Työ vs lasten hoito kotona?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kaunis Aamu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Kaunis Aamu

Jäsen
13.07.2005
279
0
16
Tässä jo aiemmin käytiin keskustelua, ollako kotona vai töissä.

Minulla on juuri 4.vuotta täyttänyt lapsi. Hän oli 8kk kun menin töihin. Lapsi täytti 3.vuotta, kun olin jo aivan loppu ja tajusin, että lapsella ei ole ollut äitiä kai ollenkaan.

Jäin siis kotiin ja kadun katkerasti sitä, että menin aikoinaan töihin, vaikka se työkin antoi minulle hyvin paljon. Mutta ylityöt ja kaikki, niistä maksoi lapsi.

No asiaan. Miten te voitte olla kotona kun lapsi on yli 3.vuotta?

Minä ilmoittauduin työttömäksi ensimmäistä kertaa elämässäni, mutta lähes heti (alle vuoden) jouduin kurssille, joka kestää nyt 8 kuukautta. Kurssista 6kk on työharjoittelua, jonka pitäisi johtaa työllistymiseen.

Tosin tuntuu, että tämä harjoittelupaikka ei sitä tee. Olen siivojana, vaikka olenkin korkeakoulutettu. Koulutukseni, taitoni ja kokemukseni ei kuitenkaan heitä tunnu kiinnostavan. Kunhan on ilmainen hanttihommien tekijä.

Olen katkera siitä, että olen ollut yhteensä alle 2.v kotona lapsen kanssa (vaikka tois. oma valinta), ja työvoimatoimiston painostus on ollut kovaa. Eikö teillä?

Onko ainoa mahdollisuus olla ilmoittautumatta työttömäksi? Mutta kuka meidät sitten elättää? Miten te tämän asian voitte järjestää, jotka kotona voitte olla??!

Hassu teksti kai, mutta olen nyt äärimmäisen masentunut, koska minulla ei ole mahdollisuutta nähdä lastani kuin ne pari tuntia iltaisin. Tätäkö tämä yhteiskunta oikein on?
 
Itselläni nuorin reilun vuoden eli saan kotihoidontukea. Lisäksi olen opintovapaalla ja saan aikuiskoulutustukea. Tämän lisäksi käyn jonkin verran töissä. Pelkällä kotihoidontuella emme tulisi montaa kuukautta toimeen.

Aikuiskoulutustuki on tosi hieno systeemi =) Opiskelen lähes täysin kotoa käsin eli opettajat lähettävät kunkin kurssin tehtävät sähköpostilla ja käyn koululla tenteissä.

Osa-aikatyö on myös hyvä idea. Itselläni on erittäin joustava työnantaja ja hänen puolestaan voin käydä töissä niin miten minulle parhaiten sopii. Ilmeisesti ensi syksynä (kun aikuiskoulutustuki jo loppuu valmistuttuani) teen töitä klo 9-15 tai muutaman tällaisen päivän viikossa.
 
On nämä vaikeita asioita. Aikuiskoulutustukea en saa. Perhepäivähoitajan työ voisi olla ok, mutta meillä on niin paljon eläimiä, että ei taida onnistua. Ja ilman eläimiä en osaa elää.

Osa-aikainen olisi ratkaisu, mutta millä alalla. Kaikki koulutukseni valuu hukkaan jos kauan teen sitä eri alalla. Mutta se tosiaan taitaa olla ainoa ratkaisu tai ainakaan minä en muuta keksi. Toivoisin kuitenkin että työ antaisi jotain henkisestikin. Taidan vaatia liikoja...

Ihmettelen vain miten jotkut olevat niin kauan kotona. Elättääkö mies vai oletteko virallisesti työttömiä?
Rahallisesti pärjään kyllä työttömyyskorvauksella. Jos menen osa-aikaisiin töihin, tulot jopa tippuu. Mutta tällaisia näin sunnuntai iltana...
 
Meillä tilanne etten voi olla ees töissä sillä tämä "lauma" ei pärjäisi kotosalla.Oon hoitovapaalla,nuorin 1 v.
Kolme ekaluokkalaista ja yks 6 luokkalainen.Mut nä ekaluokkalaiset on ihan avuttomia ja koulumatkaa taksipysäkillekin aika lailla.Oon kauhulla aatellut että miten ihmiset saa lapsensa kouluun...
Nä pienet juur,jos ei ole mahista olla kotona.

Olen sh ja teen silloin tällöin viikonloppuja.Eikö ketjun aloittajalla tämä olis mahdollista?
On tosi rankaa huomata elämän arvojen olevan päälaellaan sekä ettei voi tarjota sellaista lapsuutta lapselleen jonka haluaisi.

Mä tosiaan oon kotihoidontuella,mies on yrittäjä.
Oma talo ja velkaa on.
Yritetään pärjätä ja musta ihan kivasti pärjätäänkin.Aikansa kutankin!!

Lainojakin voi muuttaa muutamaksi vuodeksi jos teillä siitä olis apua..

Tsemppiä ratkaisuihin!!


Sen sanon että helpommalla pääsisin töissä.TÄmä on kuskaamista ja huushollaamista koko ajan.Ne päivät kun töissä oon,ne on lepoa!!
Vaikka sairaanhoitajat joutuu hirveeseen puristukseen ja työ on hektistä,silti mulla kotona kovempi työ kun töissä!

Jos itseäni aattelisin vain niin töihin menisin... =)
 
Kiitos kun kannustatte osa-aikatöihin. Sitä minäkin haluaisin. Ongelma on se että en saa niitä osa-aikatöitä. Ei ole kouluttamallani alalla mahdollisuutta siihen. Joko täydet päivät ylitöineen tai ei mitään. Mutta pakko kai tyytyä sellaisiin osa-aikaisiin töihin, johon ei tarvita koulutusta.
Vaikeaa on kun alallani ei ole töitä ja opiskelemaan ei enää tuosta vain lähdetä.
 
Itse olen ollut kotona jo 9vuotta.lapsia kyllä on lauma eli nuorin on vielä masussa.seuraava on vajaa 2v,sitten 3vuotta,sitten on 5vuotias ja tokalla koulussa oleva.
Meillä tähän ajanjaksoon mahtunut miehen opiskelut,työttömyys ja nyt kaikki ollut vuosia jo hyvin.Aina ollaan pärjätty ihan ok vaikka olenkin ollut perus äitiyspäivärahoilla.

Itse olen sitä mieltä,että iltatyö vaikka siivous on se ratkasu miten voi olla kotona sun tilanteessa edellyttäen,että sulla mies katsoo iltaisin sitten lapsen perään.
Mä olen siinä onnellisessa asemassa,ettei mun ole tarvinut tehdä muita töitä,kun hoitaa omia lapsosia kotosalla.
 
Olen tainnut ilmaista itseni huonosti :ashamed:

Siis kysymykseni ei tarkoittanut miten pärjäätte rahallisesti. Siitä ei ole kyse. Pärjään rahallisesti oikein hyvin. Ei siis ole sen puoleen pakko mennä töihin.

Mutta jos lapset on yli 3.v. niin voitteko olla työttömiä? Vai elättääkö se mies?
Koska minulla ainakin työkkäristä tuli niin suurta painosta lähes heti, etten oikein enää "kehtaa" olla työtön. Tälle kurssille jouduin aika pian, vaikka hyvä kurssihan tämä on.
 
Voihan sitä jättäytyä kotiin ja olla ilmottautumatta työttömäksi. Ongelmana vaan sitten ettei kerry eläkettä yms. Mulle tuli kuitenkin mieleen myös että jos lapsesi on tähän asti ollut muualla kuin kotona hoidossa ja nyt on kuitenkin jo 4v ja kaipaa kaveraita..onko oikein kotiin jäämisen aika nyt?? valitettavasti et saa häntä enää pieneksi ja niin kylmältä kuin kuulostaa, on tosiasia että hänen kanssaan kotonaolo, kun hän oli pieni, on nyt takanapäin. Mikäli sinulle tulee enemmän lapsia teet ehkä silloin toisenlaisen valinnan
 
Toiset ovat koko ikänsä eläneet pienillä tuloilla. Siis itseen ei ole tuhlattu eilapsena, ei opiskelijana ja saman tien tulleet lapset. Ei ole ehtinyt tottua kuluttamaan, joten kun omat henkilökohtaiset kulut lähes pelkkä ruoka, pärjää yhden palkalla keskituloinenkin (pieni) perhe.
 
Lisäksi on väärin kysyä, elättääkö mies. Monissa perheissä päätös hoitaa lapset kotona on yhteinen. Joten se, joka saa enemmän itselleen ansiotyöstä, käy töissä. toinen tekee yhtä paljon ja yhtä arvokasta työtä kotona, vaikka siitä ei maksetakaan. Ei useamman lapsen hoitaminen ole helppoa. Siis ei kotona vain "olla".
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.11.2006 klo 21:06 Kaunis Aamu kirjoitti:
Olen tainnut ilmaista itseni huonosti :ashamed:

Siis kysymykseni ei tarkoittanut miten pärjäätte rahallisesti. Siitä ei ole kyse. Pärjään rahallisesti oikein hyvin. Ei siis ole sen puoleen pakko mennä töihin.

Mutta jos lapset on yli 3.v. niin voitteko olla työttömiä? Vai elättääkö se mies?
Koska minulla ainakin työkkäristä tuli niin suurta painosta lähes heti, etten oikein enää "kehtaa" olla työtön. Tälle kurssille jouduin aika pian, vaikka hyvä kurssihan tämä on.

No jokaisella varmaan erilainen tarina.

Suurperheissä on niin paljon työtä, että jomman kumman on pakko olla kotona.

Monet työttömät etsivät töitä, tosissaan, mutta töitä ei yksinkertaisesti ole. Vaikka olisi kouluttautunut aikoinaan alalle, jolla töitä "piti" olla.

Jotkut pärjäävät yhden palkalla, koska eivät halua olla mukana nykyisessä kulutusjuhlassa.

En oikein ymmärtänyt tätä aloitusta, jos sinulla siis ei ole rahasta kyse, vaan pärjäät hyvin, mitä tarkoitat kysymykselläsi?


Yhden lapsen äitinä ei ymmärrä, että kotona "olo" ei ole helppoa työtä. Menepäs päiväksi jonkun perhepäivähoitajan seuraksi, niin ymmärrät, että useamman lapsen hoitaminen on kaikin tavoin niin raskasta työtä, että harva mies jaksaisi sellaista työmäärää hoitaa, minkä naiset tekevät lähes palkatta.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.11.2006 klo 08:01 vieras kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.11.2006 klo 21:06 Kaunis Aamu kirjoitti:
Olen tainnut ilmaista itseni huonosti :ashamed:

Siis kysymykseni ei tarkoittanut miten pärjäätte rahallisesti. Siitä ei ole kyse. Pärjään rahallisesti oikein hyvin. Ei siis ole sen puoleen pakko mennä töihin.

Mutta jos lapset on yli 3.v. niin voitteko olla työttömiä? Vai elättääkö se mies?
Koska minulla ainakin työkkäristä tuli niin suurta painosta lähes heti, etten oikein enää "kehtaa" olla työtön. Tälle kurssille jouduin aika pian, vaikka hyvä kurssihan tämä on.

No jokaisella varmaan erilainen tarina.

Suurperheissä on niin paljon työtä, että jomman kumman on pakko olla kotona.

Monet työttömät etsivät töitä, tosissaan, mutta töitä ei yksinkertaisesti ole. Vaikka olisi kouluttautunut aikoinaan alalle, jolla töitä "piti" olla.

Jotkut pärjäävät yhden palkalla, koska eivät halua olla mukana nykyisessä kulutusjuhlassa.

En oikein ymmärtänyt tätä aloitusta, jos sinulla siis ei ole rahasta kyse, vaan pärjäät hyvin, mitä tarkoitat kysymykselläsi?


Yhden lapsen äitinä ei ymmärrä, että kotona "olo" ei ole helppoa työtä. Menepäs päiväksi jonkun perhepäivähoitajan seuraksi, niin ymmärrät, että useamman lapsen hoitaminen on kaikin tavoin niin raskasta työtä, että harva mies jaksaisi sellaista työmäärää hoitaa, minkä naiset tekevät lähes palkatta.

Siis tarkoitin: pärjään rahallisesti jos saan sen työkkärin, muuten en. Ja lapsen isä ei elätä meitä. Eli vaihtoehtona on tehdä pitkää päivää ja potea ikuista huonoa omaatuntoa siitä että lapsi on 10 tuntisia päiviä tarhassa. (Mutta sama vika kai kaikilla töissä käyvillä)

Isä on hoitanut yövuoropäivinä ja on ollut 10 päivää/kk tarhassa. Lapsi itse haluaisi olla kotona. Enkä nyt tarkoittanut että vuosikausia, mutta edes se 3 vuotta ja ekaluokka esim. Eli olisin ehkä 2 vuotta kotona.

Nämä nyt on vain minun pähkäilyjäni. Eli minusta yhteiskunta voisi tukea edes vähän alle kouluikäisen kotihoitoa, koska tarhapaikka on kuitenkin yhteiskunnalle kalliimpi/lapsi.

Olen vain sivusta seurannut kotiäitejä, jotka saavat työkkäriä vuodesta toiseen. Ja ihmetellyt, miten. Koska minulle puskettiin heti päälle. Mutta ehkä on parempi lopettaa tämä jaarittelu, koska kukaan ei taida missään näitä aivoituksiani ymmärtää...

Kiitoksia kuitenkin.

Niin ja jos sait kuvan, että pidän kotona oloa helppona, niin ymmärsit minut täysin väärin. Minähän juuri ajan kotona olevan etua. Sitä mitä kukaan ei näytä tukevan.<br><br>
 
No ehkä työkkärin käytöksellä voi olla jotain tekemistä sen kanssa, että olet itse irtisanonut itsesi? Toisilla ei oikeasti ole töitä, ainakaan omalta alalta.

Eikä lapsesi ole paljon ollut hoidossa, jos on 10 päivää/kuukausi ollut hoidossa.

Eikö ole ihan hienoa, että hän on saanut olla paljon isänsä kanssa. Tosi arvokasta.

Ja kun lapsi on ainokainen, mielestäni kotona olo voi olla huono vaihtoehto 4-vuotiaalle. Eri asia, jos hänellä olisi sisaruksia.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.11.2006 klo 11:13 vieras kirjoitti:
No ehkä työkkärin käytöksellä voi olla jotain tekemistä sen kanssa, että olet itse irtisanonut itsesi? Toisilla ei oikeasti ole töitä, ainakaan omalta alalta.

Eikä lapsesi ole paljon ollut hoidossa, jos on 10 päivää/kuukausi ollut hoidossa.

Eikö ole ihan hienoa, että hän on saanut olla paljon isänsä kanssa. Tosi arvokasta.

Ja kun lapsi on ainokainen, mielestäni kotona olo voi olla huono vaihtoehto 4-vuotiaalle. Eri asia, jos hänellä olisi sisaruksia.

Mistä ihmeestä johtopäätös, että olisin irtisanoutunut??!! En todellakaan ole ikinä!

Satun vain elämään tässä pätkätöiden ihanassa maailmassa. Siinä on tehtävä niska limassa töitä ja ylitöitä, että saa taas uuden pätkän! Ja mites sitten lapsen hyvinvointi? Ei minun elämäni ihan niin mustavalkoista ole kuin ymmärsin kirjoituksestasi. Maailma voi mennä ylösalaisin jopa yhdessä päivässä.

Lapsi on ollut tämän lyhyen hetken sen 10pv/kk hoidossa. Silloin kun oli mm. alle 2vuotias, päivät oli yli 10h lapsella hoidossa ja täydet kuukaudet. Viimeisen vuoden aikana lapsen ja isän yhteinen aika on ollut niin minimaalista, etten viitsi edes kertoa.

Mutta minä en aio tehdä yksityiskohtaista selontekoa omasta elämästäni. Ajattelin vain yhtä lyhyttä kysymystä. <br><br>
 
Anteeksi, ymmärsin alkuperäisen viestin perusteella väärin. Kun kirjoitit, että "jäin siis kotiin". Luulin, että irtisanoit itsesi. En tiennyt, että myös pätkätyöläiset tekevät hurjasti ylitöitä ym... :ashamed:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.11.2006 klo 17:38 vieras kirjoitti:
Anteeksi, ymmärsin alkuperäisen viestin perusteella väärin. Kun kirjoitit, että "jäin siis kotiin". Luulin, että irtisanoit itsesi. En tiennyt, että myös pätkätyöläiset tekevät hurjasti ylitöitä ym... :ashamed:

Ei mitään. Viestini on varmasti sekava niinkuin koko elämäni.

Ja varsinkin pätkätyöläisen on tehtävä niitä töitä 150% tuulilasissa, että saa taas töitä. Ja työt on kiven alla. Siinä on burn out aika lähellä.
Tarkoitin kotiin jäämisellä sitä, että töiden taas loputtua oli pakko vakavasti miettiä kumpi on tärkeämpi: työ vai lapsi.

Mutta huomasin, että Suomi ei taida olla kovin lapsiystävällinen maa. Eli tilannetta ei ainakaan yhteiskunta helpota.
 


Mutta huomasin, että Suomi ei taida olla kovin lapsiystävällinen maa. Eli tilannetta ei ainakaan yhteiskunta helpota.
[/quote]


Tuossa olet kyllä aivan oikeassa - ikävä kyllä.

Itsekin olen haaveillut työttömyydestä ilman töihin /kurssille patisteluja, jotta olisi taloudellisesti mahdollista olla lasten kanssa kotona.

Toivottavasti löydät teille sopivan ratkaisun =)
 
Olisi reilua, että palkat olisivat paremmat suomessa, että yhden palkalla pärjäisi.

Kuitenkin vaan pätkätyöt yleistyvät, ja entistä huonopalkkaisemmat työt, kuten ahneuden aika- kirjassa tutkija toteaa.

Tai ainakin pitäisi saada maksaa vähemmän veroa, jos on perhe elätettävänä. Lapsista verovähennykset takaisin, tai lapsilisät pitäisi kaksinkertaistaa...

Jotain pitäisi tehdä, että lapsiperheet eivät köyhtyisi lisää, ja lapsia ei olisi pakko kuljettaa hoitoon laitokseen,vaan vanhemmat voisivat valita hoitavatko lapsensa kotona.
 

Yhteistyössä