Tyhjä olo :(

minusta on alkuraskaudesta asti tuntunu olo ihan tyhjältä. Nyt aamulla sitten tuli nii hirveä olo, jos siel masussa ei ketään olekaa. Itkin ja soitin neuvolaan ja kerroin tyhjästä olosta. Tänään siellä ei ole paikalla henkilöä joka osaa ultrata. Maanantaina sitten soitto uudestaan ja sovitaan sille päivälle aika. Pääsee katsoo onko kirppu matkassa mukana. Toivon että ultrassa näkyy jotain, näillä viikoilla vain ei välttämättä mitään näy (7+2)

onko kenellekään muulla olo tuntunut tyhjältä? Ja mitä on selvinnyt jos on käyny tilanteen tarkistuttaa?

Minun aikaisemmissa raskauksissa ihan selvästi alusta asti tuntui että on raskaana ja masussa on mukana pieni elämä. Ja kahden ensimmäisen kohdalla minulla oli pahoinvointia alusta asti, nyt ei ole sitäkään

*itkee, melkein silmät päästä*

 

mä kävin ultrassa nyt 7+5 ja näkyi syke. ja musta ei kyllä mitenkään erityisen raskaalta tunnu. siis ei tyhjältä eikä raskaantuneelta...

 

mä kävin ultrassa nyt 7+5 ja näkyi syke. ja musta ei kyllä mitenkään erityisen raskaalta tunnu. siis ei tyhjältä eikä raskaantuneelta...

ok. no toivottavasti näkyy mullakin jotain niin sais tuon rauhan vihdoin ja viimein

tosin mulla noita viikkoja voi oikeasti olla vähemmän kun ultrassa en ole kertaakaan viel käyny. Ei tiedä oikeeta rv:tä viel!

 

Moikka!

Mulla on sama pelko. En tiedä raskausviikkojani kun epäsäännöllinen kierto. Sunnuntaina ja maanantaina sain plussat ja keskiviikkona kävin gynellä kun olis muutenkin ollu aika. Siellä ei sit näky kun paksu limakalvo ja nyt on ihan hirveä pelko et kaikki ei oo kunnossa. Voihan toki olla et on niin alkuvaihe vielä et ei näy, mutta ei se oloa helpota. Viikko pitäis kestää seuraavaan ultraan...en osaa iloita raskaudestani ollenkaan :ashamed:

 

mä kävin ultrassa nyt 7+5 ja näkyi syke. ja musta ei kyllä mitenkään erityisen raskaalta tunnu. siis ei tyhjältä eikä raskaantuneelta...

ok. no toivottavasti näkyy mullakin jotain niin sais tuon rauhan vihdoin ja viimein

tosin mulla noita viikkoja voi oikeasti olla vähemmän kun ultrassa en ole kertaakaan viel käyny. Ei tiedä oikeeta rv:tä viel!

ei mullakaan kuulemma noin paljoa ole. että on jossain rv6-7

 

Moikka!

Mulla on sama pelko. En tiedä raskausviikkojani kun epäsäännöllinen kierto. Sunnuntaina ja maanantaina sain plussat ja keskiviikkona kävin gynellä kun olis muutenkin ollu aika. Siellä ei sit näky kun paksu limakalvo ja nyt on ihan hirveä pelko et kaikki ei oo kunnossa. Voihan toki olla et on niin alkuvaihe vielä et ei näy, mutta ei se oloa helpota. Viikko pitäis kestää seuraavaan ultraan...en osaa iloita raskaudestani ollenkaan :ashamed:

en osaa minäkään iloita Alussa tietenkin iloitsin kun plussan testasin. Mutta nyt kun raskaus etenee pidemmälle niin pelko vain suurenee, koska en tosiaan "tunne" mitään.

Maanantai voisi tulla nopeasti, ei jaksa odottaa mutta pakko se on
Toivotaan myös että sinulla näkyy viikon päästä siellä pieni elämän alku :hug:
kyllä odottavan aika on pitkä ja "rankka"

 

Totta :/

Melkeinpä toivon että en olisi siellä gynellä vielä käynytkään, ehkäpä olo olisi silloin parempi. Plussa testin jälkeen olo oli todella onnellinen ja se alkujännitys taisi tuoda suurimman osan oireistakin, mutta nyt saan hakemalla hakea mahdollisia oireita ja olo on enempi ahdistunut kuin onnellinen. En ymmärrä miksi minulla on näin vaihva tunne että raskaus ei ole normaali :ashamed: mutta voimia sinulle!!

 

Minullakin oli minun ekassa raskaudessa sellainen olo että kaikki ei ole ok. Kunnes päästiin rv20 asti ja silloin selvisi että eihän kaikki ok ollut. Vauvallamme ei ollut elin mahdollisuutta ollenkaan.
Ehkä senkin takia olo tälläinen ku pelkää käyvän samanlailla. Mut nyt täytyy poistua ja mennä tekee jotain niin saa muuta ajateltavaa

 

Minullakin oli minun ekassa raskaudessa sellainen olo että kaikki ei ole ok. Kunnes päästiin rv20 asti ja silloin selvisi että eihän kaikki ok ollut. Vauvallamme ei ollut elin mahdollisuutta ollenkaan.
Ehkä senkin takia olo tälläinen ku pelkää käyvän samanlailla. Mut nyt täytyy poistua ja mennä tekee jotain niin saa muuta ajateltavaa

Saako kysyä mikä vauvallanne todettiin..? Täälläkin aika vaihtelevat fiilikset (ei ainakaan nyt tyhjää oloa ) kun kesällä saatiin rv 28 tietää että vauvalla ei ole mahdollisuuksia elämään syntymän jälkeen... Poika syntyi ja kuoli myöhemmin kesällä... Ja nyt on uusi raskaus alussa. Kaikenlisäksi pelottaa ihan kamalasti että menee kesken, reilu vuosi sitten 2 keskenmenoakin... Toivon koko ajan että saatais vihdoin pikkuinen kotiin asti..! Pelottaa, onnellinen, malttamaton, varovainen olo.

 

Minullakin oli minun ekassa raskaudessa sellainen olo että kaikki ei ole ok. Kunnes päästiin rv20 asti ja silloin selvisi että eihän kaikki ok ollut. Vauvallamme ei ollut elin mahdollisuutta ollenkaan.
Ehkä senkin takia olo tälläinen ku pelkää käyvän samanlailla. Mut nyt täytyy poistua ja mennä tekee jotain niin saa muuta ajateltavaa

Saako kysyä mikä vauvallanne todettiin..? Täälläkin aika vaihtelevat fiilikset (ei ainakaan nyt tyhjää oloa ) kun kesällä saatiin rv 28 tietää että vauvalla ei ole mahdollisuuksia elämään syntymän jälkeen... Poika syntyi ja kuoli myöhemmin kesällä... Ja nyt on uusi raskaus alussa. Kaikenlisäksi pelottaa ihan kamalasti että menee kesken, reilu vuosi sitten 2 keskenmenoakin... Toivon koko ajan että saatais vihdoin pikkuinen kotiin asti..! Pelottaa, onnellinen, malttamaton, varovainen olo.

Pojallamme oli anenkefalia, hänen tapauksessaan puolet päästä puuttui ja aivot oli tietenkin jossain muualla missä piti :'( yli en ole vieläkään päässyt ja poika olisi jo 2v6kk

Toivottavasti saatte nyt vauvan kotia :hug:

Minulla olisi maanantaina neuvolassa käyntiä. Eilen oli niin hirveä tunne että oli pakko soittaa neuvolaan ja puhua niille asiasta, tai itkemiseksihän se meni :'( mut onneksi ne kuitenkin sai selvää mitä puhuin Joten siis, maanantaina ultraavat katsovat onko siellä vauvaa vai onko tuulimuna, ja onko vauva enää edes elossa. Pelottaa ja aika menee niin hitaasti.. *huokaa*

 

Toivon, että vaistot eivät teidän kohdalla pidä paikkaansa! Olin kesällä raskaana. Oireet eivät alkaneet missään vaiheessa, mutta koska esikoisestakaan ei kovin kummoisia oireita ollut niin yritin ajatella positiivisesti. Viikolla 7+5 kävimme alkur. ultrassa, jossa näkyi syke ja alkio, mutta koko vastasi vain noin 6 viikkoa (5,5mm). Lääkäri sai minut uskomaan, että kaikki on hyvin, vaikka ihmettelin, kuinka olisi mahdollista saada pos. testitulos tyyliin seuraavana päivänä hedelmöityksestä (2viikon heitto ja mulla säännöllinen kierto). Tuosta lähtien olo oli koko ajan varuillaan oleva ja epävarma. Viikolla 13+2 sitten np-ultrassa selvisi, että kohtu oli lähes tyhjä. Alkio oli kuollut melkein siis luultavasti heti sen varhaisultran jälkeen ja alkanut jo kai surkastumaan kohdussani. Mitään ei vain tullut ulos eikä ollut kipuja tms. Sitten jouduin lääkkeelliseen tyhjennykseen joka meni hyvin. Mutta siis sen odotuksen aikana sanoin joka ilta miehelleni, että minusta ei tunnu yhtään, että oisin raskaana. Ei tunnu. Ja mies sanoi, että "älä nyt vouhota!" Jälkikäteen sanoi, että olisi pitänyt uskoa mun fiiliksiä. :ashamed:

 

Sattumalta avasin tämän ketjun ja mun asiani ei nyt ehkä ole verrattavissa teidän joidenkin kokemuksiin...mutta mulla oli ihan samanlainen epätodellinen ja "ei mikään olo" niin,että ultraan oli pakko mennä varmentamaan asia vaikka plussannut olin. Ja siellähän se pieni möykky oli :heart: Mulla ei siis ollut raskauden alussakaan missään vaiheessa pienintäkään pahoinvointia eikä oikein mitään muutakaan vaivaa. Olo oli normaali ja monesti mun piti sitä ultrakuvaa katsoa,että uskoin =)

Nyt on loppumetrit käsillä -rv36+3- ja uskottava tämä on. Mutta kamalasti voimia teille ja :hug: kaikille =)

 

no soitin neuvolaan ja eipä siellä ole paikalla sitä henkilöä joka osaa utlrata :kieh: on sitten koko viikon sairaslomalla.. *itkee* en jaksa enää odottaa että sais tietää kaiken olvan ok

 

Ei sulla ois mahdollisuutta mennä yksityiselle? Itellä todettiiin toukokuussa tuulimunaraskaus, missä mulla oli kaikki mahdolliset raskausoireet. Raskauduin pian uudestaan, nyt mennään jo viikoilla 21+1 eikä tässä raskaudessa ole ollut oireita melkein ollenkaan verrattuna tuulimunaan. Meillä 2 lasta ennestään eikä heidänkään raskauksien aikan mulla oo ollu kauheesti oireita, eli ei ne raskausoireet ainakaan oo välttämättä merkki että kaikki ois hyvin. Äidinvaisto on sitten taas eri asia, uskon kanssa että naiset pystyy vaistoon asioita kuten ainakin EevaRouva tossa edellä mainitsi. Mutta yksityistä mä suosittelen ihan oman mielenrauhas vuoksi!

:hug: ja toivotaan että kaikki ois kunnossa sun masussa!

:heart: :Ninni ja Kirppu 21+1

 

mä tässä just yritän kerätä rohkeutta soittaa yksityiselle, olen niin ujo soittelee mihinkään kun en tiedä edes mitä sanoisin. Ja aika kuitenkin menee johonkin tosi pitkälle

 

mä tässä just yritän kerätä rohkeutta soittaa yksityiselle, olen niin ujo soittelee mihinkään kun en tiedä edes mitä sanoisin. Ja aika kuitenkin menee johonkin tosi pitkälle

Onko teidän terveyskeskuksessa ultraa? Mut nimittäin on ultrattu tk:ssakin pariin otteeseen ja asumme pienellä paikkakunnalla. Soitto vaan rohkeasti ja vaadit pääsyä oman mielenrauhasi takia. =)

 

mä tässä just yritän kerätä rohkeutta soittaa yksityiselle, olen niin ujo soittelee mihinkään kun en tiedä edes mitä sanoisin. Ja aika kuitenkin menee johonkin tosi pitkälle

Onko teidän terveyskeskuksessa ultraa? Mut nimittäin on ultrattu tk:ssakin pariin otteeseen ja asumme pienellä paikkakunnalla. Soitto vaan rohkeasti ja vaadit pääsyä oman mielenrauhasi takia. =)

on siellä mutta kaveri sanoi että se on niin huono että sinne ei kannata mennä.
Keräsin rohkeutta ja soitin yksityiselle.. Sain jopa tälle päivälle ajan nyt pelottaa entistä enemmän kun tietää että pääsee kunnon paikkaan ultrattavaksi. Toivottavasti siel näkyy jotain, viikkoja vasta 7+5.

 

Mulla takana km ja tm ennen tätä raskautta (nyt 21+4) ja tiesin kummastakin ettei kaikki ollut hyvin. Jotenkin tosi vahva fiilis noin viikkoa ennen keskenmenoa tosta ekasta,vaikka terkkarissa kuultiin sydänäänet. Se menikin kesken sitten 12+1. Mutta ei se itselle yllätys ollut. Tm olin alusta asti aivan varma että jokin on pielessä. En pystynyt nukkumaan kunnolla ja olo oli todella "tyhjä", vaikka tietysti vakuuteltiin kaiken olevan kunnossa. rv 7menin yksityiselle eikä mitään näkynyt, seuraavana päivänä alkoi vuoto.

Tästä raskaudesta on alusta asti ollut huikean epäilevä olo (oikeastaan vieläkään usko että vauva tulee vaikka sisäisesti tiedän että kaikki on kunnossa), mutta ei päivääkään sellainen "tyhjä" tai että tosissaan olisi tuntunut että vauva olisi kuollut. Omituinen luottamus.

Eli omalla kohdallani luotan ehdottomasti siihen miltä tuntuu. Jotenkin uskon että vaan tiedän jos jokin on huonosti tai hyvin. Raskaudetkin olen tiennyt ennen testiä vahvasta olosta. Tietty on hirven monia jotka luulevat asioiden olevan huonosti vaikka kaikki onkin hyvin, mutta näin minulla.

Syke näkyy viikolta 6 eteenpäin laitteesta riippuen, yksityisillä on yleensä hyvät laitteet kyllä. Jos ei näy, voi hyvinkin johtua siitä että hedelmöittyminen olisi tapahtunut myöhemmin silloin kannattaa varata vain uusi aika. 7+5 pitäisi jo mielestäni näkyä vaikka mitä JOS olet varma hedelmöitysajasta. Kättärillä kävin noilla päivillä ja erottui kädet ja jalatkin jo, tosin se näytti pieneltä kilpikonnalta tai joltain sellaiselta

 

No hedelmöittymis ajasta en kyllä ole varma. Nuo viikot neuvolan mukaan. Kyllä se äidin vaisto on paras vaisto. Tosin saatan pelätä että menetän toisen lapsen niin siksi on niin tyhjä olo. Saattaa mieli tehdä tepposia. 14.20 sitten selviää onko masussa vielä elämää.

Ihanaa, näkyisipä meilläkin pieni kilpikonna

 

Tsemppiä, toivotaan että kaikki olis masussa hyvin!
Kamalaa tuo, mitä ootte joutuneet jo kokemaan aiemmin..otan osaa..

 

Voi tsemppiä sulle kovasti! Toivottavasti pelko vain saa sulle tuollaisen olon. Mekin menetettiin viime syksynä vauvan alku keskeytynyt keskenmeno. rv 14 ei löytynyt sykettä ja ultrassa todettiin että oli menehtynyt jo rv8 aikoihin. Mitää oireita moisesta ei ollut muuta kuin että pahoinvointia loppu rv10 paikkeilla. Joten silloin äidinvaisto sanoin mulle kans alitajuintaisesti että kaikki ei varmaa ole ok, mutta en silloinkaan osannut odottaa että kesken olisin mennyt. En edes monelle sanonut että olen raskaana, halusin odottaa että sykkeet kuulen. Vaikka aikasempien raskauksien kohdalla ole sanonut jo paljon aikaisemmin raskaudestani.
Nyt olen uudestaa raskaana rv 32+3 mutta alkuu oli samat tuntemukset kuin sulla, yhden viikonlopun itkin ja maanantaina heti soitin yksityiselle ultra ajan jotta näkeepi, onko masussa elämää. (aika oli jo varattu, mutta siirsin sen viikkoa aikasemmaksi) Tässäkin raskaudessa pahoinvointi ollut niin vähäistä että se vielä lisäsi pelkoa lisää. 2 ultrattiin rv8 ja 13 (sydänäänetkin kuultiin neukassa jo rv10)ja sitten vielä hankin kuukaudeksi vuokralle kotidopplerin *höperö* Mutta ihanasti rauhoitti mieltä. Tsemppiä iltapäivää ja kaikkea hyvää!

Saaru

 

Jouduin viikonloppuna yllättäen vaihtamaan renkaan autoon. Olin kyllä varovainen enkä repinyt itseäni millään tavalla. Hengästyi vain kovasti.
Koko illan oli huolestunut olo ja kun vielä huomasin housuissa kaksi todella pientä punaista (halk. ehkä 3mm.) länttiä niin paniikki oli valmis. Järjellä yritettiin ajatella että raskauden aikana nyt kuitenkin töitäkin tehdään eikä vain makoilla. Ettei tässä nyt mitään hätää pitäisi olla, mutta stressata piti kuitenkin pari päivää.
Nyt on sitten hieman epätodellinen olo, heräsi siihen että ei se todellakaan ole itsestään selvyys että kyytiläinen matkassa pysyy ja kaikki menee hyvin. Ja tuossa tilanteessa huomasi kuinka tärkeä sikiöstä/lapsesta on meille molemmille tullut.
Sovittiin tuossa ennemmin että kerrotaan raskaudesta isänpäivänä vanhemmille, mutta ei me varmaan vielä uskalletakkaan jos vauvalla ei olekaan kaikki kunnossa.
Ja ne veri(?)tahrat olivat ilmeisesti juuri ajellun sängen aiheuttamia "pistoksia" kun tiukoissa housuissa istuskelin :ashamed:
Mielessä on vieläkin, että pitäisikö mennä tarkistuttamaan tilanne, mutta eihän tuosta nyt VOINUT AIHEUTUA mitään haittaa, herran jumala sentään :snotty:

rv13+6

 

h-hetki lähenee.. :heart:

 

Peukkuja satu86:lle! :heart:

 

:hug: sinulle Satu86 ja täällä peukut pystyssä toivon :heart: stäni että vauvalla on kaikki hyvin!