Petri on esimerkillinen, koska hän paljastaa mädän järjestelmän, vaikka itse siitä hyötyykin.
Kun tapaamme, Petri, 46, on juuri tullut työvuorosta. Hänellä on nollatuntisopimus matkailualalla.
Petri tekee työvuoroja satunnaisesti – silloin, kun huvittaa. Hän itse halusi nollatuntisopimuksen, sillä hänellä on muutakin tekemistä. Tällä hetkellä hän esimerkiksi rakentaa kesämökkiä.
Työttömyyskorvausta Petri on saanut viimeisten vajaan kymmenen vuoden aikana lähes joka kuukausi satoja, välillä jopa tuhansia euroja. Erityisesti korona-aikana hänen tulonsa nousivat, sillä työttömyysturvaan tehtiin tuolloin muutoksia.
Käytännössä lomautus avasi hänelle maailman, josta hän ei ennen tiennyt mitään.
– Saat rahat ihan helposti tilille, eikä tarvitse tehdä mitään.
Petrin mukaan matkailu- ja ravintola-alalla on yleisesti tiedossa, miten työttömyyskorvausten kanssa kannattaa toimia. Hän väittää, että kollegoiden kanssa suorastaan sovitaan, ketkä ottavat milläkin viikolla työvuoroja, jotta 18 tunnin työssäoloehto täyttyy ja työntekijä on palkkatulon lisäksi oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen.
– Nollatuntisopimus on kaiken ydin tässä. Minun ei enää kannata ottaa vakituista työtä, mistä saisin palkkaa vähemmän kuin 100 000 euroa vuodessa.
Vakituista työtä Petri ei edes haluaisi.
Petrin työttömyyskorvauksen määrä on laskettu ansiotuloista, jotka olivat noin 3 300 euroa kuukaudessa. Hänen pääomatulonsa eivät vaikuta päivärahan maksuun mitenkään.
– Se tässä onkin hauskinta. Voit silti nostaa työttömyyskorvausta, vaikka sinulla olisi isot pääomatulot.
Vuodesta 2019 tähän päivään Petrin vuokra-asuntojen liikevaihto ja niistä vähennetyt kulut ovat olleet noin 160 000 euroa.
– En tietenkään ole niin hölmö, että maksaisin tuosta summasta pääomatuloveroa. Tuosta tehdään sitten maksimimäärä vähennyksiä, Petri kertoo.
Samaan aikaan hän on saanut ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa yli 25 000 euroa.
Petrin ei varsinaisesti tarvitsisi nostaa työttömyyspäivärahaa perustoimeentulonsa turvaamiseksi. Hän ei kuitenkaan aio lopettaa sen nostamista. Pääomatulot eivät kerrytä eläkettä, mutta työttömyyskorvaus kerryttää.
Hän tietää itsekin, ettei moni katso tällaista tukikikkailua hyvällä. Tukien tarkoitus on lähtökohtaisesti auttaa heitä, joilla ei ole mitään muuta.
– Tämä koko asia on aika iso ongelma. Pystyn nyt tekemään asioita, joista monet eivät osaa edes haaveilla.
Tällaisia asioita Petrin elämässä ovat esimerkiksi kesämökin rakentaminen ja lomamatkat.
Petri siis pitää itsekin toimintaansa ongelmallisena, mutta ei hän aio sitä lopettaa. Hän tuumii, että järjestelmän pitäisi muuttua.
– Kyllä minun kaltaisiltani ihmisiltä pitäisi ottaa kaikki tällaiset pois. Eihän tämä ole yhteiskunnallisesti kestävällä pohjalla, jos ihmiset pystyvät kikkailemaan tällä tavalla kuin minä olen tehnyt reilut yhdeksän vuotta.
www.is.fi
Kun tapaamme, Petri, 46, on juuri tullut työvuorosta. Hänellä on nollatuntisopimus matkailualalla.
Petri tekee työvuoroja satunnaisesti – silloin, kun huvittaa. Hän itse halusi nollatuntisopimuksen, sillä hänellä on muutakin tekemistä. Tällä hetkellä hän esimerkiksi rakentaa kesämökkiä.
Työttömyyskorvausta Petri on saanut viimeisten vajaan kymmenen vuoden aikana lähes joka kuukausi satoja, välillä jopa tuhansia euroja. Erityisesti korona-aikana hänen tulonsa nousivat, sillä työttömyysturvaan tehtiin tuolloin muutoksia.
Käytännössä lomautus avasi hänelle maailman, josta hän ei ennen tiennyt mitään.
– Saat rahat ihan helposti tilille, eikä tarvitse tehdä mitään.
Petrin mukaan matkailu- ja ravintola-alalla on yleisesti tiedossa, miten työttömyyskorvausten kanssa kannattaa toimia. Hän väittää, että kollegoiden kanssa suorastaan sovitaan, ketkä ottavat milläkin viikolla työvuoroja, jotta 18 tunnin työssäoloehto täyttyy ja työntekijä on palkkatulon lisäksi oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen.
– Nollatuntisopimus on kaiken ydin tässä. Minun ei enää kannata ottaa vakituista työtä, mistä saisin palkkaa vähemmän kuin 100 000 euroa vuodessa.
Vakituista työtä Petri ei edes haluaisi.
Petrin työttömyyskorvauksen määrä on laskettu ansiotuloista, jotka olivat noin 3 300 euroa kuukaudessa. Hänen pääomatulonsa eivät vaikuta päivärahan maksuun mitenkään.
– Se tässä onkin hauskinta. Voit silti nostaa työttömyyskorvausta, vaikka sinulla olisi isot pääomatulot.
Vuodesta 2019 tähän päivään Petrin vuokra-asuntojen liikevaihto ja niistä vähennetyt kulut ovat olleet noin 160 000 euroa.
– En tietenkään ole niin hölmö, että maksaisin tuosta summasta pääomatuloveroa. Tuosta tehdään sitten maksimimäärä vähennyksiä, Petri kertoo.
Samaan aikaan hän on saanut ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa yli 25 000 euroa.
Petrin ei varsinaisesti tarvitsisi nostaa työttömyyspäivärahaa perustoimeentulonsa turvaamiseksi. Hän ei kuitenkaan aio lopettaa sen nostamista. Pääomatulot eivät kerrytä eläkettä, mutta työttömyyskorvaus kerryttää.
Hän tietää itsekin, ettei moni katso tällaista tukikikkailua hyvällä. Tukien tarkoitus on lähtökohtaisesti auttaa heitä, joilla ei ole mitään muuta.
– Tämä koko asia on aika iso ongelma. Pystyn nyt tekemään asioita, joista monet eivät osaa edes haaveilla.
Tällaisia asioita Petrin elämässä ovat esimerkiksi kesämökin rakentaminen ja lomamatkat.
Petri siis pitää itsekin toimintaansa ongelmallisena, mutta ei hän aio sitä lopettaa. Hän tuumii, että järjestelmän pitäisi muuttua.
– Kyllä minun kaltaisiltani ihmisiltä pitäisi ottaa kaikki tällaiset pois. Eihän tämä ole yhteiskunnallisesti kestävällä pohjalla, jos ihmiset pystyvät kikkailemaan tällä tavalla kuin minä olen tehnyt reilut yhdeksän vuotta.
Kun Petri lomautettiin töistä, hän keksi keinon hankkia ”ilmaista rahaa” – ”Pystyn tekemään asioita, joista monet eivät osaa edes haaveilla”
Petri, 46, on nostanut tuhansia euroja työttömyyskorvausta, vaikka tulisi toimeen ilmankin. Hän pitää tukijärjestelmää ongelmallisena, mutta ei aio lopettaa sen hyödyntämistä.
www.is.fi
/img-s3.ilcdn.fi/775305f434b685c2e3a253a3b8afd862c857dc9e33340f2ff5751194e6fc8b20.jpg)
