään huutanut tai kimittänyt lapselle siinä.. Mutta paniikissa sitä tulee töllösteltyä itsekin, onneks ei siitä huolimatta olla mitään kummajaisia (ainakaan ihan kaikkien mielestä)
Mukavaa päivänjatkoa ja kiitos kommenteista!