tutti tutti JA TUTTI

miten saan pia 2v pojalta tutin pois... on katkottu ja heitetty naapurin koiralle... on sanottu EI OOO EI OO... mutta pakko ollut antaakun huutaa ihan hullun kovaa!!!!!!!!!!!!!

 

Miksi pitää saada pois? Ookko vaan päättänyt, että nyt loppu tutti, tutti, TUTTI?! =)

Nooh, miten ois, jos kastaisit sen johonki tosi äklöön...no en tiä onko tuossa nyt järkeä - täytyy myöntää etten ole ollu tilanteessa...no ja sitte jotkut leikkaa pois sen imuosan ja osa tietty jatkaa syöntiä silti jonki aikaa mut luulis sit ettei kovin kauaa ainakaan...tai sitte vaan kuuntelet aikas sitä huutoa...ja ehkä annat jonku korvikkeen tilalle, mitähän 2v.lle vois antaa...riippuu tietty missä tilanteissa syö tuttia, vai syökö koko ajan.

Meillä se jätettiin ensin pois päivällä, että annoin vain ku oli tosi tosi hätä ja sitten illalla annoin tutin tilalle vesimukin...mut oliki kyllä vuoden nuorempi silloin ku poikas...no en tiä oliko apua...toivottavasti jollaki on villipejä vinkkejä...

 

Juu ja huutaa vielä kovempaa, kun tietää sillä saavansa tutin takaisin!

Jos päätätte tutista luopua (MIKSI vasta nyt???), niin kertalaakista vaan. Älä helly vaan osta korvatulpat, naapureillekin. Ei ne montaa päivää jaksa huutaa...

\

miten saan pia 2v pojalta tutin pois... on katkottu ja heitetty naapurin koiralle... on sanottu EI OOO EI OO... mutta pakko ollut antaakun huutaa ihan hullun kovaa!!!!!!!!!!!!!

 

Siinä sitä sit ollaan, kun ensin opetetaan lapselle tutin syönti (imemisen tarve häviää puolen vuoden paikkeilla) eli kitinöihin sun muihin tuttia ja sit kun lapsesta tulee siitä riippuvainen niin sit samat ihmiset, jotka tutille on opettaneet vie sen pois. Ja ellei vie, lapsi joutuu kuuntelemaan muiden ihmisten naureskelua, että "vieläkös noin iso tyttö/poika nyt tuttia syö".
Paskaa mulle tulee tästä niskaan, mutta mun mielestä se on aika kurjaa.

 

kyllä meilläkin huudettiin ja annoin huutaa..päivän ja se oli siinä. tutit vaan roskiin,ei siinä muu auta.

 

kun esikoinen oli 2v 5kk, ja tutin luovuttaminen oli ajankohtasta, niin mummi laitto tutin hunajaan, kahvinporoihin ym. ei poika enää huolinu.

 

minäkin luulin että tuo tutin otto tuottaa ongelmia mutta ei..taapero 1v4kk ja tuossa yhtenä päivänä vaan sanoin että äiti heitti tutin roskii kun oli mennyt rikki. Niin ei ollut moksiskaan. Tietysti toi nukahtaminen kestää nyt hiukkas kauemmin kun ei ole luttanaa suussa mutta muuten mennyt todella hienosti eikä ole kertaakaan pyytänyt tuttia. =)

 

Vaikeaa se on tuo tutista luopuminen....Meillä siitä kanssa tarpeeksi kauan tapeltiin ja lopulta kävi näin... Annoin neidille (ikää oli just 2v.) sakset käteen ja leikattiin yhdessä tuteista tuttiosat pois...illalla nukkumaan mennessä annoin sen rikkinäisen tutin viereen ja rauhallisesti selitin miksi ei enää tuttia ole. Se ilta meni kiukutellessa, mutta eipä oo sittemmin tuttia kaivannut =) Kokeilepa tuota keinoa!!!

P.S Piilotin loput tutit, niin ettei niitä käsiinsä saanut pariin viikkoon, nyt ovat korjussa vauvamuistoissa ja nukkeleikeissä!

 

Meillä päästiin tutista eroon aika helpolla,kun vierotus tapahtui alle vuoden ikäisenä.Tutti oli käytössä ensin vain unilla ja pikkuhiljaa nukutin syliin ilman tuttia.Kyllähän se nukahtaminen aluksi oli vaikeaa,mutta ei se kauan kestänyt,kun uni tuli hyvin ilmankin.
Jotenkin tuntuu,et se oli hyvä ratkaisu vierottaa noin pienenä.Isommat osaa tuttia eri tavalla kaivata.Mutta tietysti lapset on erilaisia.Mutta näin meillä.

 

Meillä se kävi kätevästi 10kk tienoilla. Sairastui nuhaan ja yskään niin ei siis voinut imeä tuttia. Olihan ne muutamat yöt vähän levottomampia mut silti nukkui hyvin. Sit kun parani niin en antanut enää tuttia ja yöunet olivat helpompia kun ei herännyt tutin tippumiseen. Nyt kun pääsis tosta vellipullosta eroon..

 

\

Siinä sitä sit ollaan, kun ensin opetetaan lapselle tutin syönti (imemisen tarve häviää puolen vuoden paikkeilla) eli kitinöihin sun muihin tuttia ja sit kun lapsesta tulee siitä riippuvainen niin sit samat ihmiset, jotka tutille on opettaneet vie sen pois. Ja ellei vie, lapsi joutuu kuuntelemaan muiden ihmisten naureskelua, että "vieläkös noin iso tyttö/poika nyt tuttia syö".
Paskaa mulle tulee tästä niskaan, mutta mun mielestä se on aika kurjaa.

Niin, semmosta se on kun me äidit opettamalla opetamme lapsillemme imemisen taidon ja luomme siitä heille suorastaan tarpeen: imemisen tarpeen.
Näistä tuttiin pakotetuista ja siitä pois pakotetuista lapsista kasvaa varmasti tupakoitsijoita!! Ihan varmasti - se imemisen tarve on kun jo vauvana opetettu ja sitten viety pois, tarve jää ja se otetaan uudelleen käyttään noin 12-vuotiaana tupakoinnin aloittamisella. Sitä ennen ne lsitten imeä utkuttaa tikkaria ja jäätelöä.

Mutta asiallisesti:
minulla on kolme lasta, joista jokaiselle on tarjottu tuttia ja jokaisella on ollut erilainen imemisen tarve.
Esikoisella oli "imu päällä" ja hänen isänsä vei tutin häneltä varsin ikävällä tavalla, koko lapsuutensa hän kaipasi sitä tuttia. Se annettiin kyllä koiralle, mutta ... aika ei ollut kypsä. Ajankohta ja perheemme elämäntilanne väärä tutin poisottamiselle. Ikää oli "liian paljon" tutin käytölle ja tähän vetosi neuvolan terkkari ja lapsen isä, joten tutti lähti. Poks, se on ohi nyt. Itse olisin käyttänyt pehmeämpiä keinoja.

Toinen muksu ei tutista ikinä välittänyt. Vierottaminen ei mikään ongelma ollut, kun ei edes vauvana sitä "tulppaa" huolinut.

Kolmas tarvitsee näin 2-vuotiaana enää päiväunien aikaan KOTONA tuttia, ei muulloin. Hoitpaikassa ei tutin tarvetta ole, yöunille mennään jo ilman. Tämä tapahtui ihan vahingossa: oli yökylässä, ja tutit unohtuivat matkasta, joten nukkui niin päivä- kuin yöunetkin ilman. Jatkoimme tästä kotona. Minä en kuitenkaan saanut rauhoittumaan päikkäreille ilman tuttia, ajattelin että olkoot sitten ja syökööt tuttiaan.

 

No meillä on kaikilta kolmelta lapselta otettu tutti kylmästi pois. Pari iltaa sitä kaivattiin kovaäänisestikin, mutta siihen se jäi. Esikoiselta jäi tosi myöhään, mutta keskimmäiseltä ja kuopukselta jo hyvissä ajoin ennen 2 ikävuotta. Vanhemmat tekee päätöksen - ei lapsi.

 

Mulla 2 v 2 kk. poika ja puolivuotias tyttö. Tytön syntymän jälkeen tutti oli pojalle kaikki kaikessa, siihen asti oli vain nukahtamistutti. n. 2 kk sitten rupesin kertomaan pojalle tarinaa hiiriäidistä, joka odotti vauvoja. Kerroin tarinaa 2-3 viikkoa aina välillä että poika osasi tottua ajatukseen tutista luopumisesta.

Päätin tietyn päivän koska poika luovuttaisi tuttinsa hiirivauvoille. Kun tämä päivä tuli sanoin jo edellisenä päivänä ja samana aamuna pojalle että hiirivauvat on syntyneet ja ne tarvitsevat pojan tutteja (6 kpl) enemmän kuin poika. Sinä päivänä mentiin ulos normaaliin tapaan ja kerroin että tänään mennään viemään pojan tutit hiirivauvoille. Poika sai tuttiansa lutkuttaa vielä vajaan tunnin ulkona (ns. jättää jäähyväiset) ja aina välillä kysyin että joko viedään tutit. Monta kertaa meinas että ei, kunnes sitten tunnin päästä antoi itse tutin suusta mulle ja käytiin yhdessä viemässä kaikki tutit hiirivauvoille autotalliin ts. pois sisätiloista kokonaan!! Ja kas kummaa hiirivauvat oli ostaneet pienen punaisen traktorin tilalle! Ja tähän unohtui tutit.

Tuttien perään ei ole sen jälkeen huudeltu kun poikaa kehuin reippaaksi isoksi pojaksi joka ei enää tarvitse tutteja. Pelkäsin kyllä että mitä poika meinaa tytön tuteista mutta ei oo ollu moksiskaan. Jos vauva huutaa, poika hakee vauvalle tutin mutta ei yritäkään laittaa sitä omaan suuhunsa.

Eli suosittelen tarinaa esim. hiirivauvoista kertomista riittävän hyvissä ajoin...

 

meillä jäi tutti pois vajaa viikko sitten: neiti on 1 v 11kk ja olivat isänsä kanssa yökylässä ja tuttia ei ollutkaan matkassa. Olihan neiti sitä kysellyt siellä, mutta ei varsinaisesti meteliä asiasta pitänyt. Kotiin tultuaan sit illalla kyseli tuttia, mut selviteltiin ettei sitä tarvita enää, kun ollaan isoja tyttöjä. Ja hyvin meni yö! Hoitopaikassa oli aloittanut uusi tyttö (1v), jolla oli ollut paha mieli ja niinpä neiti oli lohdutellut hoitajan kanssa tyttöä ja niin sitten neitimme selvitteli kotiin tultuamme että "Anni taavii tuttia, anni on vauva." Tosin taistelimme keskiviikkona päiväunille menossa olessa aihesta tutti..Ja nukuttamisessa menikin iloisesti 1,5 h, mutta eipä saanut kiukuttelulla tuttia, vaan äitdin syliä. Nyt ei ole kaivannut koko kapistusta!
Lapsellani oli poikkeuksellisen kova imun tarve, josta lääkärikin sanoi että tutti käyttöön. Rinnat eivät olis kestänyt sitä, eikä kai rinnatkaan ole "huvitusvälineitä"?

 

Oisko se kaikista järkevin vaan olla antamatta sitä tuttia vaikka huutas niin, että senät kaatuu. Meillä on kans tutti-vierotus kohta eessä. Tissivierotus meni tosi hyvin tytöllä, pojan kans oli ongelmia.. Mutta se on saletti, ettei meillä enää 2-vuotiaana tuttia luttuuteta..

 

tyttö 2v2kk ja tutti on päikkäreillä ja yöunilla, tosin osan yöstä pois suusta,kun ite nukkumaan mennessä otamme sen pois. pitää päästä pian eroon, kun on ristipurentaakin neidillä. hammashoitaja sanoi kesällä, että mahdollisimman pian vieroitus,mutta kun on heinäkuussa syntynyt pikkuveli talossa, niin kattokaa ite milloin on sopivin hetki...on jo koko kesä puhuttu tutin viemisestä tuttavan ponivarsalle....mutta ei oo vielä uskallettu....tai mies ois jo vieny, mutta kun mie en oo vielä uskaltanut...tosi tyhmää, mut kun vauva on aika itkuinen, niin en jaksa ajatella sitä huutoa ja möykkää mikä vieroituksesta tulee. poika syö jonkin verran tuttia, ja sen jo päätimme, että hänet vieroitetaan ajoissa ennen yhtä ikävuotta.

 

Ei se laps jaksa oikeesti kovin kauaa huutaa. Mutta huutaa varmasti jos tietää että huudon kanssa sen tutin saa. Joten PYSY tiukkana äläkä anna sitä vaan heitä oikeesti se vaikka roskiin ja et osta uutta...