Tytöille suunnattuja lasten kirjoja vaivaa... - oletteko huomanneet?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja SinisenTalonTyttö
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Yllättävän harvalle se mieleen tulee, mutta toisaalta ihmiset noin keskimäärin ovat muutenkin melko yksinkertaisia.
Kaikkien tutkimuksein mukaan niin kirjojen, lehtien kuin tv:n tavalla esittää naiset ja miehet, on vaikutusta siihen, miten itse koemme itsemme naisena/miehenä, joten kannattaisi se jokaiselle joskus mieleen pälkähtää, etenkin pienten lasten vanhemmille.

Silläkin on suuri vaikutus kuinka orjallinen on telkkarille, netille, kirjoille ja lehdille.

Itse en koe erilaisilla medioilla olevan kovinkaan suurta vaikutusta käyttäytymiseeni.

Ratkaisu on yksinkertainen, kun vain sulkee telkkarit ja pistää lapset ennemminkin leikkimään leluilla. Nykypiirrettyjä tulee joskus sivusilmällä vilkaistua ja ihan kamalaa paskaahan nuo ovat :O

Ovatko nuoret ihmiset nykyään yksinkertaisempia, kuin vaikkapa 20 vuotta sitten?
 
[QUOTE="vieras";27218631]Silläkin on suuri vaikutus kuinka orjallinen on telkkarille, netille, kirjoille ja lehdille.

Itse en koe erilaisilla medioilla olevan kovinkaan suurta vaikutusta käyttäytymiseeni.

Ratkaisu on yksinkertainen, kun vain sulkee telkkarit ja pistää lapset ennemminkin leikkimään leluilla. Nykypiirrettyjä tulee joskus sivusilmällä vilkaistua ja ihan kamalaa paskaahan nuo ovat :O

Ovatko nuoret ihmiset nykyään yksinkertaisempia, kuin vaikkapa 20 vuotta sitten?[/QUOTE]

En tiedä miten laajasti tunnet tällaista keskustelua, mutta harva tutkija taitaa väittää, että yksilö voi omilla valinnoilla elää kuplassa täysin "irti" kaikesta muusta. On vähän jo vanhanaikaista ajattelua, että yksilön ylle voisi itse vetää jonkin rajan, jonka yli kukaan tai mikään ei pääse ilman hänen suostumistaan.

Yksinkertaisuus muuten on sekin sangen laaja käsite.
 
[QUOTE="mies";27218685]En tiedä miten laajasti tunnet tällaista keskustelua, mutta harva tutkija taitaa väittää, että yksilö voi omilla valinnoilla elää kuplassa täysin "irti" kaikesta muusta. On vähän jo vanhanaikaista ajattelua, että yksilön ylle voisi itse vetää jonkin rajan, jonka yli kukaan tai mikään ei pääse ilman hänen suostumistaan.

Yksinkertaisuus muuten on sekin sangen laaja käsite.[/QUOTE]

Ei tarvitse elää kuplassa. Täydellisen pimennon ja liiallisen välissä on yleensä se sopiva raja.

Moni pistää kakaran istumaan telkkarin eteen jotta saa itse touhuta rauhassa omiaan. Kuka oikeasti haluaa, että lapsi oppii telkkarista käyttäytymismalleja?
 
Ei tarvitse elää kuplassa. Täydellisen pimennon ja liiallisen välissä on yleensä se sopiva raja.

Ok.

Moni pistää kakaran istumaan telkkarin eteen jotta saa itse touhuta rauhassa omiaan. Kuka oikeasti haluaa, että lapsi oppii telkkarista käyttäytymismalleja?

Tiedätkös miten lapsi oppii? Se tapahtuu eri lailla kuin aikuinen oppii. Lapsi ei opi kognitiivisesti "nyt minä opin tämän..." kuten aikuinen vaan ikään kuin huomaamatta. Edes aikuinen ei voi järjellä päättää, mikä häneen vaikuttaa ja mikä ei. Vain omaa outputia voi kontrolloida, muttei sitäkään kuin vähän.
 
[QUOTE="mies";27218624]Äitiys instituutiona on vahva, puhuin enemmän sisällöistä, mitä tytöille tarjotaan omaan identiteettiin. Äiti ja tytär -asetelma narratiivina on hankala poliittisesti, koska nämä kaksi eivät enää ole symbioosissa yhteiskunnassa. Metafora, ja siis myytti, on jossain määrin kärsinyt.

Miesten rooli ei ole kaikilta osin suuresti muuttunut yhteiskunnassa. Esim. tunteiden ilmaisu on yhä vaikeaa esim. miehille, jotka eivät ole "essu päällä kyökissä" -tyyppejä. Oma tavoitteeni on yhdistää ankaraa kovuutta ja vahvaa pehmeyttä sillä kuten Whitman sanoo: "Do I contradict myself? Very well, then I contradict myself, I am large, I contain multitudes."[/QUOTE]

Zissus sä oot ihana. :D

Missä sammiossa sut on pyöritelty, että tekstintuottamisestasi on tullut noin kapulaista? (Ja kuitenkin suollat sitä kaikista paikoista juuri Kaksplussalle.)

Enkä nyt tarkoita tätä mitenkään yksiselitteisen negatiivisesti - olen akateeminen itsekin ja paljon perehtynyt juuri kirjoittamiseen (ja ketjun aihepiiriin liittyen sukupuolirooleihin jne.). Olen vain vähän ymmälläni.

Ketjun aloittajan huomio on sinällään mielenkiintoinen. En ole vastaavaa itse havainnut, vaikka paljon lastenkirjallisuuden parissa puuhaankin.
 
[QUOTE="vieras";27218631]Silläkin on suuri vaikutus kuinka orjallinen on telkkarille, netille, kirjoille ja lehdille.

Itse en koe erilaisilla medioilla olevan kovinkaan suurta vaikutusta käyttäytymiseeni.

Ratkaisu on yksinkertainen, kun vain sulkee telkkarit ja pistää lapset ennemminkin leikkimään leluilla. Nykypiirrettyjä tulee joskus sivusilmällä vilkaistua ja ihan kamalaa paskaahan nuo ovat :O

Ovatko nuoret ihmiset nykyään yksinkertaisempia, kuin vaikkapa 20 vuotta sitten?[/QUOTE]

Kyse ei ole siitä, koetko mainosten vaikutusta itse, tiedostamattomalla tasollahan nuo etupäässä vaikuttavat. Ja nykypäivänä on mahdotonta sulkea silmänsä täysin siltä, miten media esittää miehet ja naiset. Jos kiellät lapsiltasi kirjat, television, tietokoneen, lehdet, mainokset ja radion, niin tottahan heillä on paremmat mahdollisuudet muodostaa neutraalimmalta pohjalta se oma naiskuvansa/mieskuvansa, mutta kyllä hekin vaikutukselle joutuvat mm. kavereiden kautta.
 
[QUOTE="vieras";27217797]Aino-kirjoja minäkin suosittelen, tosin niitä on meillä luettu sukupuolesta riippumatta.
Vallaton vauva on ollut tytön suuri suosikki, ehkä syynä on ollut kaikki päättömyys ja vauvalla on isovelikin.

Elina-sarjan Elina uimassa on äiti-tytär juttu. Mutta täytyy sanoa, että en kaikkiin Elina-sarjan kirjoihin niin ihastunut.[/QUOTE]

Elina- sarjaan kuuluvassa "Elina ja kesäyö" -kirjassa on ainakin jotain läheisyysjuttua. Kirjassa perhe lähtee mökille ja illalla Elina pelleilee sängyssä siskon kanssa ja äiti suuttuu. Mut sit äiti ja Elina menee mökin rapuille istumaan ja äiti ottaa Elinan syliin. "äiti ei kuulostaa enää vihaiselta ja tuntuu pehmeältä ja lämpimältä". <-- suunnilleen tollanen lause on kirjan lopussa.
Meidän poika haluaa aina mummulassa lukea mummun kans ton kirjan iltasaduks.
 
Alkuperäinen kirjoittaja SinisenTalonTyttö;27217643:
Ostin itse nyt tällaisen kirjan, jossa seikkailee kala "der Fisch" (maskuliininen hänkin).

Sana kala ON saksaksi maskuliininen, ei se viittaa sen kummemmin miespuoliseen kalaan. Nuo suvut ei saksan kielessä aina mene ihan yksiin sanan tarkoituksen kanssa, esimerkiksi tyttö on das Mädchen, eli suvultaan neutri. Koira on der Hund, aina, ei ole sellaista kuin die Hund vaikka puhuttaisiin tyttökoirasta.
 
Sana kala ON saksaksi maskuliininen, ei se viittaa sen kummemmin miespuoliseen kalaan. Nuo suvut ei saksan kielessä aina mene ihan yksiin sanan tarkoituksen kanssa, esimerkiksi tyttö on das Mädchen, eli suvultaan neutri. Koira on der Hund, aina, ei ole sellaista kuin die Hund vaikka puhuttaisiin tyttökoirasta.

meinasin juuri kirjoittaa tästä :)
 
[QUOTE="mies";27218624]Äitiys instituutiona on vahva, puhuin enemmän sisällöistä, mitä tytöille tarjotaan omaan identiteettiin. Äiti ja tytär -asetelma narratiivina on hankala poliittisesti, koska nämä kaksi eivät enää ole symbioosissa yhteiskunnassa. Metafora, ja siis myytti, on jossain määrin kärsinyt.

Miesten rooli ei ole kaikilta osin suuresti muuttunut yhteiskunnassa. Esim. tunteiden ilmaisu on yhä vaikeaa esim. miehille, jotka eivät ole "essu päällä kyökissä" -tyyppejä. Oma tavoitteeni on yhdistää ankaraa kovuutta ja vahvaa pehmeyttä sillä kuten Whitman sanoo: "Do I contradict myself? Very well, then I contradict myself, I am large, I contain multitudes."[/QUOTE]


TÄ?
 

Yhteistyössä