Tytär kysyy lestadiolaiselta opettaja-isältään

Ikävä kyllä, tuo lainauksen viesti kertoo lähinnä siitä, ettei sen kirjoittaja ole selvillä asioista - ainakaan tarpeeksi.

Ketään ei kielletä lukemasta Raamattua. Mutta tulkinnanvaraiset asiat - niistä meidän pitäisi tehdä hätäisiä johtopäätöksiä, vaan kysyä joltain viisaammalta, esim. puhujalta tai virkaan vihityltä papilta. Lukeminen ja tulkitseminen kun ovat kuitenkin kaksi ihan eri asiaa Yhtäläisesti miehet ja naiset voivat Raamattua lukea.

Ai että, mitä tekstiä taas kerran.

Naiset saa lukea Raamattua, mutta kun ovat se heikompi ja tyhmempi astia, niin tulkitseminen jätetään miehille. Kun he ovat niin paljon viisaampia.

En kyllä tajua, miten nykyään vielä nuoret naiset voivat uskoa tällaiseen bullshittiin. Itse oikein ryömimällä ryömivät miesten tossujen alle.

 

Ai että, mitä tekstiä taas kerran.

Naiset saa lukea Raamattua, mutta kun ovat se heikompi ja tyhmempi astia, niin tulkitseminen jätetään miehille. Kun he ovat niin paljon viisaampia.

En kyllä tajua, miten nykyään vielä nuoret naiset voivat uskoa tällaiseen bullshittiin. Itse oikein ryömimällä ryömivät miesten tossujen alle.

Aika kurja asenne sinulla. Vaikka ajatteletkin selkeästi eri tavalla ja varmaan uskot myös toisin, voisitko silti olla tuomitsematta muita? Tuskin sinunkaan ideologiassasi on kaikki sellaista, mitä muut ihannoivat. Ja varmaankin silti saat olla sinä, sellaisena kuin olet? Tosi kapeakatseisen kuvan annat kyllä itsestäsi.. D

Mikä taas en oikein tajua, kuinka joku jaksaa jankuttaa samaa asiaa - ja vieläpä monella sivulla. Vähän puuduttavaa.

Saat tietysti ajatella niin kuin tahdot - olen oman kantani ja kokemukseni kertonut, ja koska ko. asia ei ahdista minua, niin en ymmärrä kuinka se voi olla noin suuri juttu jollekin, joka ei edes tunne minua. Ongelmansa tietysti kullakin...

 

Kyllä olen itsekin sitä mieltä, että ei sukupuoli itsessään tee sitä, että nainen olisi jotenkin ymmärtämättömämpi uskon asioissa, raamatun luvussa jne kuin mies.
Opetusasiat virkana ovat erikseen, mutta jokainen yksilönä on vastuussa Jumalansa edessä, kaatuuko vai pysyykö pystyssä. Siinä ei auta vedota siihen, että saarnamies sanoin niin ja niin.... Ei mies ole vastuussa vaimon uskon elämästä, eikä päinvastoin.

Ja vanhan liiton aikana oli monia naisprofeettoja, sekä tuomareita, joten kyllä Jumalan naisia on aina ollut ja tulee olemaan. Jokainen voi itse valita, haluaako olla astia jaloa, vai halpaa käyttöä varten. Mutta me emme tiedä toistemme astiana olemista, joten toisten arvosteleminen väärällä tavalla ei ole rakentavaa.

Meille on annettu leiviskät kykyjemme mukaan, pääasia on se, että annammeko ne Herran käyttöön, vai hautaammeko ne maahan. Leivisköjen määrälllä ei ole väliä, vaan sillä, mitä niillä tekee.

Kun Paavali sanoo, että olkoot nainen hiljaa, niin kuten aikaisemminkjn on tullut todettua, niin se liittyi siihen, että naiset pulisivat kokouksissa omia asioitaan, eivät kunnelleet opetusta, ja siksi eivät sitten mitään oppineet.

Kyllähän raamatussa sanotaan, että jokaisen yksilönä on luettava ja opiskeltava Jumalan Sanaa, koska tiedon puutteet takia kansa joutuu häviöön. Eli koska ei lueta, ei tiedetä itse, mitä se raamattu siellä oikeasti sanoo asioista.

Jumalan Sanan tulisi olla aina meidän mielessämme, eli meidän tulisi mietiskellä sitä. EI pelkkä lukeminen auta, koska kirjain kuolettaa, vain Henki tekee sen eläväksi.
Meitä kehotaan sanassa pitämään Herran sana yötä päivää mielessä. Tietenkin me elämme tässä maailamssa ja teemme omat asiamme, mutta me emme ole tästä maailmasta. Me olemme syntyneet uudesti ylhäältä, meissä on uusi Henki, joka tekee meidät eläviksi ja meillä on se sama voima, joka Jeesuksella Kristuksella on. Sama ylösnousemusvoima.

Jeesus meni pius, että me saisimme jotain tilalle. Jeesus kykeni olemaan fyysisesti vain yhdessä paikassa kerrallaan, mutta Pyhä Henki lähetettiin meille, että Hän voi olla meidän jokaisen kanssamme.

Mutta raamattu sanoo, että samalla tavalla kuin Herra lähti, tulee Hän takaisinkin. Maranatha!

 

Ja vielä sen verran haluaisin kysyä, että mitä ne tulkinnan varaiset asiat todellisuudessa ovat?

EI raamattu ole koskaan ristiriidassa itsensä kanssa, mutta jokainen jae voi avautua eri tavalla, riippuen painotuksesta.

Aivan kuten tämä asia:
Jos ajattelet vaikkapa lauseen pätkää:
... tämä aarre on meillä saviastioissa..
Lauseessa on viisi erilaista painotusta:

TÄMÄ aarre on meillä saviastioissa
tämä AARRE on meillä saviastioissa
tämä aarre ON meillä saviastioissa
tämä aarre on MEILLÄ saviastioissa
tämä aarre on meillä SAVIASTIOISSA

ja tietenkin mieluiten korostetaan tuota viimeistä, saviastiaa, koska ihmiset ovat niin itsekeskeisiä, vaikka lauseessa olisi niin paljon enemmän ja Jumalaa korottavaa.
Kyse on Jumalan antamasta aarteesta, kaikkein kalleimasta, eli Pyhästä Hengestä, siitä sinetistä joka on merkki siitä jonka kautta pelastumme.

 

Ikävä kyllä, tuo lainauksen viesti kertoo lähinnä siitä, ettei sen kirjoittaja ole selvillä asioista - ainakaan tarpeeksi.

Ketään ei kielletä lukemasta Raamattua. Mutta tulkinnanvaraiset asiat - niistä meidän pitäisi tehdä hätäisiä johtopäätöksiä, vaan kysyä joltain viisaammalta, esim. puhujalta tai virkaan vihityltä papilta. Lukeminen ja tulkitseminen kun ovat kuitenkin kaksi ihan eri asiaa Yhtäläisesti miehet ja naiset voivat Raamattua lukea.

Eihän kukaan lue mitään ilman tulkintaa. Et sä voi napsaista aivoja pois päältä kun luet vaikka Kodin Kuvalehteä tai Raamattua vaan sä lukiessasi muodostat mielikuvan ja tulkitset.

Ja en sano tätä pahalla, mutta vaikka lestojen raamatunopettajina olisi 101%miehiä niin mettään on miesten tulkinnat menneet esim.ehkäisyn suhteen ja sen suhteen että ovatko lestat ainoita pelastuvia - oppi, josta ainakin teidän vanhat parrat ovat opettaneet.

Mä en itsekään tykkää että naiset ovat pastoreina ja raamatunopettajina noin niinku yleisesti koska sen tietää mitä lässynlässynläätä se heidän teksti on, mutta Jumala välillä nostaa yksittäisiä naisia esille.

 

Vaikka teologinen "tutkimus" on Suomessa sijoitettu yliopistoon yhdeksi osaksi, en jaksa pitää sitä minään tieteenalana.

Mitä hyvänsä uskomuksia voidaan tietenkin tutkia tieteellisesti, mutta silloin ei ole mahdollista sitoutua minkään uskonnollisen tekstin vaatimuksiin.

Tieteen kriteerit ovat ainoat mahdolliset.

 

kyllähän joissakin määrin ns. oikea tiedekin on teorioita ja olettamuksia.

Se uskontotiede, mitä yliopistossa opetetaan, on kirkkohistoriaa jne, mutta ei siellä mennä raamattua jae jakeelta läpi ja mietitä, mitä esim alkutekstissa lukee, ja yms. Kielitiedettä kuitenkin on esim. heprean kielen tutkimus raamatun kirjoituksina, jossa jokaisella konsonantilla on lukuarvo ja siitä on taas johdettu omia tieteenalojaan.

Monet uudestisyntyneet uskovat pastorit ovat sanoneet, että teologian opiskelussa ovat menettäneet melkein koko uskonsa, koska raamatusta "revitään" sivu kerrallaan pois, jolloin ei jää enää mitään. Eli teologialla ja uskolla ei ole oikeastaan mitään yhteistä. Kun taas uskonnolla ja teologialla kaikki on yhteistä.

Eli riippuu täysin, mitä on uskonnosta tutkimassa, sillä ihminen on kokonaisuus, josta voidaan mennä aina pieneneviin ossin, solutasolla yms. Aivan samoin voidaan tutkia raamattua, aina vain tarkemmin ja tarkemmin, mutta monet eivät näe puuta metsältä, tai metsää puilta.

 

Eihän kukaan lue mitään ilman tulkintaa. Et sä voi napsaista aivoja pois päältä kun luet vaikka Kodin Kuvalehteä tai Raamattua vaan sä lukiessasi muodostat mielikuvan ja tulkitset.

Ja en sano tätä pahalla, mutta vaikka lestojen raamatunopettajina olisi 101%miehiä niin mettään on miesten tulkinnat menneet esim.ehkäisyn suhteen ja sen suhteen että ovatko lestat ainoita pelastuvia - oppi, josta ainakin teidän vanhat parrat ovat opettaneet.

Mä en itsekään tykkää että naiset ovat pastoreina ja raamatunopettajina noin niinku yleisesti koska sen tietää mitä lässynlässynläätä se heidän teksti on, mutta Jumala välillä nostaa yksittäisiä naisia esille.

No itse en kyllä ajattele, että mielikuvan muodostuminen olisi raamatun tulkintaa. SInulle voi tulla erilaisia mielikuvia, mutta ei kuitenkaan voida sanoa, että se olisi tekstin tulkintaa.

Jos sanotaan, että Jeesus kulki vetten päällä, niin jokaisen mieleen tulee varmaankin vähän erilainen kuva, millasena "näkee" Jeesuksen kulkemassa veden päällä, mutta ei kuitenkaan toinen voi sanoa että Jeesuksen jalat olivat polviaan myöten veden alla, tai että Jeesuksen kädet olivat kohotettuina ylös, tai että Jeesuksella ei ollut sandaaleja jalassaan, koska ei tekstissä sanota mitään, mikä viittaa noihin "tulkintoihin". Eli kaikki nuo "tulkinnat" ovat raamatun ulkopuolelta otettuja olettamuksia, joita ei kuitenkaan tekstissä lue.
Valitettavasti juuri näitä "tulkintoja" opetetaan oppina, jotka eivät sitten kuitenkaan millään tavalla ole raamatun sanaa, vaan opettajan omia näkemyksiä asiasta.
Siksi edelleenkin on ensiarvoisen tärkeää tuntea raamattunsa kannesta kanteen, ja ainakin tarkistaa, saarnaako puhuja oikeasti raamatun sanaa, vai sanotaanko siellä todellakin niin kuin puhuja sanoo asian olevan.

Saatanakin puhui jo paratiisista lähtien... onko Jumala todella sanonut niin...
Jokaisen on itse tiedettävä, mitä siellä sanotaan, koska muuten sinua voidaan kusettaa mennen tullen "totuuksilla", jotka eivät ole totuutta nähneetkään.

Ja sen verran nasia puolustan, että kyllähän monet naiset ovat joutuneet nousemaan, koska miehet eivät ole halunneet. Esim. Kathryn Kuhlman. Hän kertoi, että Jumala oli kysynyt halukkuutta tehtävään usealta mieheltä, mutta he eivät olleet halunneet.
Ehkäpä asia on nykyään kääntynyt väärinpäin, koska sota-aika vei miehet, jolloin naisten oli astuttava perheen elättäjiksi, ja palatessaan sodasta miehet olivat haavoittuneet myös mielen alueella kauhujen kokemusten takia. Lapset olivat jääneet vaille isää, jolloin naiset olivat lapsille myös isän kuvana. Josta taas nousi isätön sukupolvi.

Tuo asia onkin se, joka on kääntänyt perheiden dynamiikan vähän kieroon, eivätkä miehet saa/osaa olla enää miehiä. Se ei tarkoita, etteikö naisilla olisi mitään sanottavaa asiaan, sillä kuinka helppoa on olla "alamainen" miehelle, joka rakastaa vaimoaan niin kuin Kristus rakastaa omiaan, sillä se käsky on miehelle annettu naisen rakastamisesta. Antaa henkensä tämän puolesta jne. Tekee kaikki päätökset aina perheen ja naisen hyvää ajatellen. Mutta naisen tulee kunnioittaa miestä miehenä, ja antaa hänen toimia sillä paikalla, mihin tämä on tarkoitettu. Naisen ei tarvitse siis olla alistuva, se on aivan eri asia, kuin se, että luottaa mieheensä. Päätökset tehdään yhdessä, mutta jos jokin asia tarvitsee viimeisen silauksen, niin mies tehköön sen. Mutta hän on myös vastuussa siitä päätöksestään, jolla hän saattaa koko perheensä tämän päätöksensä seurauksien alle.

Eli ennen kaikkea me emme ole täydellisiä miehinä, emmekä naisina, mutta yhdessä meidän tulee olla tekemässä parhaamme koko perheen eteen. Jokaisella päätöksellä on siis seurauksensa, sen takia meidän tulisi olla Herran neuvotteluissa joka päivä, ettei vihollinen pääse sumuttamaan. Mies ja nainen eivät ole vihollisia, vaan liittolaisia keskenään.

 

"Evakeliumin julistajan tulee saada elantonsa evankeliumista," sanoo UT. Eli kiertävälle saarnaajalle kuuluu kutsuvan seurakunnan maksaa palkka käynnistään.

"VI. Lucu.

6:1 Cauattacat ettei te Almusatan anna Inhimisten edhes/ että teiden pite heilde nächtemen/ Mwtoin ette te saa palca teiden Iselden/ ioca ombi Taiuaisa.

Kawahtakaat ettei te almujanne anna ihmisten edes/ että teidän pitää heiltä nähtämän/ Muutoin ette te saa palkkaan teidän Isältän/ joka ompi taiwaissa.


6:2 Cosca sis sine annat Almusan/ ele toruella soijta edhelles/ ninquin ne wlcocullatut tekeuet Synagogisans/ ia cathuin harois/ että heiden pideis cunnioijtettaman Inhimisilde. Totisesta sanon mine teille/ He ouat palcans sanet.

Koska siis sinä annat almusan/ älä torwella soita edelläsi/ niinkuin ne ulkokullatut tekewät synagogissansa/ ja katuin haaroissa/ että heidän pitäisi kunnioitettaman ihmisiltä. Totisesti sanon minä teille/ He owat palkkansa saaneet.


6:3 Mutta cosca sine annat Almusan/ elken sinun wasen kätes tietkö mite sinun oikia kätes teke.

Mutta koska sinä annat almusan/ älkään sinun wasen kätesi tietkö mitä sinun oikea kätesi tekee.


6:4 Että sinun almusas olis salaudhes/ ia sinun Ises/ ioca näke salaudhes/ hen maxapi sinulle iulkisesta.

Että sinun almusas olis salaudessa/ ja sinun Isäsi/ joka näkee salaudessa/ hän maksaapi sinulle julkisesti.


6:5 Ja cosca sine rucolet/ ei pidhe sinun oleman ninquin ne wlcocullatut. Sille että he seisouat Synagogisa ia catuin harois rucoellen/ senpäle/ että he nädhaisin Inhimisilde. Totisesta sanon mine teille/ He ouat palcans sanet.

Ja koska sinä rukoilet/ ei pidä sinun oleman niinkuin ne ulkokullatut. Sillä että he seisowat synagogissa ja katuin haaroissa rukoellen/ senpäälle/ että he nähtäisiin ihmisiltä. Totisesti sanon minä teille/ He owat palkkansa saaneet.


6:6 Waan cosca sine rucolet/ mene sinun camaris sisel/ ia sulghe oues/ ia rucole sinun Ises salaisest/ ia sinun Ises/ ioca näke salaudhes/ hen maxa sinun iulkisest.

Waan koska sinä rukoilet/ mene sinun kamariisi sisälle/ ja sulje owesi/ ja rukoile sinun Isääs salaisesti/ ja sinun Isäsi/ joka näkee salaudessa/ hän maksaa sinun julkisesti.


6:7 Ja cosca te rucolet/ Elke olco paliopuhuuaiset/ ninquin pacanat. Sille he lwleuat/ että he palionpuheens tedhen cwldut ouat.

Ja koska te rukoilet/ Älkää olko paljopuhuwaiset/ niinkuin pakanat. Sillä he luulewat/ että he paljon puheensa tähden kuullut owat.


6:8 Sentedhen elke olko heidhen caltaisens. Sille teidhen Isen tiete kylle mite te taruitzetta/ ennen quin te rucoletta henelde.

Sentähden älkää olko heidän kaltaisensa. Sillä teidän Isän tietää kyllä mitä te tarwitsette/ ennen kuin te rukoilette häneltä.


6:9 Nein sis teiden pite rucoleman. Ise meiden ioca olet Taiuais. Pyhetty olcon sinun nimes.

Näin siis teidän pitää rukoileman/ Isä meidän joka olet taiwaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi.


6:10 Lehestulkon sinun waldakundas. Olcon sinun tactos nin maasa/ quin on Taiuais.

Lähestyköön sinun waltakuntasi. Olkoon sinun tahtosi niin maassa/ kuin on taiwaissa.


6:11 Anna meille tenepeiuenä meiden iocapeiuenen leipen.

Anna meille tänäpäiwänä meidän jokapäiwäinen leipän.

6:12 Ja anna meille synnime andexi ninquin me annama meiden welgholisten. Ja ele iohdata meite kiusauxen. Mutta päste meite pahasta.

Ja anna meille syntimme anteeksi niinkuin me annamme meidän welkollisten. Ja älä johdata meitä kiusaukseen. Mutta päästä meitä pahasta.


6:13 Sille ette sinun ombi waldakunda/ ia woijma/ ia cunnia ijancaikisudhes. Amen.

Sillä että sinun ompi waltakunta/ ja woima/ ja kunnia iankaikkisuudessa. Amen.


6:14 Sentedhen ios te andexiannat Inhimisten heiden ricoxens nin mös teiden taiualinen Isen anda teiden andexi.

Sentähden jos te anteeksi annat ihmisten heidän rikoksensa niin myös teidän taiwaallinen Isän antaa teidän anteeksi.


6:15 Waan iollei te andexi anna Inhimisten heiden ricoxitans/ nin ei mös teiden Isen andexianna teiden ricoxitan.

Waan jollei te anteeksi anna ihmisten heidän rikoksian/ niin ei myös teidän Isän anteeksi anna teidän rikoksianne

6:16 Mutta cosca te pastotta/ elke nin olko Suruliset quin ne wlcocullatut. Sille he mwttauat heiden caszuonsa/ senpäle/ että he näghyisit Inhimisilde pastouaiset. Totisesta sanon mine teille/ he ouat palcans sanet.

Mutta koska te paastotte/ Älkää niin olko surulliset kuin ne ulkokullatut. Sillä he muuttawat heidän kaswonsa/ senpäälle/ että he näkyisit ihmisiltä paastowaiset. Totisesti sanon minä teille/ he owat palkkansa saaneet.


6:17 Waan cosca sine pastot/ nin woitele sinun pääs/ ia pese sinun casuos/

Waan koska sinä paastoot/ niin woitele sinun pääsi/ ja pese sinun kaswosi/


6:18 ettei se nächteue olis Inhimisilde ettäs pastot/ Mutta sinun Iselles/ ioca on salaudhes/ ia sinun Ises/ ioca näke salaudhes/ maxa sinun iulkisest.

ettei se nähtäwä oli ihmisiltä ettäs paastoot/ Mutta sinun Isällesi/ joka on salaudessa/ ja sinun Isäsi/ joka näkee salaudessa/ maksaa sinun julkisesti.


6:19 Elket rickautta maan päle coghotko/ cussa rooste ia coit raiskauat/ ia cussa warcat caiwauat ia warastauat.

Älkäät rikkautta maan päälle kootko/ kussa ruoste ja koit raiskaawat/ ja kussa warkaat kaiwawat ja warastawat.


6:20 Waan coghotcatta teillen rickaudet Taiuahas/ cussa eike rooste/ eike coit raiska/ ia cussa warcat eiuet caiua/ eike warast.

Waan kootkaatte teillen rikkaudet taiwahassa/ kussa eikä ruoste/ eikä koit raiskaa/ ja kussa warkaat eiwät kaiwa/ eikä warasta.


6:21 Sille cussa teiden rickaudhen on sielle on/ mös teiden sydhemen.

Sillä kussa teidän rikkauden on siellä on/ myös teidän sydämen.


6:22 Silme on rumin walkeus/ Jos sis sinun silmes ombi yxikertainen/ nin sinun coco rumijs on walkia.

Silmä on ruumiin walkeus/ Jos siis sinun silmäsi ompi yksikertainen/ niin sinun koko ruumiisi on walkia.


6:23 Waan ios sinun silmes ombi paha/ nin sinun coco rumijs ombi pimijä. Jos sis se walkeus ioca sinus on/ pimeys ombi/ quinga swret sijs ne pimeydhet ouat?

Waan jos sinun silmäsi ompi paha/ niin sinun koko ruumiisi ompi pimeä. Jos siis se walkeus joka sinussa on/ pimeys ompi/ kuinka suuret siis ne pimeydet owat?


6:24 Eikenge' woi cachta Herra paluela/ Sille taicka hen tete wihapi/ ia toista racastapi/ Taicka hen telle kijnitarttu/ ia toisen ylencatzo. Ei te woi paluella Jumalata ia Mammon.

Eikenkään woi kahta herraa palwella/ Sillä taikka hän tätä wihaapi/ ja toista rakastaapi/ Taikka hän tälle kiinni tarttuu/ ja toisen ylös katsoo. Ei te woi palwella Jumalata ja mammonaa.


6:25 Sentehde' mine sanon teille/ Elket murehtico teidhen Hengen edeest/ mite teiden pite sömen taicka iooman/ Eike mös teiden rumin edhest mille waateil te teidhen werhoman pite. Eikö Hengi enämbi ole/ quin rooca? ia rumis parambi quin waate?

Sentähden minä sanon teille/ Älkäät murehtiko teidän Hengen edestä/ mitä teidän pitää syömän taikka isoaman/ Eikä myös teidän ruumiin edestä millä waatteilla te teidän werhoaman pitää. Eikö Henki enempi ole/ kuin ruoka? ja ruumis parempi kuin waate?


6:26 Catzocat taiuan linduin päle/ sille ettei he kylue/ eike nijte/ eike mös cocoa rijheen/ ia teiden taiualinen Isen roocki heite. Ettekö te palio enämbi oli quin hö?

Katsokaat taiwaan lintuin päälle/ sillä ettei he kylwä/ eikä niitä/ eikä myös kokoa riiheen/ ja teidän taiwaallinen Isän ruoki heitä. Ettekö te paljon enempi olle kuin hyö.


6:27 Eli cuca on teiste ioca henen swruns cansa woipi lisäte henen pituudhellens yhden kynären?

Eli kuka on teistä joka hänen surunsa kanssa woipi lisätä hänen pituudellensa yhden kyynärän?


6:28 Ja mingetähden te swretta watteista? Catzocat Cuckaisita kedholla quinga he casuauat/ Ei he töteteghe/ eike kehrä.

Ja minkätähden te suretta waatteista? Katsokaat kukkaisia kedolla kuinka he kaswawat/ Ei he työtä tee/ eikä kehrää.


6:29 Quidengin sanon mine teille/ ettei Salomon caikes henen cunniasans ollut nin watittu/ quin yxi heiste.

Kuitenkin sanon minä teille/ ettei Salomon kaikessa hänen kunniassansa ollut niin waatetettu/ kuin yksi heistä.


6:30 Jos nyt Jumala watitze nein pellon rohon/ ioca tenepenä seiso/ ia hoomen heitetän wghnijn/ eikö hen palio enämin teiden site teghe/ o te wähe vskoiset?

Jos nyt Jumala waatitsee näin pellon ruohon/ joka tänäpänä seisoo/ ja huomenna heitetään uuniin/ eikö hän paljo enemmin teidän sitä tee/ oi te wähäuskoiset?


6:31 Elket sis swruliset olco/ sanodhen/ Mite me sööme? Taicka mite me ioomma? Taicka mille me werhoita'? Sille caikia neite pacanat etziuet.

Älkäät siis surulliset olko/ sanoen/ Mitä me syömme? Taikka mitä me isoamme? Taikka millä me werhoitan? Sillä kaikkia näitä pakanat etsiwät.


6:32 Teiden Taiualinen Isen kylle tietä/ että te caiki näme taruitzet.

Teidän Taiwaallinen Isän kyllä tietää/ että te kaikki nämä tarwitsewat.


6:33 Etziket ensin Jumala' waldaku'da/ ia hene' wa'hurscautta's/ ia nin nemet caiki teille tyghelangeuat/

Etsikäät ensin Jumalan waltakunta/ ja hänen wanhurskauttansa/ ja niin nämät kaikki teille tykö lankeawat/


6:34 Elkett sen tehden swreco hoomenesta päiuest/ Sille hoomenisel päiuelle ombi suru itzestens. Tytyken itzecukin päiue * surullens.

Älkäät sen tähden sureko huomenesta päiwästä/ Sillä huomiselle päiwälle ompi suru itsestänsä/ Tyytykään itsekukin päiwä surullensa."

 

Vanhin teksti oli 1548 ja seuraava 1552
Tässä kolme seuraavaa käännöstä:
http://www.finbible.fi/jakeittain/UT/Matteus_6.htm

 

"VI. Lucu.

6:1 Cauattacat ettei te Almusatan anna Inhimisten edhes/ että teiden pite heilde nächtemen/ Mwtoin ette te saa palca teiden Iselden/ ioca ombi Taiuaisa.

Kawahtakaat ettei te almujanne anna ihmisten edes/ että teidän pitää heiltä nähtämän/ Muutoin ette te saa palkkaan teidän Isältän/ joka ompi taiwaissa.


6:2 Cosca sis sine annat Almusan/ ele toruella soijta edhelles/ ninquin ne wlcocullatut tekeuet Synagogisans/ ia cathuin harois/ että heiden pideis cunnioijtettaman Inhimisilde. Totisesta sanon mine teille/ He ouat palcans sanet.

Koska siis sinä annat almusan/ älä torwella soita edelläsi/ niinkuin ne ulkokullatut tekewät synagogissansa/ ja katuin haaroissa/ että heidän pitäisi kunnioitettaman ihmisiltä. Totisesti sanon minä teille/ He owat palkkansa saaneet.


6:3 Mutta cosca sine annat Almusan/ elken sinun wasen kätes tietkö mite sinun oikia kätes teke.

Mutta koska sinä annat almusan/ älkään sinun wasen kätesi tietkö mitä sinun oikea kätesi tekee.


6:4 Että sinun almusas olis salaudhes/ ia sinun Ises/ ioca näke salaudhes/ hen maxapi sinulle iulkisesta.

Että sinun almusas olis salaudessa/ ja sinun Isäsi/ joka näkee salaudessa/ hän maksaapi sinulle julkisesti.


6:5 Ja cosca sine rucolet/ ei pidhe sinun oleman ninquin ne wlcocullatut. Sille että he seisouat Synagogisa ia catuin harois rucoellen/ senpäle/ että he nädhaisin Inhimisilde. Totisesta sanon mine teille/ He ouat palcans sanet.

Ja koska sinä rukoilet/ ei pidä sinun oleman niinkuin ne ulkokullatut. Sillä että he seisowat synagogissa ja katuin haaroissa rukoellen/ senpäälle/ että he nähtäisiin ihmisiltä. Totisesti sanon minä teille/ He owat palkkansa saaneet.


6:6 Waan cosca sine rucolet/ mene sinun camaris sisel/ ia sulghe oues/ ia rucole sinun Ises salaisest/ ia sinun Ises/ ioca näke salaudhes/ hen maxa sinun iulkisest.

Waan koska sinä rukoilet/ mene sinun kamariisi sisälle/ ja sulje owesi/ ja rukoile sinun Isääs salaisesti/ ja sinun Isäsi/ joka näkee salaudessa/ hän maksaa sinun julkisesti.


6:7 Ja cosca te rucolet/ Elke olco paliopuhuuaiset/ ninquin pacanat. Sille he lwleuat/ että he palionpuheens tedhen cwldut ouat.

Ja koska te rukoilet/ Älkää olko paljopuhuwaiset/ niinkuin pakanat. Sillä he luulewat/ että he paljon puheensa tähden kuullut owat.


6:8 Sentedhen elke olko heidhen caltaisens. Sille teidhen Isen tiete kylle mite te taruitzetta/ ennen quin te rucoletta henelde.

Sentähden älkää olko heidän kaltaisensa. Sillä teidän Isän tietää kyllä mitä te tarwitsette/ ennen kuin te rukoilette häneltä.


6:9 Nein sis teiden pite rucoleman. Ise meiden ioca olet Taiuais. Pyhetty olcon sinun nimes.

Näin siis teidän pitää rukoileman/ Isä meidän joka olet taiwaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi.


6:10 Lehestulkon sinun waldakundas. Olcon sinun tactos nin maasa/ quin on Taiuais.

Lähestyköön sinun waltakuntasi. Olkoon sinun tahtosi niin maassa/ kuin on taiwaissa.


6:11 Anna meille tenepeiuenä meiden iocapeiuenen leipen.

Anna meille tänäpäiwänä meidän jokapäiwäinen leipän.

6:12 Ja anna meille synnime andexi ninquin me annama meiden welgholisten. Ja ele iohdata meite kiusauxen. Mutta päste meite pahasta.

Ja anna meille syntimme anteeksi niinkuin me annamme meidän welkollisten. Ja älä johdata meitä kiusaukseen. Mutta päästä meitä pahasta.


6:13 Sille ette sinun ombi waldakunda/ ia woijma/ ia cunnia ijancaikisudhes. Amen.

Sillä että sinun ompi waltakunta/ ja woima/ ja kunnia iankaikkisuudessa. Amen.


6:14 Sentedhen ios te andexiannat Inhimisten heiden ricoxens nin mös teiden taiualinen Isen anda teiden andexi.

Sentähden jos te anteeksi annat ihmisten heidän rikoksensa niin myös teidän taiwaallinen Isän antaa teidän anteeksi.


6:15 Waan iollei te andexi anna Inhimisten heiden ricoxitans/ nin ei mös teiden Isen andexianna teiden ricoxitan.

Waan jollei te anteeksi anna ihmisten heidän rikoksian/ niin ei myös teidän Isän anteeksi anna teidän rikoksianne

6:16 Mutta cosca te pastotta/ elke nin olko Suruliset quin ne wlcocullatut. Sille he mwttauat heiden caszuonsa/ senpäle/ että he näghyisit Inhimisilde pastouaiset. Totisesta sanon mine teille/ he ouat palcans sanet.

Mutta koska te paastotte/ Älkää niin olko surulliset kuin ne ulkokullatut. Sillä he muuttawat heidän kaswonsa/ senpäälle/ että he näkyisit ihmisiltä paastowaiset. Totisesti sanon minä teille/ he owat palkkansa saaneet.


6:17 Waan cosca sine pastot/ nin woitele sinun pääs/ ia pese sinun casuos/

Waan koska sinä paastoot/ niin woitele sinun pääsi/ ja pese sinun kaswosi/


6:18 ettei se nächteue olis Inhimisilde ettäs pastot/ Mutta sinun Iselles/ ioca on salaudhes/ ia sinun Ises/ ioca näke salaudhes/ maxa sinun iulkisest.

ettei se nähtäwä oli ihmisiltä ettäs paastoot/ Mutta sinun Isällesi/ joka on salaudessa/ ja sinun Isäsi/ joka näkee salaudessa/ maksaa sinun julkisesti.


6:19 Elket rickautta maan päle coghotko/ cussa rooste ia coit raiskauat/ ia cussa warcat caiwauat ia warastauat.

Älkäät rikkautta maan päälle kootko/ kussa ruoste ja koit raiskaawat/ ja kussa warkaat kaiwawat ja warastawat.


6:20 Waan coghotcatta teillen rickaudet Taiuahas/ cussa eike rooste/ eike coit raiska/ ia cussa warcat eiuet caiua/ eike warast.

Waan kootkaatte teillen rikkaudet taiwahassa/ kussa eikä ruoste/ eikä koit raiskaa/ ja kussa warkaat eiwät kaiwa/ eikä warasta.


6:21 Sille cussa teiden rickaudhen on sielle on/ mös teiden sydhemen.

Sillä kussa teidän rikkauden on siellä on/ myös teidän sydämen.


6:22 Silme on rumin walkeus/ Jos sis sinun silmes ombi yxikertainen/ nin sinun coco rumijs on walkia.

Silmä on ruumiin walkeus/ Jos siis sinun silmäsi ompi yksikertainen/ niin sinun koko ruumiisi on walkia.


6:23 Waan ios sinun silmes ombi paha/ nin sinun coco rumijs ombi pimijä. Jos sis se walkeus ioca sinus on/ pimeys ombi/ quinga swret sijs ne pimeydhet ouat?

Waan jos sinun silmäsi ompi paha/ niin sinun koko ruumiisi ompi pimeä. Jos siis se walkeus joka sinussa on/ pimeys ompi/ kuinka suuret siis ne pimeydet owat?


6:24 Eikenge' woi cachta Herra paluela/ Sille taicka hen tete wihapi/ ia toista racastapi/ Taicka hen telle kijnitarttu/ ia toisen ylencatzo. Ei te woi paluella Jumalata ia Mammon.

Eikenkään woi kahta herraa palwella/ Sillä taikka hän tätä wihaapi/ ja toista rakastaapi/ Taikka hän tälle kiinni tarttuu/ ja toisen ylös katsoo. Ei te woi palwella Jumalata ja mammonaa.


6:25 Sentehde' mine sanon teille/ Elket murehtico teidhen Hengen edeest/ mite teiden pite sömen taicka iooman/ Eike mös teiden rumin edhest mille waateil te teidhen werhoman pite. Eikö Hengi enämbi ole/ quin rooca? ia rumis parambi quin waate?

Sentähden minä sanon teille/ Älkäät murehtiko teidän Hengen edestä/ mitä teidän pitää syömän taikka isoaman/ Eikä myös teidän ruumiin edestä millä waatteilla te teidän werhoaman pitää. Eikö Henki enempi ole/ kuin ruoka? ja ruumis parempi kuin waate?


6:26 Catzocat taiuan linduin päle/ sille ettei he kylue/ eike nijte/ eike mös cocoa rijheen/ ia teiden taiualinen Isen roocki heite. Ettekö te palio enämbi oli quin hö?

Katsokaat taiwaan lintuin päälle/ sillä ettei he kylwä/ eikä niitä/ eikä myös kokoa riiheen/ ja teidän taiwaallinen Isän ruoki heitä. Ettekö te paljon enempi olle kuin hyö.


6:27 Eli cuca on teiste ioca henen swruns cansa woipi lisäte henen pituudhellens yhden kynären?

Eli kuka on teistä joka hänen surunsa kanssa woipi lisätä hänen pituudellensa yhden kyynärän?


6:28 Ja mingetähden te swretta watteista? Catzocat Cuckaisita kedholla quinga he casuauat/ Ei he töteteghe/ eike kehrä.

Ja minkätähden te suretta waatteista? Katsokaat kukkaisia kedolla kuinka he kaswawat/ Ei he työtä tee/ eikä kehrää.


6:29 Quidengin sanon mine teille/ ettei Salomon caikes henen cunniasans ollut nin watittu/ quin yxi heiste.

Kuitenkin sanon minä teille/ ettei Salomon kaikessa hänen kunniassansa ollut niin waatetettu/ kuin yksi heistä.


6:30 Jos nyt Jumala watitze nein pellon rohon/ ioca tenepenä seiso/ ia hoomen heitetän wghnijn/ eikö hen palio enämin teiden site teghe/ o te wähe vskoiset?

Jos nyt Jumala waatitsee näin pellon ruohon/ joka tänäpänä seisoo/ ja huomenna heitetään uuniin/ eikö hän paljo enemmin teidän sitä tee/ oi te wähäuskoiset?


6:31 Elket sis swruliset olco/ sanodhen/ Mite me sööme? Taicka mite me ioomma? Taicka mille me werhoita'? Sille caikia neite pacanat etziuet.

Älkäät siis surulliset olko/ sanoen/ Mitä me syömme? Taikka mitä me isoamme? Taikka millä me werhoitan? Sillä kaikkia näitä pakanat etsiwät.


6:32 Teiden Taiualinen Isen kylle tietä/ että te caiki näme taruitzet.

Teidän Taiwaallinen Isän kyllä tietää/ että te kaikki nämä tarwitsewat.


6:33 Etziket ensin Jumala' waldaku'da/ ia hene' wa'hurscautta's/ ia nin nemet caiki teille tyghelangeuat/

Etsikäät ensin Jumalan waltakunta/ ja hänen wanhurskauttansa/ ja niin nämät kaikki teille tykö lankeawat/


6:34 Elkett sen tehden swreco hoomenesta päiuest/ Sille hoomenisel päiuelle ombi suru itzestens. Tytyken itzecukin päiue * surullens.

Älkäät sen tähden sureko huomenesta päiwästä/ Sillä huomiselle päiwälle ompi suru itsestänsä/ Tyytykään itsekukin päiwä surullensa."

Häh. Palkan saaminen esim. pastorin tai kiertävän julistajan työstä on ihan raamatullista. Heilläkin on usein perhe elätettävänä.

 

Jokaisessa yhteisössä on omat tapansa toimia. Muiden mielestä ne voivat olla vääriä tai huonoja tapoja.
Ihan kuten islamistit tuomitsevat länsimaalaisten alkoholinkäytön tai sianlihan syönnin. Ja pitävät sitä omituisena ja vääränä tapana.
(paitsi, raamattu kieltää sianlihan syönnin kristityiltä, myös veren käyttäminen ruokana on kielletty. ja apaljon muuta)

Saa ihmetellä ja keskustella mutta emme voi tuomita ketään uskonnon perusteella. Suomessa on oma tuomioistuin, jossa jaetaan tuomiot lakia rikkoneille ihmisille.

 

Jokaisessa yhteisössä on omat tapansa toimia. Muiden mielestä ne voivat olla vääriä tai huonoja tapoja.
Ihan kuten islamistit tuomitsevat länsimaalaisten alkoholinkäytön tai sianlihan syönnin. Ja pitävät sitä omituisena ja vääränä tapana.
(paitsi, raamattu kieltää sianlihan syönnin kristityiltä, myös veren käyttäminen ruokana on kielletty. ja apaljon muuta)

Saa ihmetellä ja keskustella mutta emme voi tuomita ketään uskonnon perusteella. Suomessa on oma tuomioistuin, jossa jaetaan tuomiot lakia rikkoneille ihmisille.

https://www.theguardian.com/world/2016/aug/02/aid-workers-accused-of-trying-to-convert-muslim-refugees-greek-camp-detention-centre-lesvos-christianity

 

Jokaisessa yhteisössä on omat tapansa toimia. Muiden mielestä ne voivat olla vääriä tai huonoja tapoja.
Ihan kuten islamistit tuomitsevat länsimaalaisten alkoholinkäytön tai sianlihan syönnin. Ja pitävät sitä omituisena ja vääränä tapana.
(paitsi, raamattu kieltää sianlihan syönnin kristityiltä, myös veren käyttäminen ruokana on kielletty. ja apaljon muuta)

Saa ihmetellä ja keskustella mutta emme voi tuomita ketään uskonnon perusteella. Suomessa on oma tuomioistuin, jossa jaetaan tuomiot lakia rikkoneille ihmisille.

Juutalaisilla on sianliha kielletty, mutta mun nähdäkseni ei kristityiltä. Paavali sanoo "syökää kaikkea mitä lihakaupassa myydään", ja sitten olikos se Kornelius vai Pietari jolle Jumala antoi pressun jonka päällä oli kaikkea nilviäistä sun muuta juutalaisilta kiellettyä, ja käski syömään.

 

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/201021-poliitikkoisa-ville-veikko-rantamaula-arsyyntyi-7-vuotias-ei-saa-valita

 

Juutalaisilla on sianliha kielletty, mutta mun nähdäkseni ei kristityiltä. Paavali sanoo "syökää kaikkea mitä lihakaupassa myydään", ja sitten olikos se Kornelius vai Pietari jolle Jumala antoi pressun jonka päällä oli kaikkea nilviäistä sun muuta juutalaisilta kiellettyä, ja käski syömään.

http://www.finbible.fi/Biblia1642/UT/apt_10.htm

Cornelius siihen aikaan

 

huom

Tuo oli näistä teksteistä:
"10:1 Nin oli yxi Mies Cesareas nimelde Cornelius/ Sadha'pämies sijte Jouckosta/ ioca cutzuttin se Waalinmaan/

10:2 Jumalinen/ ia pelkeueinen Jumalata ynne caiken henen Hoonens cansa/ iakadhen palio Almuisat Canssalle/ ia aina Jumalata Rucoeli.

10:3 Se näki iulkisest näuuyn cautta liki yhdexette hetke peiwelle Jumalan Engelin henen tyghense siselletuleuan/ ia sanouan henelle/ Corneli. Ja hen catzeli hene' pälens/ ia peliestyi ia sanoi/ HERRA/ mike ombi?

10:4 Nin hen sanoi henelle/ Sinun Rucouxes ia sinu' Almuisas ouat ylestulluet muistoxi Jumalan edes/

10:5 Ja lehete nyt Miehi Joppeen/ ia cutzuta Simon/ ioca lijcanimelde cutzutan Petari/
Ja lähetä nyt miehiä Joppeen/ ja kutsuta Simon/ joka liikanimeltä kutsutaan Petari/

10:6 He' maia pite Simonin parckarin tykene ionga Hoone maca Meren tykene/ Hen sanopi sinulle mite sinun pite tekemen.

10:7 Ja quin se Engeli ioca Corneliusta puhutteli/ poismeni/ nin he' cutzui caxi hene' paluelians ia ydhen Jumalanpelkeuen Sotamiehen/ nijste/ iotca hende wartioitzit/

10:8 ia hen caiki nemet iutteli nijlle/ ia lehetti hen ne Joppeen.

10:9 Toisna peiue' coska he matkas olit/ ia lehestuit Caupungita/ ylesastui Petari Salin wllackon Rucoleman/ liki cwdhet hetki. Ja quin hen jsosi/ nin he' tadhoi swrusta.

10:10 Coska he nyt henelle walmistit/ nin he' tuli horroxihin/

10:11 Ja näki Taiuan auki/ ia alastuleua' tygens ydhen Astian/ ninquin swre' Linasen Waaten nelijs culmaissa sidhottuna/ ia alaslaskettijn Taiuahast maan päle/

10:12 Jossa olit caikinaiset nelijalcaiset maa' Eleiemet/ ia Metzeliset/ ia Mateleuaiset/ ia Le'deueiset Taiuas alla.

10:13 Ja yxi äni tapachtui henelle/ Petari nouse yles/ tapa ia söö.

10:14 Nin sanoi Petari/ Eiswingan HERRA/ Sille em mine ikenens ole sönyt miteken Ychteliste/ eli Saastaista.

10:15 Ja taas äni sanoi henelle/ Mite Jumala ombi puhdastanut/ ele sine sano Ychtelisexi.

10:16 Ja se tapachtui mös colmanen kerdhan. Ja se Astia ylesotettin iellens Taiuasen.

10:17 Ja quin Petari itzellens epeli/ mike Näky teme oli/ ionga hen näki/ Catzo/ nin kyselit ne Miehet iotca Corneliuselda olit lehetetyt sen Simonin Hoonen ielkin/

10:18 ia seisoit owen edes ia wloskutzuit ydhen/ ia kysyit Jos Simon/ ioca lialda nimelde cutzutan Petari/ sielle keuis maia.

10:19 Mutta quin nyt Petari aiatteli sen Näwuyn päle/ sanoi henelle Hengi/ Catzos/ ne Miehet etziuet sinua/

10:20 Ylesnouse sis ia alasastu ia mene heiden cansans ilman epelemet/ Sille mine lehetin heite.

10:21 Nin Petari alasastui Miesten tyge/ iotca Corneliuselda lehetetyt olit hene' tygens ia sanoi/ Catzos/ mine se olen/ iota te etzitte/ Mite warten te oletta tulleet?

10:22 Nin he wastasit/ Se sadhanpämies Cornelius hurskas ia Jumalan pelkeue Mies/ iolla todistus ombi caikilda Juttan Canssalda/ on keskyn saanut pyhest Engelist Ette henen piti sinun cutzuttaman hoonesens/ ia sanoia sinulda cwleman.

10:23 Nin he' sis heite sisellecutzui/ ia piti heite maias. Nin toisna peiuen meni Petari heiden cansans/ ia mwtomat Weliet Joppesta seurasit hende.

10:24 Mutta toisna peiuen tulit he Cesarian siselle. Ja Cornelius odhotti heite/ ia oli cokon cutzunut henen Langonsa ia henen parahat Ysteuens.

10:25 Mutta quin nyt Petari siselletuli/ nin Cornelius meni hende wastaan ia langesi henen ialcains iuren/ ia cumarsi hende.

10:26 Mutta Petari ylesoijensi henen/ ia sanoi/ Nouse yles/ mine olen mös Inhimine'

10:27 Ja quin hen oli hende puhutellut/ meni he' siselle/ ia leusi monda iotca olit ychtentulluet

10:28 Ja sanoi heille/ Te tiedette ettei luuattu ole Juttan Miehen tyken olla eli tyge tulla iongu' Pacanan miehen. Waan minulle Jumala osotti/ etten mine kete Inhimiste ychteisexi taica Saastaisexi sanoisi.

10:29 Senteden mine mös ilman epelemet tulin teilde pytetty. Nin mine sis nyt teilde kysyn/ mite warten te minua cutzuitta?

10:30 Cornelius sanoi/ Mine olen nelie peiue paastonut tehen hetken asti/ ia mine Rucolin ydhexennelle hetkelle/ minun hoonesan Ja catzos/ yxi Mies seisoi minun edesen Kijlteuis Waatteis

10:31 ia sanoi/ Corneli/ sinun Rucuxes on cwltu/ ia sinun Almuises on muistoxi tulluet Jumalan edes.

10:32 Nin lehette Joppeen/ ia cutzutta Simon/ ioca lialda nimelde cutzuttan Petari/ se quin Maia pite Simonin parckarin Hoones/ ioca maca meren tykene/ se sinua puhuttele coska hen tule.

10:33 Nin mine sis cochta lehetin sinun tyges/ ia sine hyuesti teit ettes tulit. Nin me olema sis nyt caiki tesse Jumalan eten/ cwlemas caiki nijte mite sinulle ombi Jumalalda kesketty.

10:34 Nin Petari Suuns auasi ia sanoi/ Nyt mine todhexi sen leudhen/ ettei Jumala catzo Inhimisen modhon ielkin/

10:35 Waa' caikinaises Canssas ioca hende pelke/ ia teke wanhurskautta/ se on Jumalan otolinen.

10:36 Kylle te tiedhette sen sarnan/ ionga Jumala lehetti Israelin Lasten/ ia iulghisti Rauhan Iesuse' Christusen cautta (Joca ombi HERRA caikein ylitze)

10:37 iosta sarnasta (ma mine) ombi sanoma kieunyt ymberi caiken Judean/ Ja ensin aliettin Galileast (sen Casten ielkin iota Johannes sarnasi)

josta saarnasta ompi sanoma käynyt ympäri kaiken Judean/ Ja ensin alettiin Galileasta (sen kasteen jälkeen jota Johannes saarnasi)


10:38 Quinga Jumala sen Iesusen Nazaretist oli woidhellut pyhelle Hengelle ia auwulla. Joca ymberiwaelsi/ hyueteki ia paransi caiki iotca Perkelelde waiwattin/ sille ette Jumala oli henen cansans.

10:39 Ja me olema caikein ninen Todhistaiat iotca hen teki Juttan maakunnalla/ ia Jerusalemis.

10:40 Sen he ouat tappanut/ ia ripustit puhun. Sen saman Jumala ylesheretti colmanna peiuene/ ia ilmoitti henen/

10:41 Ei caikelle Canssalle/ Waan meille iotca Jumala ennen oli Todhistaiaxi wloswalinnut/ me quin söimme ia ioimme ynne henen cansans/ sijtte quin hen ylesnousi Coolleista.

Ei kaikelle kansalle/ Waan meille jotka Jumala ennen oli todistajaksi ulos walinnut/ me kuin söimme ja joimme ynnä hänen kanssansa/ siitä kuin hän ylös nousi kuolleista.

10:42 Ja hen keski meite Canssalle sarnaman/ ia todhistaman/ ette HEN ombi se ioca Jumalalda on säätty Eleuiten ia Cooluten Domarixi.

10:43 Heneste caiki Prophetat todhistauat/ Ette iocainen quin vsko henen pälens/ pite henen Nimens cautta synnein andexi andamisen saaman.

10:44 Coska Petari wiele neite sanoia puhui/ langesi pyhe Hengi caikein päle iotca Puhen cwlit.

10:45 Nin ne wskouaiset Ymberileickauxest iotca Petarin cansa olit tulluet/ hemmestut/ Ette mös pacanain päle se pyhen Hengen lahia wodhatettin.

Niin ne uskowaiset ympärileikkauksest jotka Petarin kanssa olit tulleet/ hämmästyit/ Että myös pakanain päälle se Pyhän Hengen lahja wuodatettiin.


10:46 Sille ette he cwlit heiden Kielille puhuuan ia Jumalata ylisteuen. Nin Petari wastasi/ Taitaco iocu kielde ettei nemet iotca ouat sen pyhen Hengen saanuet ninquin möki/ wedhelle casteta?

Sillä että he kuulit heidän kielillä puhuwan ja Jumalata ylistäwän. Niin Petari wastasi/ Taitaako joku kieltää että nämät jotka owat sen Pyhän Hengen saaneet niinkuin mekin/ wedellä kastettaa.


10:47 Ja nin andoi hen heite castetta HERRAN nimeen. Nin he Rucolit hende/ ette hen sielle mwtomat peiuet wipyis.

Ja niin antoi hän heitä kastettaa HERRAN nimeen. Niin he rukoilit häntä/ että hän siellä muutamat päiwät wiipyisi."

 

Juutalaisilla on sianliha kielletty, mutta mun nähdäkseni ei kristityiltä. Paavali sanoo "syökää kaikkea mitä lihakaupassa myydään", ja sitten olikos se Kornelius vai Pietari jolle Jumala antoi pressun jonka päällä oli kaikkea nilviäistä sun muuta juutalaisilta kiellettyä, ja käski syömään.

Pietarille annettiin ilmestys niistä saastaisista eläimistä, mutta se liittyi siihen, että usko on tarkoitettu kaikille, eli myös pakanoille. Siksi nuo saastaiset eläimet, koska pakanoita pidettiin saastaisina, eli ei tässä kohden liittynyt itse syömiseen.

Mutta Paavali kirjoittaa, että me voimme syödä kaikkea puhtaalla omalla tunnolla kyselemättä, sillä Jeesuskin sanoi, ettei se saastuta mikä menee suusta sisälle, vaan se mikä tulee suusta ulos. Mutta jos toiselle on pahennukseksi syödä jotain, niin silloin voi jättää syömättä.

Pakanoille annettiin Paavalin kautta selkeät ohjeet, mitä tulee noudattaa. Me emme ole lain alla.

Mutta jos taas ajattelee sillä tavalla, että Jumala on aina halunnut ihmiselle parasta, niin siinä valossahan tuonkin ymmärtää, sillä sika on kuitenkin bakteerikannaltaan huono elukka. Ihan tieteellisesti tutkittuna siinä on paljon huonoa verrattuna muuhun lihaan. Mutta jokainen on vapaa tekemään oman uskonsa mukaan, mutta kunnioittamalla toisen uskoa, jos yhdessä syöminen tulee kyseeseen.

 

Milloin trikiini on tullut lihaan?
http://yle.fi/uutiset/suomen_ensimmaiset_asukkaat_olivat_konservatiivisia_jaarapaita/9080666

Saamelaiset eivät syöneet viljaa ollenkaan...

 

Ei muka kuulu? Et siis lukenut edes tätä vanhaa tekstiä vuodelta 1548

Paavalin sanomiset on kirjoitettu Raamattuun näin:
http://www.finbible.fi/wsi Testamentti/1korintto_14.htm
"Heijusti se Waimoille sopi/ ette he Seurakunnasa puhuuat. Eli ongo Jumala' Sana teiste wlostullut? Taicka ongo se waan teiden tygen tullut?"

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/2748323/Viisumeja+myonnetaan+kiinalaisille+ennatystahtia

---kerron myöhemmin lisää.
Kiinalaisilla on yhä käytössä oma kalenteri, mutta menstruaatio lienee noudattaa samoja lakeja kuin muuallakin maailmassa?

 

---kerron myöhemmin lisää.

 

Kaikki uskonnot on miesten keksimiä sääntöjä kaiken muun elollisen alistamiseksi.
Suuruudenhulluutta ja kun ei ole sitä viisautta suotu että kaikkea ei voi hallita. Nainen yleensä oppii tuon luonnostaan koska naisen kehokin toimii kellon mukaan, ei niin että mikä sattuu omaa napaa huvittamaan. Miehet harvoin tuon oppii, koska ajattelevat että elämää voi hallita. Poikkeuksia toki miehistäkin löytyy, mutta ne miehet yleensä ovat kokeneet vakavan sairauden tai vammautuneet, ymmärtävät vasta sitten että elämää ei voi hallita.
Ei mulla muuta.

 

No ei sitten - lue ihan itse:
http://www.acupuncturetoday.com/mpacms/at/article.php?id=31629

 

Nyt en ymmärtänyt, mutta kai sulla on omat syysi ----
Mukavat keskustelutko?

Tietysti olen sen verran syynännyt sitä ketjua, että tiedän, mikä siellä toistuu ja ettei siellä kiinnosta minkäänlainen asia. Esimerkiksi tämä asia olisi ehdottomasti täytynyt liittää muualle eikä tuonne. Mut nytpä tiedän!

 

http://yle.fi/uutiset/kiinalaisturistit_loysivat_lapin_raikkaan_ilman/8573308