Tuttavaperheessä yli 10 lasta.. miten ihmeessä kukaan tervejärkinen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Mietiskelijä"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ei kai kukaan tervejärkinen niin montaa lasta alunaalkaen edes tee.
Kyllä ne jättiperheiden äidit ja isät on yleensä jollainlailla jälkeenjääneitä, ainakin kaikki mitä tiedän. Jos ei ihan kehitysvammasia, niin äo on sama kuin kengännumero kuitenkin. Mutta voihan olla että monella on kehitysvammakin, todettu tai toteamaton.
 
[QUOTE="fakta";27825311]Ei kai kukaan tervejärkinen niin montaa lasta alunaalkaen edes tee.
Kyllä ne jättiperheiden äidit ja isät on yleensä jollainlailla jälkeenjääneitä, ainakin kaikki mitä tiedän. Jos ei ihan kehitysvammasia, niin äo on sama kuin kengännumero kuitenkin. Mutta voihan olla että monella on kehitysvammakin, todettu tai toteamaton.[/QUOTE]

Jännä, että joku voi kertoa "faktana" tuollaista eikä edes ymmärrä hävetä?
Ovatko suurperheen äidit sitten niin paljon fiksumpia ja parempikäytöksisiä, etteivät kirjoittele vastaavaa sontaa pienempien perheiden äideistä?
 
[QUOTE="fakta";27825311]Ei kai kukaan tervejärkinen niin montaa lasta alunaalkaen edes tee.
Kyllä ne jättiperheiden äidit ja isät on yleensä jollainlailla jälkeenjääneitä, ainakin kaikki mitä tiedän. Jos ei ihan kehitysvammasia, niin äo on sama kuin kengännumero kuitenkin. Mutta voihan olla että monella on kehitysvammakin, todettu tai toteamaton.[/QUOTE]

Miten se lasten lukumäärä voi haitata jotakin noin paljon? varsinkin jos ne on hyvin hoidettu ja kasvatettu ( niin kuin yleensä isoissa perheissä on ) ihan eri asia siloin jos ei ole hoidettu ja laiminlyödään eikä ole mitään elämänhallintaa vanhemmilla. Silloin voidaan puhua ongelmista.
 
[QUOTE="vieras";27824510]Tämä se on useimpien monilapsisten perheiden surullinen totuus. :( Lapsuus on melko erilainen kun on pienestä pitäen "äidin pikku apulainen". Eteenkin tämä on edelleen tyttöjen kohtalo...

Minusta asia on erittäin surullinen asia niiden isompien lasten kannalta. Minulla on esim. on yksi jo yli 50 -kymppinen ystävä. Hän joutui aikoinaan esikoistyttönä äidin ollessa yötöissä hoitamaan nuoremmat veljensä (hänellä oli alkuun "vain" 4 nuorempaa sisarrusta). Sitten hänen ollessa 15 vuotias, äiti sai vielä yhden lapsen. Tämä isosisko sitten käytännössä hoiti tämän vauvan täysin. Vieläkin hän muistelee, että kavereiden kanssa kaupungilla käydessä hänellä oli aina lastenvaunut mukana ja ei tarvinnut haaveillakaan illalla mihinkään tansseihin lähtemisestä. Vaikka ystäväni rakastaa sisarruksiaan yli kaiken, on asia hänet niin traumatisoinut, että nuoresta saakka vannoi, ettei koskaan naimisiin mene ja lapsia hanki. Tämä päätös on myös pitänyt. :)[/QUOTE]

Kuvailemasi tarina on ihan eri asia kuin "äidin pikku apulainen".
 
Minulla oli muksuna useampi lestadiolaisperhe naapurustossa. Ihan hyvin näkyi arki sujuvan, kun lapset oli nakitettu tekemään omat hommansa. Jo alle kymmenen vuotiaat kävivät vanhempien puolesta kaupassa. Äiti laittoi ostoslistan mukaan ja kaksi tai kolme natiasta käveli jonossa kauppaan. Ostokset tilille ja kävellen kotiin.

Ruokana heillä oli useasti joku soppa tai uuniruoka. Ilmeisesti helpoin tehdä sellaista suurelle porukalle.

Pyykkien pesuun ja siivoamiseen saivat kaikki osallistua taitojensa mukaan.

Vanhemmat olivat kyllä melkoisia työnsankareita.
 
[QUOTE="vieras";27824510]Tämä se on useimpien monilapsisten perheiden surullinen totuus. :( Lapsuus on melko erilainen kun on pienestä pitäen "äidin pikku apulainen". Eteenkin tämä on edelleen tyttöjen kohtalo...
[/QUOTE]

Mun mielestä siinä ei ole mitään surullista, jos lapset opetetaan kotitöihin.
Mielestäni myös ne lapset saa auttaa pitää kotia puhtaana ja siistinä, myös he siellä asuvat ja saavat laittaa oman kortensa kekoon yhteisen hyvän vuoksi. Ei koti mikään hotelli täysillä palveluilla ole.

Joten jos lapsi täyttää tiskikoneen ja ripustaa vaikka pyykit päivän mittaan, niin sekö tekee lapsesta äidin pikku apulaisen? Miksi äidin pitää olla se, joka yksin pyykkää, tiskaa, siivoaa, tekee ruokaa, käy kaupassa, hoitaa lapset ja eläimet jne?
 
Ap:n itsensä mielestä on kiva jatkuvasti jutella ja kuulla päivittelyjä aiheesta että hän on yksunhuoltaja eikä lapsiakaan ole kuin yksi (you know, ydinperheen ja jatkuvasti arjessa mukana olevan isän lisäksi lapsi on menettänyt mahdollisuudet (täys)sisarukseen)...? No, kaikki ei kuitenkaan ole loputtomiin kiinnostuneita kuulemaan noita päivittelyjä, varsinkaan jos itse ovat tyytyisiä elämäänsä.


Yleensä tosissaan 10 lapsisessa perheessä isoimmat on jo teinejä tai jopa kotoa muuttaneita aikuisia. Käytännössä siis arki ei ole sitä että vaippoja vaihdetaan ja syötetään kymmentä pikkuista. Isommat ovat jo omatoimisia ja heillä on omia menojaan - ja niin kuuluukin olla. Jos kouluikäinen tai teini on jatkuvasti äidin lahkeissa riippuva lapsi joka ei kykene itse suoriutumaan mistään ja tarvitsee apua kaikkeen, tilanne on outo ja jopa surullinen. Oli perheessä sitten yksi tai kymmenen lasta.

Muutenkin tuntuu hassulta tämä ajattelu että kaikille sukulaiset olisi vain välttämätön paha josta on päästävä eroon mahdollisimman pian. Ihan yhtälailla kun on vieras ajatus että isovanhemmat haluaisivat lapsenlapsia kylään/hoitoon on käsittämätöntä että isosisarukset haluaisivat leikkiä pikkusisarusten kanssa ja hoitaakin näitä...
 
Miten se lasten lukumäärä voi haitata jotakin noin paljon? varsinkin jos ne on hyvin hoidettu ja kasvatettu ( niin kuin yleensä isoissa perheissä on ) ihan eri asia siloin jos ei ole hoidettu ja laiminlyödään eikä ole mitään elämänhallintaa vanhemmilla. Silloin voidaan puhua ongelmista.

Mä en tiedä yhtään älykkäitä suurpeellisiä, vaan juuri tuollasia ehkä-kehitysvammasia tai kuitenkin hyvin vähä-älyisiä.
Ehkä sellasiakin jossain on, en vaan moista ihmettä ole koskaan kohdannut. :)
 
miten niin eivät mahdu yhteen autoon? mun tutut jossa on 10 lasta kulkevat minibussilla ja hyvon mahtuvat+ kaikki tavarat mitä tarvivat lomareissuilleen joita tekevät jokaisella lomalla mitä koulusta on ja ovatpa joka toinen vuosi vähintään puolivuotta ulkomailla.

että eiköhän jokainen ole onnellinen juuri sen kokoisessa perheessä missä elää ja on.
 
  • Tykkää
Reactions: KuutioTasku
miten niin eivät mahdu yhteen autoon? mun tutut jossa on 10 lasta kulkevat minibussilla ja hyvon mahtuvat+ kaikki tavarat mitä tarvivat lomareissuilleen joita tekevät jokaisella lomalla mitä koulusta on ja ovatpa joka toinen vuosi vähintään puolivuotta ulkomailla.

että eiköhän jokainen ole onnellinen juuri sen kokoisessa perheessä missä elää ja on.

loistavaa parodiaa mitäsnyt-tyyliin. :laugh:
 
[QUOTE="hih";27825596]loistavaa parodiaa mitäsnyt-tyyliin. :laugh:[/QUOTE]:confused: niin että parodiaa heti, jos oikeasti joku elää lapsilaumansa kanssa erilailla kuin sinä sen ainokaisesi kanssa? ja kyseessä ei ole edes lestadiolaisperhe
 
[QUOTE="fakta";27825510]Mä en tiedä yhtään älykkäitä suurpeellisiä, vaan juuri tuollasia ehkä-kehitysvammasia tai kuitenkin hyvin vähä-älyisiä.
Ehkä sellasiakin jossain on, en vaan moista ihmettä ole koskaan kohdannut. :)[/QUOTE]

Suomessa huomattavan suuri osa (suurista) yrityksistäkin on suurperheellisten hallinnassa, meidän asioista on päättämässä useampi suurperheellinen, sinun ja minun jälkikasvua opettaa ja lääkitsee moni suurperheellinen jne.

Kehitysvammasia tai vähintään vähä-älyisiä taitavat olla kaikki. :)
 
Mun mielestä on melkein sairasta että lestaadiolaiset eivät saa käyttää ehkäisyä, ja sitten niitä lapsia syntyy vuoden välein, naiset toimii synnytyskoneina, lapsia on toistakymmentä. Huh huh, sairasta menininkiä..
 
Tarkoituksenani ei ollut loukata ketään aloituksellani, eikä myöskään aloittaa riitaketjua. Ihmettelen vain usein mielessäni tuon äidin isoja voimavaroja, joita ei itseltäni kyllä löytyisi vastaavassa tilanteessa. Koskaan en ole kuullut hänen valittavan, että on rankkaa. Itse syyllistyn valittamiseen kovinkin herkästi, vaikka elämäni on melko helppoa.

Ketju meni ihan ala-arvoiseksi.. vammaisjutut yms. :( joten mielestäni tämän saisi vaikka poistaa.
 
Suomessa huomattavan suuri osa (suurista) yrityksistäkin on suurperheellisten hallinnassa, meidän asioista on päättämässä useampi suurperheellinen, sinun ja minun jälkikasvua opettaa ja lääkitsee moni suurperheellinen jne.

Kehitysvammasia tai vähintään vähä-älyisiä taitavat olla kaikki. :)

Ne suurperheet joita minä tiedän, ei kyllä omista mitään yrityksiä saati lääkitse tai opeta ketään. :D
Hyvä jos nyt itestään huolehtisivat. Kuten sanottua, heikkolahjasia jokanen näistä vanhemmista.
Lapset tuskin vanhemmistaan paljon poikkeavat, voihan joukossa tietysti yksi poikkeuskin olla.
 
[QUOTE="aapee";27825829]Tarkoituksenani ei ollut loukata ketään aloituksellani, eikä myöskään aloittaa riitaketjua. Ihmettelen vain usein mielessäni tuon äidin isoja voimavaroja, joita ei itseltäni kyllä löytyisi vastaavassa tilanteessa. Koskaan en ole kuullut hänen valittavan, että on rankkaa. Itse syyllistyn valittamiseen kovinkin herkästi, vaikka elämäni on melko helppoa.

Ketju meni ihan ala-arvoiseksi.. vammaisjutut yms. :( joten mielestäni tämän saisi vaikka poistaa.[/QUOTE]

Ihmiset on erilaisia. Hänellä varmaan on voimavaroja ja veikkaisin että myös sellaista "työnjohdollista" järjestelykykyäkin. Varsinkin jos arkensa sinunkin silmissäsi vaikuttaa toimivalta. Tuollainen "tyhmä paljon työtä tekee"-ajattelu. Ei äidinkään tarvi kaikkea yksin tehdä, varsinkaan jos perheeseen kuuluu myös isä ja koululaisia/teinejä. Kätevästi saa hommia jaettua perheenjäsenten kesken ilman että kukaan joutuu "menettämään lapsuuttaan". Lapsille on myös toisistaan seuraa niin etteivät vaadi vanhemmasta jatkuvaa leikkikaveria. Varmasti kokemuksen myötä löytyy myös toimivia tapoja hoitaa asioita helpommin.
 
[QUOTE="fakta";27825881]Ne suurperheet joita minä tiedän, ei kyllä omista mitään yrityksiä saati lääkitse tai opeta ketään. :D
Hyvä jos nyt itestään huolehtisivat. Kuten sanottua, heikkolahjasia jokanen näistä vanhemmista.
Lapset tuskin vanhemmistaan paljon poikkeavat, voihan joukossa tietysti yksi poikkeuskin olla.[/QUOTE]

No ne on sun tuttavapiirisi, älä yleistä omien tuttaviesi perusteella. ;)
O
 
[QUOTE="Mietiskelijä";27824422]jaksaa pyörittää sitä arjen rumbaa :O
Maitopurkit tyhjenee niin, että silmissä vilisee. Kokoajan saa raahata kaupasta niska limassa tavaraa. Puhumattakaan pyykkihuollosta. Entäpä, kun perheeseen tulee joku flunssa tai mahatauti.. huhhuh!
Koko perhe ei mahdu yhteen autoon. Kaikki lomamatkat/-reissut maksaa aivan älyttömästi.

En todellakaan pysty ymmärtämään miten joku jaksaa, itse kuluisin puhkipoikki jo päivän aikana. Perheenäiti ei halua asiasta jutella ja kuulla päivittelyjä. Hän on todennut vain, että rakastaa lapsia ja haluaa elää noin.

Olen onnellinen yh, yhden lapseni kanssa ja nautiskelen aamupalaa juuri tässä koneen ääressä :)[/QUOTE]

Erilaisuus on aina yhtä jännittävää ja ihmeellistä.
 
[QUOTE="fakta";27825311]Kyllä ne jättiperheiden äidit ja isät on yleensä jollainlailla jälkeenjääneitä, ainakin kaikki mitä tiedän. Jos ei ihan kehitysvammasia, niin äo on sama kuin kengännumero kuitenkin.[/QUOTE]

Jos äo on sama kuin kengännumero, kyllä silloin on jo kyse keskitason kehitysvammasta.
 

Yhteistyössä