Tuplia odottavat LA heinä-joulukuun aikoihin 2013

Jk79:lle pahoittelut. Onneksi viikkojuhlat nyt ainakin kuulostaa positiiviselta ja iloiselta asialta.

Yritin niin kovasti pitää teidän nikkejä mielessä, mutta huonolla menestyksellä. Muutama kumminkin oli jo ihan lähettyvillä täysiaikaisuutta. Onko kaikki jo valmista vauvojen saapumista varten?

Juunin valmennus kuulostaa kyllä hieman erityyppiseltä kuin mitä informaatiota itse olen saanut. Hyvinkäällä enemmänkin tuntuu siltä, että kaksosraskautta ei pidetä mitenkään sen erityisempänä, jaksamisen, palautumisen, vaivojen tai tuntemuksien suhteen ja jotenkin oletetaan raskauden sekä synnytyksen olevan aivan samanlaista kuin jos odottaisi yhtä. Kuin nyt olettaisin mitään erityiskohtelua, mutta kyllä on pitänyt ihan kaivelemalla kaivaa informaatiota ja se on ollut aika ylimalkaista.

En ole koskaan kuullut tai saanut osakseni minkäänlaista tuomitsemista mistään valinnoistani lasten ja vauvojen hoidon suhteen. Minulla on ollut hyvin imetysmyönteiset terkkarit (yht. 5) ja osa heistä on pitänyt vauvan omassa sängyssä kuluttamista parempana ja osa on kannattanut perhepetiä. Neljän vauvan jälkeen väittäisin huonosti nukkuvien vauvojen hyötyvän perhepedistä ja hyvin nukkuvien vauvojen kanssa on aivan sama, missä nukkuvat. He kun nukkuvat hyvin . Jos perhepeti ei millään sovi vanhemmille, niin vauva ei silloin voi nukkua vieressä, mutta noin yleisesti ottaen vauvan tarpeiden tyydyttäminen yleensä takaa paremmat unet vanhemmillekin. Itse olen opetellut nukkumaan vauvan vieressä ja toisaalta olen joutunut sitten yhden vauvan kanssa toteamaan perhepedin olevan unta häiritsevä ja oma sänky parempi vaihtoehto. Tärkeintä on se, että koko perhe saa nukuttua mahdollisimman paljon ja hyvin.

Imetysmyönteiset ihmiset hyvinkin avoimesti ja suoraan kertovat imetyksen hyödyistä ja luonnollisuudesta, mutta tätä pidän hyvänä asiana. Aikoinaan pulloruokinta nostettiin imetystä paremmaksi vaihtoehdoksi ja tuntuu tämän perinteen katkaisu hyvin hankalalta. Suomessa imetys on lisääntynyt koko ajan, mutta vielä liian harva vauva saa äidinmaitoa pääasiallisena ravintonaan. Kysymys ei ole syyllistämisestä vaan ihan vain faktasta. Imetys onnistuu hyvillä neuvoilla, oikealla tiedolla ja imetystuella.

Meidän koti on kaaoksessa, kun alakertaa yritetään rakentaa löhemmäs valmista ennen vauvojen syntymää. Myös olemme vaihtaneet lasten huoneita ja tietenkin samalla luulin pystyväni järjestelemään näppärästi vaatekaapit, kodinhoitohuoneen ja autotallin varaston. Nyt sitten makaan sohvalla ja itseasiassa kummaksuen olotilaa olen tässä tajunnut saaneeni muutaman kunnon supistuksen.

 

Maibei En käynyt keväällä monikkovalmennuksessa ja nyt syyskuun valmennus onkin sitten auttamattomasti myöhäinen mun kohdalla.. En ole myöskään liittynyt Turun seudun monikkoperheisiin, se on kyllä ollut tässä aina aika-ajoin harkinnassa, mutta kuitenkin aina jäänyt..

Jenniferi Mä olen vasta muutama viikko sitten hankkinut vaunut, kaukalot, vaatteet.. (toki ennestään oli jo tytön sekä pojan vaatteita valmiina) Sentään tiesin mitkä kaukalot haluan, jolloin mies ne olisi sitten hakenut tarpeen vaatiessa.. Vaunujen merkki vaihtui myös ihan viime hetkillä. Pinnis on edelleen varastossa, vauvojen vuodevaatteet pesemättä ja esille ottamatta.. (Itseasiassa ne voisinkin pestä ja silittää tänä viikonloppuna, en ollut edes muistanut koko asiaa...) Vaatteet sentään alkaa olla pestyinä ja 50cm vaatteet silitettyinäkin.. Kotiintulo vaatteet ovat tänään päässeet turvakaukaloon odottelemaan.. Vielä pitäisi jonkin verran tehdä asioita ennen vauvojen tuloa, mutta jos tässä nyt lähtö tulisi saisi mies laittaa paikat kuntoon.

Kun vauvat ovat syntyneet ja arki lähtenyt rullaamaan teemme ruokailuhuoneesta meidän makuuhuoneen ja vauvat saavat meidän nykyisen makuuhuoneen käyttöönsä. Eli maalausta ja tapetointia luvassa, mutta ei olla nyt sen asian suhteen kiirehtimässä kun todennäköisesti vauvat nukkuvat meidän makuuhuoneessa vähintään niin kauan kun mahtuvat samaan pinnasänkyyn ja todennäköisesti vuoden ikään, jos saadaan mahtumaan pinnikset meidän huoneeseen.

Miksa ja tuplikset tasan 36

 

Täällä ei mitään erikoista, vedet menee ja lisää tulee. En oo oikeastaan koskaan kärsiny ummetuksesta, paitti eilen illalla oli jotain ihan kauheeta :x Istuin yli tunnin vessassa ja siinä punnertaessa alko taas lapsivedetkin valumaan. Lopulta lääkäri anto luvan ruiskeeseen, joka auttokin pattitilanteeseen. Kipu oli aivan jäätävä! Nyt oon juonu jotain laksatiivisia litkuja, mut mikään ei tunnu auttavan. Suoli on edelleen täynnä ja kipeä. Huomenna aion kyl pyytää uuden ruiskeen, vaikka ne aiheuttaa supistuksia ja riskinä on synnytyksen käynnistyminen. Mut kyl se käynnistyy tolla punnertamisellakin. Makaaminen ja tää sairaalan melko ykspuolinen ruoka ei vaan sovi mun vattalle.

Positiivista on että taas paukkui uus viikko käyntiin Ootan jo niin ens viikkoa, luulisin et pääsen maanantaina ultraan ja tehtäis painoarvio

Jk ja pojat 27+

 

Täällä edelleen...

...ei tylsyyttä kummempaa...

Jk ja pojat 27+1

 

Jaksamista sairaalaan, Jk79.

Miksa: Meillä on vähän samanlainen maakuuhuone projekti, mutta käynnissä parasta aikaa. Alakerta ei ole siis valmis muutenkaan vaan raksa-aluetta enemmänkin. Kodinhoitohuone, sauna ja yksi makuuhuone ovat valmiita. Takkahuone, porrasaula ja meidän makuuhuone pitäisi tehdä valmiiksi. Meidän makuuhuone tehdään takkahuoneesta. Tai siis lohkotaan osa takkahuoneeksi tarkoitetusta tilasta makkariksi. Tämä ei periaatteessa olisi tarpeellista vauvojen takia, mutta tuntuisi jotenkin paremmalta, että saisimme esim lisää säilytystilaa yhden huoneellisen verran. Vauvat nukkuvat meidän huoneessa varmaankin pari vuotta ja heidän vaatteensa mahtuisi hyvin tulevan huoneen isoon vaatekaappiin. Tämän hetkisessä meidän makkarissa kahdelle vauvalle on vaikea löytää vaatesäilytystilaa riittävästi. Samassa sängyssä olisi tarkoitus nukkua, joten nukkumisen suhteen on ihan sama, missä huoneessa ollaan.

Sama huonovointisuus jatkuu. Siis pahoinvointi. Vähän arveluttaa. Minä kuulun siihen pieneen joukkoon, jolla kohdunsuun avautuminen ei satu tai siis vaikka saisin supistuksia avautuessa/synnytyksen ollessa jo ns käynnissä, niin ne ovat täysin kivuttomia ja huomaamattomia. Kipeät supistukset alkavat vasta siinä vaiheessa, kun vedet menevät tai ne puhkaistaan. Olenkin kolmessa viimeisessä synnytyksessä kerinnyt avautua 4-6 cm ilman mitään varsinaista tietoa, että synnytys on niinsanotusti käynnissä. Tai no toisen lapsen kanssa salakavalasti olin 6cm auki ja vauva jo ihan tuloillaan. Seuraavilla kerroilla ollaan oltu tarkkoja kaikkien oireiden kanssa ja mieheni opetteli tunnustelemaan kohdunsuun avautumisen, minkä perusteella olemme osanneet ja tajunneet lähteä sairaalaan. Asumme maalla reilun puolen tunnin päässä sairaalasta. Kivuttomien synnytysten lisäksi olen nopea synnyttäjä. Synnytysten kestot vesien puhkaisusta ja siis ensimmäisestä kipeästä selvästä supistuksesta ovat 30 min, 46 min ja 1,5 tuntia. Ensiimäinen taisi kestää 4 tuntia, mutta avautuminen ihan auki saakka kesti vain 2 tuntia. Kun kerta en tiedä, milloin synnytys on ihan takaovella ja olen melko oireeton siis ja vielä nopein synnytys on kestänyt sairaalamatkan ajan, niin aika tarkoilla tuntosarvilla kuulostelen olotiloja.

Pitkä sepustus. Yksi selkeä oire kohdunsuun avautumisesta jokainen kerta on ollut pahoinvointi. Kuin olisi tulossa oksennustautiin. Nyt on sellaista oloa ollut jo muutaman päivän.

 

Hoooohhhhoijaa!

Onneksi tää kone on samassa huoneessa jossa esikoisen sänky on, odottelen tässä että nukahtaisi ja pääsisin täten itsekin nukkumaan. Nämä nukkumahommat on meillä möhlätty tämän lapsen kanssa totaalisesti ja mietin joka ilta suuria strategioita joilla muuttaa tilanne. Lapsi pitää siis nukuttaa, vaikeimman kaavan mukaan kököttää sängyn vieressä käsi kädessä, jos helppo ilta niin riittää että on samassa huoneessa (joka sekin saattaa päätyä siihen käsikädessäkököttämiseen). Suunnitelmissa on nyt siirtää kohta 1 v kuopus samaan huoneeseen ja opettaa kumpikin uusille tavoille, joskin kuopus on helpompi nukuttaa. En osaa sijoittaa nimittäin tähän yhtälöön enää kahta vauvaa.

Täällä starttaa reilu tunnin päästä 21. raskausviikko eli tasan 20 täynnä. Ylihuomenna taas äitipolikontrolli jonne menen ihan mielelläni, joskin nuo ultrat aina vähän jännittävät.. :/ Toistaiseksi oma olo on ollut hyvä, vauvat liikkuvat kohtuullisesti (päivällä sitä ei huomaa mutta valvoin lasten takia yhden yön jonka aikana tosiaan sain todeta että kaksi vauvaa siellä räpeltää) joten toivottavasti ei mitään akuuttia ylläriä ole tulossa.

Meillä on muutto isompaan asuntoon näillä näkymin tulossa joulukuun puolessavälissä, saa nähdä pysynkö koossa siihen asti, käynnistys olisi kuitenkin viimeistään ennen aattoa. Eli projektit kasaantuvat ja joulukuusen hankkiminen tuskin on ensimmäinen huoli loppuvuodesta! Pysyypähän virkeänä ja skarppina vaikkei vauvojen suhteen kummempia tapahtuisikaan!

Täälläpäin ei kukaan ole puhunut mistään valmennuksista mitään. Muutenkin tuntuu, että kaksosraskaus on jotenkin sellainen raskaus että ultrat tehdään ajallaan mutta muuten ei kukaan ole kiinnostunut mistään! Aikaisemmissa raskauksissa sitä rampattiin neuvolassa ja labrassa ja otettiin pissoja ja hemppoja ja verenpaineita, kytättiin painonnousua mutta nyt ei kukaan vaadi puntarille. Neuvola kai ajattelee että Oysissa hoidetaan kaikki, siellä taas osoitettiin verenpainemittarin paikka ja sanottiin että mittaa tänne tullessasi jos haluat ja hoitaja katsoo pissanäytteen jos haluat. Taipumusta on myös tosi alhaiseen hemoglobiiniin mutta sekin taidettiin ottaa viimeksi alkuraskauden neuvolassa. Että näillä mennään tällä kertaa!

Tsemppiä Jk:lle, siitä ne päivät ja viikot vierivät! Ja jaksamista muillekin möhömahoille

Murotar

 

Täällä poksutaan, rv 11 POKSPOKSPOKS!!!!

Ensi viikon to ois nt-ultra.. Kyllä menee aika niin hitaasti! Mutta maha jo pömpöttää ja kaikki taitaa jo epäillä jotain... Kukaan meidän läheisistä ei siis tiedä vielä ja meitä jotenkin ahdistaa kun pitää kertoa kaikille ja miten kerrotaan..Ärsyttää kun kaikki saa jonkun ihme slaagin ja anoppikin kiekuu kuin kukko jos samalla tavalla ottaa tiedon kuin esikosta,äääh! Ja varsinkin kun kaksoset tulossa,niin alkaa kälätys kuinka se on ollu tiedossa kun kerta rami ja reiska erkin puolelta on kaksosia ja ramin ja reiskan siskon pirkon tyttö liisakin odottaa nyt kaksosia,niin mikä ihme se nyt on..päläpäläpälä!!! :headwall: Nuo nimet siis vetäsin just hatusta Ja äiti varmaan tuumaa myhäillen taas, "arvasiiiiiin,kyllä äiti tämmösen tietää"...


-Tipetsu ja tyypit rv 11+0-

 

Me kerrottiin ensimmäisestä raskaudesta minun vanhemmille äitienpäivänä äitienpäivärunolla ja miehen vanhemmille äitienpäiväkortissa ("onnea äidille ja tulevalle nelinkertaiselle mummolle"). Meni vain viikko, kun iloinen uutinen muuttui surulliseksi ja raskaus todettiin tuulimunaksi.

Kuitenkaan tässäkään raskaudessa ei haluttu salailla keltään mitään, äitille soitin positiivisesta raskaustestistä heti 4+1 ja anopille kerrottiin heti varhaisultran jälkeen näyttämällä ultrakuvaa Koska jos joku asia menisi huonosti (keskenmeno tulisi tms.), niin lähimmäisistä saa kuitenkin siinä tilanteessa sen parhaan tuen. Tai ainakin me saatiin keväällä, kun molempien perheet on meille tosi läheisiä.

Ihanaa kun alavatsa alkaa hieman pömpöttää, tietää että siellä jotkut kasvaa Kohta alkaa se tuskainen äitiysvaatteiden (tai lähinnä housujen!) metsästys, kun en muutenkaan ole sitä pienintä kokoa. Huoh!

Missä vaiheessa olette käyneet synnytys-/perhevalmennuksessa? Täällä päin järjestetään syys-/lokakuussa valmennuksia ja seuraavista ei sitten taas ole tietoa, mahdollisesti vasta hyvin lähellä laskettua aikaa... ja siitä ei sitten tiedä, missä kunnossa itse on, pääseekö edes osallistumaan mihinkään valtavan kokoisena. Ja sitten taas tuntuu, että turha käydä vielä missään näin vähäisillä viikoilla.

ralliruutu 8+4

 

Ai, minutkin on jo lisätty etusivun listaan! Tyhjältä näyttää tosin tiedot, joten ehkä sinne voisi lisätä pari juttua

ralliruutu / 24v. / 0 / 3.4.

Tietoja kotipaikasta ja synnäristä haluan varjella ihan anonyymiuden takia ja toistaiseksi mono-/dikoriaalisuudesta ei ole vielä tietoa.

 

Hei! on ollu kiva lukia täältä teidän kokemuksia,vaikka monesti on tullut kylmät väreet joittenki kokemuksista...tsemppiä kaikille ja jaksamisia! niin ja tietenkin onnea pikku ihmeistä! <3

Tääläkin tosiaan tuplia ootellaan toinen asukki huomattiin toisessa ultrassa ja tottakai se oli aika pommi niinku varmaan kaikille mutta sulatin asian siinä muutaman tunnin sisällä ja siitä asti ollaanki oltu enemmän kuin innoissaan ^^ meillä on ennestään jo yksi lapsi, 1v 2kk ikäinen poika. Rankkaahan se varmasti tulee olemaan mutta kyllä siitä varmasti selvitään

LA on 16.2 eli viikkoja tällä hetkellä 15+1. Aluksi oli tosi kovaa pahoinvointia. Käytin poikaa neuvolassa nii sielä vitsailikin että mitä jos sieltä on tulossa kaks,enhä minä sitä sillon voinu uskoakkaan tämä saattaa kuulostaa hullulta mutta ensimmäisiä pyrähdyksiä tunsin mahassa jo kymppiviikolla. Siitä eteenpäin tunne on voimistunut, potkuja ja liikkeitä tunnen jo selvästi liitoskivut on tullut ikävä kyllä kans jo kuvioihin,yks päivä ku päivän rehkin kunnolla nii illan kävelinki seiniä pitkin :/

jos minut vaa hyväksytään nii minutki voi lisätä tuohon listaan ikää 23v,lapsia ennestään yksi ja synnyttämään aiomme tähdätä Kokkolaan, LA 16.2...(en nyt muista mitä kaikkia tietoja te ootte tuohon listaan merkannu) Ei asuta kokkolassa mutta sen lähettyvillä

minusta on hyvä olla tämmöne ku ei tuola neuvolassa saa mitään tietoa tästä! :/ olisin odottanut että niiillä ois ollu joku vihkonen missä ois tietoa,ees muutaman sivun mittanen,vaan ei........

niin ja tosiaan pikkuset on omissa pussukoissaan ja on omat istukat

No mutta rakenneultraa kovasti ootellaan joka on enskuussa!


poksukka 15+1

 

Tervetuloa Poksukka! Maibei lisää sut listalle kunhan ehtii päivitteleen

Eilen pojilla laski sykkeet 90 tienoille käyrällä ja tekivät saman tempun taas uusinta käyrässä. Lääkäri päätti ultrata, ja syy tais sit olla se, että molemmilla oli niin niukasti vettä ja napanuorat jäi välillä rutistuksiin. Yöllä meni taas vedet ja ehdin jo panikoida lasten kuivuvan..ihan älytöntä, mutta helpotti vasta kun ultrassa näkyikin molemmilla vettä ihan tarpeeksi. Joten kaikki täällä edelleen kunnossa

Niin tekis mieli mennä kotiin ja laittaa lasten vaatteita valmiiksi ja vaan ihastella niitä pieniä nuttuja :heart: Mutta eihän mulla oo mikään kiire, kun kummiskin pojat tulevat viettämään ensin aikaa keskolassa.

Niin joo, mä niin toivoin että oltais tehty painoarvioita, mutta lääkäri oli niin kiireinen, että ehti tsekata vaan virtaukset ja vedet :| Nyt on vasta maanantai, mutta oottelen jo kovasti lauantaita, kun siitä 28vko täyteen tulemisesta on toitotettu nii pali. Tule jo lauantai!!

Jk ja pojat 27+2

 

Jk lauantai tulee nopeemmin kuin huomaatkaan :heart: Mitä kaikkee oot nyt keksiny ajanvietetouhuks? Monethan alkaa kutomaan eli...monet sukat oot jo väkertäny??

Tervetuloa tosiaan poksukka tänne mahtuu ja mukava saaha uusia, ku noi "vanhat" rupee jakautumaan ja sit niil ei kuulemma oo enää niin paljon aikaa istuu koneelle *suuri ihmetys ja leveä virne*

Mites ralliruutu joko pikkuset on ns.odotettuja (tai ainahan ne on mutta siis...) eli onko siitä ekasta kauhistuksesta päästy jo eroon? Moon siis yhä ihan varma t pärjäätte erihyvin

(.) Kohta neuvolaan ja kauhulla vaa'alle :O moon koko vkonlopun vaan herkutellu mökillä ja olo on sen mukainenkin
No kahtotaan....onneks kahen kaa saa vähän enemmään tulla tota painoa/vko Illalla sit kahtelemaan sellasta kk ikäistä pikku prinssiä ja huomenna eka perhevalmennus. Isäntäkin sai vaihettua vuorot et pääsee mukaan. Sanoin et ainakin ekaan sen on pakko tulla ku en haluu mennä yksin Ja lupas nyt toivoo kaikki valmennukset vapaaks...Ennen synnytystähän meillä on täällä vaan neljä ja sit synnytyksen jälkeen 6 (!!!!) :O kiirusta pukkaa mut sit taas ihan kiva, koska mä oon ainakin niin yltiö sosiaalinen tapaus et ihanaa että pääsee jauhaa näitä asioita välillä livenäkin

-K,S&G 17+3- omg...miten mäki oon jo noin pitkällä???

 

Turhautunut, päiviä onnex tulee lisää.

Jk ja pojat 27+3

 

Karcci, en todellakaan osannut odottaa kaksosia. Varhaisultraan menin viikoilla 6+6 ihan vain tarkistuttamaan, ettei kyseessä olisi taas tuulimuna. Yllätys oli todella suuri, kun lääkäri sanoi, että "tässä on tämä alkio ja tässä ruskuaispussi, mutta arvaas mikä tämä toinen on" Se hetki sai minut itkemään ilosta enkä ole hetkeäkään ehtinyt kauhistella, että lapsia olisikin tulossa kaksi kerrallaan. Mieskin oli myös todella iloinen uutisesta, kun hän on itse toinen kaksosista. Otettiin siis molemmat tämä todella ihanana uutisena vastaan heti samoin tein Itseä on lähinnä alkanut hirvittää se hankintojen määrä, kun lähes kaikki pitää hankkia tuplana (mies suhtautuu siihen rauhallisemmin). Onneksi minun setä on luvannut lahjoittaa kaikkea tarvittavaa (eikä hän edes vielä tiedä kaksosista ), kun hänelläkin on nyt 4v. kaksostytöt.

 

Hei!

Täällä kaikki hyvin, maha (ja takapuoli) jatkavat päivittäistä laajenemista Pikkuhiljaa alkaa paniikki iskemään- tässähän loppuu viikot kesken! Kauheesti olisi tehtävää, järjestettävää, rempattavaa ja pestävää, mutta kun ei saa aikaiseksi! Sohva vetää puoleensa hälyttävän usein, ja sitten kun siihen seuraksi asettuu joku sipsipussi, niin enhän mä siitä enää mihinkään liiku

Tein muuten radikaalin ostopäätöksen, viime viikolla ostin elämäni ensimmäiset äitiyshousut! Ottaen huomioon, että kotona niitä lapsia on jo ennestään neljä, herää kysymys, että missä ihmeen rytkyissä mä olen kaikki ne raskaudet kulkenut

Jk:lle tsemppiä ja pitkää pinnaa, pian se 28 viikkoa on täynnä!

Iloista päivää kaikille!

Salla 25+1

 

Jk79 Tsemppiä sinne! On varmasti kypsää vaan olla, mutta syy on se maailman paras

maibei Kyllä tää pari viikkoa on osoittanut sen, että ihan hyvä, että esikoinen on hoidossa. Mä luulen, että mulla tuli vähän itelle enemmän sellanen paniikki, että mitäs nyt oikein tapahtuu. Kukaan muu ei siis ole mua tästä syyllistänyt - oman päänsisäinen juttu enemmän. Mä oon oikeasti ekaa kertaa pitkään aikaan vaan yksin kotona. Esikoinen on sopeutunut uuteen ryhmään päiväkodissa ihan hyvin. Hän on aika oman tien kulkija ja tykkää myös päiväkodissa leikkiä aika paljon itekseen. Pelkään aina, että se jää siellä muiden riehakkaampien lasten jalkoihin. Eiköhän iän myötä reippauskin kartu. Sen verran täytyy kyllä "varoittaa", että meillä esikoinen meni kans päiväkotiin 1,5 vuotiaana ja se eka syksy-kevät oli melkoista sairastelukierrettä. Hänellä tuli aika herkästi flunssa ja korvatulehdukset. Mä en muista, että oliko yhtään kuukautta, että olis ollut kokonaan sairastamatta. Toivottavasti teillä ei olla niin herkkiä sairastumaan. Meinaatteko pitää esikoisen päivähoidossa kaksosten synnyttyä vai ottaa kotihoitoon?

Imetyksestä vielä.. Ei ole tarkoitus nyt nostattaa mitään sen kummempaa imetyskeskustelua, kun se aika usein muodostuu varsin kiihkeäksi Itsellä nuo imetyksen ongelmat olivat lähinnä fyysisiä, ei omasta asenteesta. Olin itse hyvinkin imetysmyönteinen ja kyllä sitä apua haettiin ongelmiin (neuvola, synnytyssairaala, imetystukiryhmä jne). Siinä vaiheessa kun mun olis pitänyt yöllä nukkua, niin saatoin pumpata maitoa tunninkin, että sain lapselle äidinmaitoa. Viimenään kun lapselle tuli eka korvatulehdus 2,5 kk iässä, niin lastenlääkäri sanoi, että pitäisikö vaan nyt suosiolla siirtyä korvikkeeseen, kun näytät olevan itse ihan hajoamisen partaalla. Sain silloin neuvolasta tosin hyvin sympatiaa, mutta nyt tämä uusi terkka on enemmän vanhan liiton naisia ja todellakin vain ja ainoastaan imetyksen kannalla. Nyt kun on jo yksi imetyskokemus takana, niin ehkä sitä apua osaa vaatia jo sairaalasta eri tavalla kuin silloin ekalla kerralla. Ja ehkä nyt kun on kaksoset, niin sitä apua on herkemmin myös saatavana. Kyllä mä edelleenkin haluaisin imettää ja toivoisin, että se oikeasti onnistuisi tällä kertaa ilman sen kummempaa show'ta. Ugh - olen puhunut

Joku täällä puhuikin kutomisesta Mulla olis tässä projektina saada jotain myssyä, lapasta ja sukkaa tehtyä. Esikoiselle tein villahaalarinkin, mutta en tiedä, että jaksanko nyt aloittaa. Ehkä pitäydyn vaan helpommissa ja nopeissa jutuissa.

Eilen harhauduin kangaskaupoille, kun ajattelin tehdä vaunukoppiin sellaset vaunusuojat. Kiva kangas löytyi ja nyt pitäisi vaan löytää se inspiraatio jostain. Sitte sieltä löytyi niin ihanan värikästä norsukangasta, että oli pakko ostaa. Suunnitelmissa on tehdä hatut ja tumput pienille.

Äitiyspakkauskin tuli eilen postiin ja pitäis käydä tänään hakemassa. Aika nopeaa toimintaa, kun 1,5 vkoa sitten laitoin hakemuksen. Rahatkin tuli jo viime viikolla Nyt oon yrittänyt perehtyä tohon äitiys- ja vanhempainrahan hakemiseen. Pitäis saada sekin hakemus laitettua.

Pohjoistuuli 24+4

 

Meinaa unohtaa vastata ja kirjoittaa. Nopeasti sängyn pohjalta ennen päiväunille nukahtamista vastaan pohjoistuulelle, että meillä on siis neljä lasta ennestään. Eskarissa ja koulussa vanhimmat. Nuoremmat 1 v 10 kk ja 3,5 v. Otin lapset pois hoidosta toukokuussa ja meillä oli kesällä hoitaja kotona. Nyt kun olen itsekin kotona niin lapset ovat minun kanssa. Sama juttu jatkuu vauvojen synnyttyä. Minulle on helpompaa pitää pikkuiset periaate sekö käytännön kuljettamissyistä kotona. Meille tulee neuvolan kodinhoitaja toivottavasti 2 kertaa vinossa auttamaan kolmeksi tunniksi ja 3 vuotias menee srk kerhoon kahdesti viikossa. Alle 2 vuotiasta en halua päiväkotiin monesta eri syystä. Yksi on juuri tuo turhien tautien raijaaminen sieltä kotiin vauvoille. Isommat eivät enää koulusta niin kovasti pikkulapsi tauteja tuo, mutta päiväkodissa niitä on runsaasti. Myös otan äitiysloman uniikkina mahdolisuutena olla lasten kanssa kotona. Äitiysloman jälkeen en enää tule olemaan kotona vaan siirryn aikuisten maailmaan ensinsuorittamaan jatko opinnot pois ja sitten takaisin työelämään. Lapset siis joutuvat olemaan vuoden kuluttua paljon hoidossa. Nyt vaikka olisi kuinka raskasta haluan antaa kaikille lapsille mahdollisuuden kotihoitoon. Meillä on ihan kivaa kotona härdellistä huolimatta .

 

Tervetuloa poksukalle ja ralliruudulle vielä kiitokset tietojen päivittämisestä! Listaan saa tosiaan tarjota sen verran tietojaan kuin itse kokee sopivaksi

Jenniferille tsemppiä rempan keskelle! Kuulostat muuten ihan tyypilliseltä syöksysynnyttäjältä! Mä oon kyllä kaikkea muuta...

Miksa, 36 viikkoa jo, hienoa!

Mites Murotaren ultra meni? Mulla oli kanssa esikoisesta alhainen hemoglobiini eikä täälläkään sitä neuvolassa seurattu! En voi käsittää, miksei ne voi meiän neuvolassa tehdä sitä yksinkertaista sormenpääkoetta edes suuntaa-antavana, vaikkei se niin tarkka olekaan. No, nyt oon sit vaan kiltisti syöny varoiks rautaa kun on se raudantarve kovempikin. Sokerirasituskokeen yhteydessä katotaan sitten millä tasolla hemoglobiini liikkuu.

Idealisti, mun piti kans pistää toi linkki mut sä kerkesit ennen! Mä sain neuvolasta varmaan jonku vuoden 2006-painoksen, luin sitten mielummin tota nettiversioo

Jk, ei sua helpolla siellä sairaalassakaan päästetä, aina tapahtuu jotain. Mutta hienosti oot jo saanu päiviä kasaan! Jaksamista sinne!

Karcci, mä kudoin esikoista odottaessani sillä seurauksella, että sain jännetuppitulehduksen joka ei lähteny edes mielettömän kovilla sektiohaavan tulehduskipulääkekuureilla! Sain lopulta ehkä viimetingassa kortisonipiikin sormeeni (teki kyllä kipeetä), millä onneksi lähti, muuten edessä ois ollu leikkaus. Sukkapuikot ja raskausturvotus ei oo hyvä yhdistelmä, jätän tällä kertaa sukkapuikot suosiolla rauhaan!

Pohjoistuuli, palaan nyt vielä tohon imetykseen, sanoit että ongelmas oli fyysinen, meinaatko että maitoa ei tullu riittävästi vai mikä se ongelma oli? Mulla imetys sujui mutta tiedän ainakin pari tapausta, missä imetyksen toimimattomuus oli nimenomaan siitä kiini, että vauva ei vain osannut kunnon imetysotetta, en usko että siinä ois mikään imetystuki auttanu, kaikilla se ei vaan suju.

Ja tosta lasten hoidosta. Kyllähän ne taudit tarhassa kiertää, varmaan vähän myös tuurista kiini. Just yks naapuri jutteli, että heidän tyttö oli ensimmäiset 1/2v täysin terve, sitten vasta alko flunssakierre! Pahoin pelkään kyllä, että meiän poika sairastelee heti paljon (on nytkin flunssassa eikä tää vielä ole edes tarhasta), koska on selvästi periny multa herkän sairastelun. Mulla on teräsvatta, joka kestää mitä vaan mutta ei tarvi ku puhaltaa päin niin mun nokka alkaa vuotamaan! 3-4 nuhakuumetta vuodessa ei ole lainkaan tavatonta mulle Mulla oli tarkotus olla pojan kanssa kotona, jos vauvoja olisi ollut tulossa se yksi mutta nyt ei kyllä taatusti omat rahkeet tuohon riitä! Hiukan suruissani tästä olen ja murheissani esikoisen puolesta mutta uskon, että tämä on kaikille paras ratkasu, ei hermorauniosta äidistä ole kenellekään aupa... En tiedä vielä millaista apua Turussa on saatavilla monikkoperheille, tai ylipäätänsäkään, siksi tosiaan odotan kaikkein eniten sitä Monikkoperheiden perheen arki luentoa, joka on juuri ne viimeiset luennot, toivottavasti pysyn kunnossa siihen asti!

Poika oli tosiaan eilen tutustumassa tarhaan ja ihan kivasti meni, paikka vaikuttaa mukavalta. Kun vaan nyt päästäis tästä flunssasta, että saatais jatkaa tutustumista. Pojan on tosiaan tarkotus jatkaa hoidossa kaksosten synnyttyäkin, koska ei meillä tosiaankaan riitä kädet kaikille pienille, varsinkaan sitten kun jään yksin! Mutta toivottavasti pystytään pitämään hoidossa mahdollisimman lyhyttä päivää Eilen oli mulla myös kela-neuvola, siellä ei mitään ihmeempää, molempien sykkeet löyty, sf-mitta 24. Perjantaina sitten taas ultraa

Maibei 23+0

 

maibei Mulla on isot rinnat (olisko H-kuppi) ja nänni on ikäänkuin rinnan jatkeena (roikkuu siis rinnan päässä). Oli tosi vaikea löytää hyvää imetysasentoa. Eniten siihen imetykseen kuitenkin vaikutti se, että mulla on todella matalat rinnanpäät. Vauva ei silloin oikein saanut mitään kunnon otetta rinnasta. Jouduin jo sairaalassa ottamaan rintakumin käyttöön, että oisin saanut siihen jotain sellaista, mistä olisi saanut otteen. Maitoa tuli kyllä paljon, alkuun jopa liikaa (eli siis suihkutissit). Meidän poikaa ei oltu siunattu silloin järjettömällä rauhallisuudella vaan hän sit melkoisia rintaraivareita. Ehkä johtui siitäkin, että kun mun piti aina hakea se imetysasento ja laittaa se rintakumi jne. Hän oli jo sit niin pinnoissaan rinnalle päästessä, että reuhas siinä niin paljon, että se rintakumi yleensä lähti irti. Kokeiltiin sitäkin, että otin sitä maitoa ensin talteen ja sitten laitoin siihen kumin päälle, mut ei sekään oikein onnistunut. Mä sitä sit enemmän ja enemmän siirryin pumppaamaan maitoa, että lapsi saa jotain ravintoa. Säännöllisesti kokeilin imetystä sekä rintakumilla että ilman, mutta se oli aina yhtä ongelmallista. Sit joskus vajaa 2kk iässä imetys yht'äkkiä onnistui satunnaisesti (kumilla ja ilman). Sitten sain itse rintatulehduksen toiseen rintaan ja lapsi ei suostunut enää kokeilemaankaan sitä. Kun sain tulehduksen hoidettua pois, niin sitten tulikin lapselle korvatulehdus ja se lopetti rintatouhut kuin seinään (imeminen sattui korviin).

Mä yritin silloin nostaa nänniä sellasella nännin kohottajalla, mutta ei siitä ollut apua. Ehkä jos olisin sitkeämmin yrittänyt sitä imetystä jatkaa, niin olishan se voinut sitten lopulta onnistuakin. Olin vaan itse jo niin hajalla siinä vaiheessa. Esikoinen oli aika iso syntyessään ja se veti sitä maitoa pullosta ihan järjettömiä määriä (8-10 dl / pvä). Maidontulokin alkoi sitten viimenään hidastua, kun olin niin stressaantunut..

Tulipa vuodatus

Multa ei oo muuten vielä kertaakaan mitattu tota sf-mittaa tän raskauden aikana. Hmm, onko niillä joku oma taulukko kaksosraskauksia varten?

Pohjoistuuli 24+4

 

Karcci, tilasin jo siskolta sukkapuikot ja lankakerän kun seuraavaksi tulee käymään. Viimeksi oon kouluaikana kutonut, mutta nyt on aikaa kerrata kutomisen saloja. Miehelle sanoin että tuo mulle tänään 500 palan palapelin. Olen kotona väsännyt joitakin 1000 palan, mutta täällä ei ole tilaa niin suurta tehdä. Toivottavasti se 500 mahtuu tohon pöydälle. Se on kyllä huoneen ainoo pöytä, mutta aion omia sen ensimmäisen asukin oikeudella Eikä ainakaan tässä huoneessa kukaan oo vielä joutunut viipymään niin kauan kuin mä.

Minäkään en saanu neuvolasta mitään monikoihin liittyvää, joten lukasin ton Idealistin laittaman liitten äskön. Tähän mennessä noi kaikki kyllä on jo käynyt selväksi mulle.

Kiitos kaikille kannustuksista!

Jk ja pojat 27+3

 

Täällä on lähtenyt arki rullaa omalla vauhdillaan. Pojat syö 1-4 tunnein välein (ihana rumba ensin tissiä sitten loppu pullosta ja toinen samalla rytmillä jatkoon). Joten vähillä unilla ollaan. Mies auttaa iltaisin ja öisin. Työnantaja ei antanut isyyslomaa vielä joten kuukausi pitäs vielä kärvistellä yksin tai soittaa oma äiti apuun Pojilla alkoi yht'äkkiä masuvaivat. Kauheita pieruja ja ähistään ja kitistään, kun pieru alkaa tulemaan. Onneksi eivät sentään raivareita saa, kun silloin tällöin ja suostuuvat nukkumaan ruokien välissä. Kokeilussa on nyt koliikkipullot ja maidon lämmitys vesihauteella (kuulemma mikro pilkkoo jotain sieltä kaupallisesta maidosta ja voi aiheuttaa masuvaivoja). Omneo on korvikkeena ja oma rintamaito mitä tulee. Mutta mitäpä sitä ei kestäisi, kun ovat niin ihania :heart:

Poksukalle tervetuloa, mäkin oon Kokkolan lähettyviltä Ja voin kyllä suositella synnytystä siellä.

Ralliruutu kyllä kaikki menee varmasti hyvin ja sulla on ihana asenne!

JK:lle tsemppiä sairaalassa oleskeluun! Kyllähän tuo sairaalassa makoilu vei suuren osan viime kuun tilistä. Yksi päivä maksaa 32,90€ ja kun maksukatto 636€ on täynä niin osastohinta tippuu 15,10€, mutta kaikki muu terveydenhuollon käynnit on ilmaisia. Meillä meni poikien keskola aika ilmaiseksi

Maibei Pojat oli keskolassa vähän reilu neljä viikkoa ja B:kin osaa jo imeä ilman että unohtaa hengittää. Sekin asia tapahtui äkki arvaamatta keskiviikkona ja torstaian mentiin osastolle vierihoitoon.

Miksa Mä sain ainakin noottia siitä, kun mulla meni ne vedet ja seisoin lattialla. Käsky kävi heti takasin makuulle sänkyyn ja vessaankaan ei saanut mennä vesien menon jälkeen. Syynä oli juuri tuo napanuoran luiskahtamisen vaara, kun vauva ei ollut kiinnittynyt, eikä kukaan tiennyt miten päin tyypit majaili masussa.

Kaikille tsemppiä, mä käyn aina vakoilee kuulumisia, kun ehdin.

Sunshine ja pojat 4 vko ja 5 päivää :heart:

 

Voi sunshine....ihanaa että arki on kuitenkin mennyt hyvin, pikku masuvaivoja lukuun ottamatta :heart:

JK mäki oon jopa miettiny kuomisen aloittamista jahka jään töistä pois Ja ihan vaan siks, että tykkäsin siit paljon koulus, mut ei oo vaan ollu aikaa...ja nyt ennen ku tehotupla saapuu, niin sitä saattais olla

(.) Eilisessä neuvolassa karua kuultavaa...mulla on noussu paino viimesen kk aikana melkein 4kg mut täti myös kyseli oloja ja ku kerroin et on maha ollu aika jumissa viimeset päivät, niin sano et toista painosta osa voi olla sitäkin ja turvotusta...Ei antanu mulle(!!) rupaa huolestuu painosta

Hb oli vieläkin 127 mikä on siis minulle ex-aneemikolle erihyvä E lisärautaa.
Verenpaineet jälleen erinomaiset.

Speedy & Gonzales on siis ruvenneet nyt tuola masussa myllertää ja sydänäänien kuuntelussa sama meno jatku Mutta saatiin tod näk taas molempien sykkeet ja ne oli A:149 B:146...Ota noista sitten arvausta sukupuolesta :heart:

Mutta tärkeintä mulle on et oon tuntenut jo molempien potkuja...se kummasti rauhottaa mieltä

Olikohan nois keskusteluis muuta...Tällä odotusajanmuistilla kun tuntuu ettei mitään muista... No jatketaan ens kerralla! Mukavaa keksiviikkoa girls!!

 

Mietin kovasti, että olisinko tilannut näytöllisen kotidopplerin, josta näkisi sykkeet vai ihan vaan "tavallisen", josta kuulee vaan äänet. 20 € doppleri vastaan 50 € doppleri. Halvemman puolelle kallistuin, vaikka kovasti olisin halunnut juuri tuollaisen, josta näkisi sykkeet kuten ilmeisesti Karccillakin on. Mutta nyt pitää säästää remontin jäljiltä kolmanteen autoon

 

Just kun olin alottamassa tätä kirjoittamista, flunssainen esikoinen heräs liian lyhyiksi jääneiltä päiväunilta ja siihen loppu äidin oma aika, nyt uus yritys

Pohjoistuuli, kiitos perinpohjaisesta sepustuksesta imetysvaikeuksistasi. Ei kyllä ihan helpolta kuulosta Tuttu tuo ns matala nänni, löytyy täällä toisesta rinnasta. Siinä myös ohut iho. Mulle imetyskumi auttoi tuohon ja käytin sitä alkuun sitkeästi, vaikka sairaalassa olivat sitä mieltä, että pitäisi jättää pois, vaikka alkuun sitä tarjosivatkin (eivätkä opettaneet oikeaa paikoilleenasettelua, vasta kotona ohjeista huomasin sen). Sairaalassa puhuivat musta "ai sä olet se joka käyttää imetyskumia" Mulle imetyskumi auttoi myös sen että tuo ohutihoinen matala nänni tottui imetykseen eikä imetys tehnyt enää siinäkään rinnassa kipeää parin viikon jälkeen ja pystyin lopulta jättämään imetyskumin pois kokonaan. Viereisessä vuoteessa sairaalassa toisen lapsensa saanut äiti vaikeroi kun imetys sattui niin paljon. Ihmettelen miksei hänellekin tarjottu imetyskumia avuksi. Se että sitä käyttää muutaman viikon (tai vaikka koko imetyksen) on pienempi harmi kuin se että imetys jää kokonaan väliin. Eihän se kaikille toimi mutta joillekin siitä voi olla apua, varsinkin tohon alun arasteluun.

Pohjoistuuli, kysyit siitä sf-mitasta vielä, tiettävästi kaksosraskaudelle ei ole omaa käyrää. Ei tosin ainakaan meidän neuvolassa ole sen koommin painokäyrääkään.

Jk ja Karcci, tsemppiä kutomiseen, toivottavasti vältytte jännetuppitulehdukselta ja pahemmilta turvotuksilta! Tosin vasta loppuraskaudessahan se turvotus oikeen kunnolla vaivaa, voihan se olla ettei näissä raskauksissa niin pitkälle mennä.

Jklle toivotaan vielä paaaljon lisäpäiviä siellä! Toivottavasti vedentihkumiset pysyy nyt maltillisina.

Karcci, hyvät neuvolakuulumiset siellä

Sunshine, ihana kuulla vauva-arjesta!

Ralliruutu, veikkaisin että pärjäät ihan hyvin sillä parinkympin dopplerillakin Hyvä kun saat vähän mielenrauhaa, kun pääset tarkistamaan sydänääniä.

Omaan napaan ei kuulu mitään uutta, odotellaan perjantain ultraa

Maibei 23+1

 

Sunshine, kiva kun olette päässeet vauva-arkea viettämään.

Miksa, joko sait ajan käynnistykseen?

Karcci, eihän toi paino ainaskaan mun mielestä kuullosta pahalta

Mulla oli tänään "neuvola" päivä Otettiin eka kerran sf-mitta, oli 35, sitten pissanäyte, paino, perusverenkuva ja mitattiin verenpaine. Kätilö sanoi että kun en oo juurikaan neuvolassa käyny ja näitä mulla ei oo otettu, niin pidetään neuvola päivä

Sain eilen mieheltä 500 palan palapelin, ja koitan ny säästellä sen tekemistä, kun oon jo puolet väsänny tänään. Se valmistuu liian nopeen

Odotuksia kaikille vielä kokonaisille ja ihanaa vauva-arkea jo synnyttäneille

Jk ja pojat 27+4