Susanna Kosken sanat satuttivat siksi, että niissä oli juuri sitä totuutta, mitä ei haluta tunnustaa ja toisaalta sanoa ääneen. Enkä siis sano, etteikö poikkeustapauksia löydy. Aivan varmasti on sellaisia neliraajahalvaantuneita, jotka eivät pysty tekemään yhtään mitään ainoatakaan työtä tällä maapallolla. Varmasti heitä on. Mutta voimme varmasti allekirjoittaa kaikki sen, että kyse on hyvin marginaalisesta joukosta.
Koski toi aivan perustellusti esiin juuri sitä epäkohtaa, että jos joku valittaa ettei voi maalata katkenneen käden takia. Sama ongelma rajoittaa monia ja monia ammatteja. Silti aivan taatusti on olemassa töitä, joita voi tehdä katkenneella kädellä tai vaikka katkenneillä käsillä.
Tämän sanominen satuttaa siksi, kun se on totta. Se on niin vaikea argumentti, ettei sitä vastaan haluaisi lähteä väittelemään. On helpompaa loukkaantua ja pahoittaa mielensä. Sanoa toista kylmäksi ihmiseksi. Se on paljon helpompaa.
Mutta jos joku on eri mieltä, niin kuulen mielelläni perustelut. Siis että joku henkilö on täysin kykenemätön yhtään mihinkään työhön tällä planeetalla. Näyttäkää minulle hänet, ehkäpä voin keksiä jotain ja parantaa tämän ihmisen elämänlaatua.