vierailija
Työttömät palkatta töihin yrityksiin – hallitus esittää kokeilua
Julkaistu: 18.5. 14:38
Hallitus esittää kokeilukuntiin uutta työelämäkokeilua. Pitkäaikaistyöttömät voisivat työttömyystuen turvin työskennellä paitsi kunnissa myös yrityksissä.
Hallitus aikoo kokeilla viidessä kunnassa uutta niin sanottua työelämäkokeilua, joka on suunnattu pitkäaikaistyöttömille.
Kokeiluun osallistuva työtön työskentelisi työttömyysetuuden turvin enintään vuoden ajan joko kunnalla tai yksityisessä yrityksessä.
Yrityksessä työtön voisi työskennellä kokeilujaksosta enintään kuusi kuukautta.
Kokeilun toteutustapoja ei rajoiteta yksityiskohtaisesti, mutta työnteon lisäksi ”työelämäkokeiluun sisältyisi aina kunnan järjestämä, kokeilun aikana henkilölle annettava ohjaus ja valmennus”, hallituksen esityksessä todetaan.
– Työelämäkokeilun päivittäinen kesto voisi olla vähintään neljä ja enintään kahdeksan tuntia päivässä ja viikoittainen kesto enintään viisi päivää.
Työelämäkokeilu korvaisi nykyisen kuntouttavan työtoiminnan Raumalla, Porissa, Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Tuusniemellä elokuun alusta vuoden 2018 loppuun saakka.
Kunnat ohjaavat kokeilujakson aikana työelämäkokeiluun kaikki sellaiset työttömät, jotka kuuluisivat normaalisti kuntouttavan työtoiminnan piiriin.
Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui viime vuonna koko maassa noin 37 000 henkilöä, joista viiden kokeilukunnan alueella asui 2 100.
Kunnat hakevat säästöjä
Kuntien järjestämä kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelu, jonka tarkoituksena on parantaa pitkään työttömänä olleiden elämänhallintaa ja valmiuksia palata työmarkkinoille.
Palvelun uudistamista on suunniteltu jo pitkään, kertoo hallitussihteeri Susanna Rahkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Nopeasti yleistyneeseen kuntouttavaan työtoimintaan on ohjattu kunnissa myös sellaisia työkykyisiä ihmisiä, joille palvelu ei välttämättä ole soveltunut, Rahkonen sanoo.
Kunnilla on taloudellisia kannusteita ohjata työttömiä kuntouttavaan työtoimintaan: jos kunta ei sitä tee, se joutuu maksamaan puolet yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneen työttömän tukikuluista.
Työelämäkokeilu voidaan tehdä kunnan lisäksi yrityksissä, ja se tarjoaa Rahkosen mukaan suoremman reitin työelämään niille pitkään työttömänä olleille, jotka eivät ole nykyisenlaisen työtoiminnan tarpeessa.
Kunnille on tarjolla sama taloudellinen porkkana, eli työmarkkinatuen maksuosuuden välttäminen.
Lisäksi valtio korvaa kunnalle jokaista työelämäkokeiluun osallistuvaa kohden samat 10,09 euroa päivästä kuin se korvaa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä.
Kunnan vastuulla on järjestää tai hankkia ostopalveluna työttömälle kokeilun aikana ohjausta ja valmennusta myös silloin, jos työskentely tapahtuu yksityisessä yrityksessä.
Korvaavatko ilmaistyöt palkkatöitä?
Työelämäkokeiluun osallistuva työtön saa työmarkkinatuen päälle yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen. Matkakorvausta kokeiluun osallistuva ei lähtökohtaisesti saa.
Työttömällä on velvollisuus osallistua kokeiluun karenssin eli työttömyysetuuden menettämisen uhalla.
Kuntouttavaa työtoimintaa on aika ajoin arvosteltu siitä, että se voi tarjota kunnille mahdollisuuden teetättää työttömillä ilmaista työtä.
Työelämäkokeilu saattaakin herättää kritiikkiä siksi, että sen avulla kunnat voivat saada säästöjä myös ohjaamalla työttömiä ilmaiskokeiluihin yksityisiin yrityksiin.
– Työelämäkokeilun tavoitteet ovat kannatettavia, mutta siitä ei saa tulla työkokeilun rinnalle uutta työelämässä palkatta työskentelyn muotoa, toteaa työntekijäjärjestö SAK lausunnossaan viitaten työkokeiluihin, joihin te-toimistot voivat jo nykyisin työttömiä ohjata.
Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntijan Hanna Liski-Wallentowitzin mukaan lainsäädännöllä pyritään estämään se, että työelämäkokeiluun osallistuva ei koskaan korvaisi palkkatyöntekijää.
– Sen vuoksi kokeilulaissa säädetään muun muassa työelämäkokeilun enimmäispituudesta ja muista rajoituksista, hän sanoo.
Kuntouttavaan työtoimintaan muutoksia
Työelämäkokeilu on osa julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista kokeiluhanketta, joka aloitetaan elokuussa, jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen.
Työvoimapalvelut ovat keskellä suurta myllerrystä, sillä vuonna 2019 niiden järjestämisvastuu siirtyy te-toimistoilta uusille maakunnille.
Hallitus pyrkii kokeiluillaan löytämään uusia toimintatapoja te-toimistojen jälkeiseen aikaan.
Selvältä näyttää, että nykyiseen kuntouttavaan työtoimintaan on joka tapauksessa tulossa muutoksia.
Sosiaali- ja terveysministeriön Rahkonen kertoo, että uutta sitä koskevaa lainsäädäntöä aletaan valmistella syksyllä. Osaksi sitä saattaa tulla työelämäkokeilu tai muu sen tapainen palvelu, hän arvioi.
Julkaistu: 18.5. 14:38
Hallitus esittää kokeilukuntiin uutta työelämäkokeilua. Pitkäaikaistyöttömät voisivat työttömyystuen turvin työskennellä paitsi kunnissa myös yrityksissä.
Hallitus aikoo kokeilla viidessä kunnassa uutta niin sanottua työelämäkokeilua, joka on suunnattu pitkäaikaistyöttömille.
Kokeiluun osallistuva työtön työskentelisi työttömyysetuuden turvin enintään vuoden ajan joko kunnalla tai yksityisessä yrityksessä.
Yrityksessä työtön voisi työskennellä kokeilujaksosta enintään kuusi kuukautta.
Kokeilun toteutustapoja ei rajoiteta yksityiskohtaisesti, mutta työnteon lisäksi ”työelämäkokeiluun sisältyisi aina kunnan järjestämä, kokeilun aikana henkilölle annettava ohjaus ja valmennus”, hallituksen esityksessä todetaan.
– Työelämäkokeilun päivittäinen kesto voisi olla vähintään neljä ja enintään kahdeksan tuntia päivässä ja viikoittainen kesto enintään viisi päivää.
Työelämäkokeilu korvaisi nykyisen kuntouttavan työtoiminnan Raumalla, Porissa, Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Tuusniemellä elokuun alusta vuoden 2018 loppuun saakka.
Kunnat ohjaavat kokeilujakson aikana työelämäkokeiluun kaikki sellaiset työttömät, jotka kuuluisivat normaalisti kuntouttavan työtoiminnan piiriin.
Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui viime vuonna koko maassa noin 37 000 henkilöä, joista viiden kokeilukunnan alueella asui 2 100.
Kunnat hakevat säästöjä
Kuntien järjestämä kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelu, jonka tarkoituksena on parantaa pitkään työttömänä olleiden elämänhallintaa ja valmiuksia palata työmarkkinoille.
Palvelun uudistamista on suunniteltu jo pitkään, kertoo hallitussihteeri Susanna Rahkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Nopeasti yleistyneeseen kuntouttavaan työtoimintaan on ohjattu kunnissa myös sellaisia työkykyisiä ihmisiä, joille palvelu ei välttämättä ole soveltunut, Rahkonen sanoo.
Kunnilla on taloudellisia kannusteita ohjata työttömiä kuntouttavaan työtoimintaan: jos kunta ei sitä tee, se joutuu maksamaan puolet yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneen työttömän tukikuluista.
Työelämäkokeilu voidaan tehdä kunnan lisäksi yrityksissä, ja se tarjoaa Rahkosen mukaan suoremman reitin työelämään niille pitkään työttömänä olleille, jotka eivät ole nykyisenlaisen työtoiminnan tarpeessa.
Kunnille on tarjolla sama taloudellinen porkkana, eli työmarkkinatuen maksuosuuden välttäminen.
Lisäksi valtio korvaa kunnalle jokaista työelämäkokeiluun osallistuvaa kohden samat 10,09 euroa päivästä kuin se korvaa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä.
Kunnan vastuulla on järjestää tai hankkia ostopalveluna työttömälle kokeilun aikana ohjausta ja valmennusta myös silloin, jos työskentely tapahtuu yksityisessä yrityksessä.
Korvaavatko ilmaistyöt palkkatöitä?
Työelämäkokeiluun osallistuva työtön saa työmarkkinatuen päälle yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen. Matkakorvausta kokeiluun osallistuva ei lähtökohtaisesti saa.
Työttömällä on velvollisuus osallistua kokeiluun karenssin eli työttömyysetuuden menettämisen uhalla.
Kuntouttavaa työtoimintaa on aika ajoin arvosteltu siitä, että se voi tarjota kunnille mahdollisuuden teetättää työttömillä ilmaista työtä.
Työelämäkokeilu saattaakin herättää kritiikkiä siksi, että sen avulla kunnat voivat saada säästöjä myös ohjaamalla työttömiä ilmaiskokeiluihin yksityisiin yrityksiin.
– Työelämäkokeilun tavoitteet ovat kannatettavia, mutta siitä ei saa tulla työkokeilun rinnalle uutta työelämässä palkatta työskentelyn muotoa, toteaa työntekijäjärjestö SAK lausunnossaan viitaten työkokeiluihin, joihin te-toimistot voivat jo nykyisin työttömiä ohjata.
Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntijan Hanna Liski-Wallentowitzin mukaan lainsäädännöllä pyritään estämään se, että työelämäkokeiluun osallistuva ei koskaan korvaisi palkkatyöntekijää.
– Sen vuoksi kokeilulaissa säädetään muun muassa työelämäkokeilun enimmäispituudesta ja muista rajoituksista, hän sanoo.
Kuntouttavaan työtoimintaan muutoksia
Työelämäkokeilu on osa julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista kokeiluhanketta, joka aloitetaan elokuussa, jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen.
Työvoimapalvelut ovat keskellä suurta myllerrystä, sillä vuonna 2019 niiden järjestämisvastuu siirtyy te-toimistoilta uusille maakunnille.
Hallitus pyrkii kokeiluillaan löytämään uusia toimintatapoja te-toimistojen jälkeiseen aikaan.
Selvältä näyttää, että nykyiseen kuntouttavaan työtoimintaan on joka tapauksessa tulossa muutoksia.
Sosiaali- ja terveysministeriön Rahkonen kertoo, että uutta sitä koskevaa lainsäädäntöä aletaan valmistella syksyllä. Osaksi sitä saattaa tulla työelämäkokeilu tai muu sen tapainen palvelu, hän arvioi.