Kokemusta rikkaampana täälläkin.
Synnytys kesti vuorokauden, ilman toimivaa kivunlievitystä. Hoitavia henkilöitä oli yhteensä kuusi, lääkäreitä heistä kaksi. Kiireelliseen sektioon mentiin lopulta, pysähtyneen synnytyksen ja tarjontavirheen vuoksi. Tämäkin vain sen vuoksi, että itse välttämättä vaadein päästä sektioon, vaikka lääkärit halusivat kokeilla vielä epiduraalia ja odottaa josko vauva kääntyisi oikein päin (mainitakseni tähän, että siinä alkaa kovempikin persoona murenemaan kun roikut tuntitolkulla oksitosiinitipassa ilman sitä toimivaa kipulääkitystä, ja henkilökunta seisoo kädet ristissä vieressä toteamassa että eihän tuo niin kipeältä näytä..).
Mitään ei mulle ehdotettu itse, vaan joka asia piti osata omatoimisesti kysyä. Ensisynnyttäjälle hankalaa, koska kokemusta edellisistä ei ole. Koko hommasta jäi niin paskanmaku suuhun, että jos seuraavaa joskus lähdetään odottamaan, en lähde ilman pelkopolia siihen odotukseen edes yrittämään. Valitettavasti näin tällä kertaa.
Suuret kehut kuitenkin leikkurin väelle, he olivat erittäin ystävällisiä, motivoituneita ja pitivät huolen että jokainen toimenpide tehdään huolella, ja siitä myös minullekin kerrottiin. Tämä oli erittäin positiivinen kokemus kaiken sen tylytyksen jälkeen, mitä salissa joutui kestämään.
Voin sanoa ainakin ensisynnyttäjille, että uskaltakaa vaatia, älkääkä antako periksi vaatimuksissanne. Se, mikä itsestä tuntuu hyvältä ja oikealta, on tärkeintä.