tuntuu siltä että kaikki vie lapsensa hoitoon jo vouden vanhana.. ..

[Pauna]

Meillä tod.näk. joudun palaamaan töihin heti äitiysloman päätyttyä. Talolaina niskassa ja kht olematon eikä käsittääkseni kuntalisää makseta meidän kaupungissa. Jos joku siitä hyvästä tahtoo miule p.skaa niskaan kaataa että tahdotaan oma talo ennen eläkeikää ja turvata lapselle (toivottavasti useammallekin) tulevaisuus niin antaa tulla.

 

[vieras]

Meillä ei ole viety, eikä tulla viemään. Kun esikoinen syntyi, mies sanoi että meillä sitä sitten ei tulla niin köyhiksi, että lapset pitää hoitoon vieraalle viijä.

Ja sinä et lusmuile kotona vaan rakennat lapsellenne ehjää ja kaunista maailmaa, jota hoitoaamustressi ja vanhempien ikävä ei sumenna.

Piika-äiti

mikä sun pointtina oli tässä? entäpäs jos joku oikeasti nauttii työnteosta eikä halua koko elämäänsä kotona nysvätä,niin onko lapsella sitten jotenkin epäseesteisempi elämä kuin sinun lapsillasi? itse olen 20 ja minulla on 2 lasta, vuoden päästä vien kummankin hoitoon ja menen jatkamaan töitä, en ikinä olisi koko loppuelämääni kotona

 

[Bellukka]

mullekin tässä tarjottiin työtä ja hyvää palkkaa mut valitsin kotiäitiyden, en raski vielä hoitoon laittaa :heart:

 

[Villa Koira]

Tää on niin näitä ikuisuusaiheita... mutta pakko silti kommentoida Toiset hoitaa kotona ja toiset vie hoitoon. Ja ihan varmasti molempii "joukkueisiin" mahtuu niitä tasapainoisia ja epätasapainoisia lapsia. Minun veljenlapset ovat kasvaneet maanviljelijäperheessä, jossa vanhemmat periaatteessa kokoajan kotona. Muiden sisarusten lapset ovat sitten olleet päiväkodissa jopa jo vuoden iästä asti. Ihan samanlaisia ovat nyt isompina (15-22 -vuotiaita iältään) kaikki nuo sisarusten lapset. Eli tässä ei mitään eroa näe. Kyllä se on ihan siitä kiinni, miten muutoin lapsestaan välittää eli onko rakkautta ja rajoja riittävästi. Voihan sitä sädekehäänsä sillä kiillotella, että on lasten kanssa kokoajan kotona, mutta ei se varmasti sitä vanhemmuutta/äitiyttä/isyyttä mitenkään huononna, vaikka veisikin lapsen pienenä hoitoon.

 

[Neea]

Mistä helkkarista te ootte saaneet päähänne, että jos lapset hoidetaan kotona , niin kituutetaan, haetaan soskusta rahaa, syödään huonosti tai ostetaan vaatteet kirpparilta?!

Olen ollut kotiäitinä useamman vuoden, mies tavallinen duunari. Lapsia neljä, joten autokin meni vaihtoon, kun kuopus syntyi. On siis asunto- ja autolainaa. Omina tuloina kh-tuki, ei kuntalisiä.

Syömme hyvin, lapset harrastaa, emme tarvitse soskua, vaatteet ostamme kaupasta, kirpparilta tai kierrätetään ystävien lasten kesken. Käytämme hyväksemme tarjouksia, niin ruuissa kuin vaatteissa yms. Olemme kaikki hyvinpuettuja ja seuraamme "trendejä"

Emme taas kulje ravintoloissa, ulkomaanmatkoilla (kotimaassa käydään joka kesä jossain esim. puuhamaassa)kotiin ei uusita huonekaluja, joka muotivirtauksen mukaan, kaiken ei tarvitse olla niin viimeisen päälle. Olemme elämäämme tyytyväisiä.

Lainaakin voi maksaa kotona olo aikanakin hieman vähemmän, maksaa sit enemmän kun on töissä. Joten älkää nyt yleistäkö, että kotona hoidetut lapset ovat huonosti puettuja ja nälkäisiä!

 

[vieras]

up

 

[äiti 40plusplus]

jokainen tekee omat ratkaisunsa ja elää omaa elämäänsä. Ei kukaan voi toisen puolesta päätöstä tehdä eikä toisen päätöstä ole pätevä arvostelemaan näissä hoitoonvientijutuissa.
yksi pointti on se että se on perheelle sopiva tapa ja perhe on tyytyväinen tilanteeseen eikä pyri tekemään päätöksiä yleisen mielipiteen ja "palstapainostuksen" mukaan.

 

[Seipääntyöntäjä]

Kouluajoilta muistan, että ne lapset jotka olivat menneet yksivuotiaina tai muuten aika nuorina päivähoitoon aloittivat ensimmäisenä ryyppäämisen ja kiusasivat muita. En tiedä onko asialla yhteyttä.

Minä en ota koko asiaan muuten kantaa, sillä jokainen perhe tekee omat, itselleen parhaiten sopivat ratkaisunsa itse, eivätkä ne ole yhtään sen oikeampia tai väärempiä kuin naapurin erilaiset ratkaisut.

Ylläoleva nyt vain otti silmään sen takia, että aloin miettiä, monenko kouluaikaisen kaverini hoitohistoriaa edes aikanaan tiesin. Okei, joittenkin kohdalla tiesin että ovat kotiäidin kasvatteja ja joistakin tiesin, että ovat olleet hoidossa. Mutta että olisimme laajemmin gallupoineet keskuudestamme sitä, että missä iässä kukin aloitti päivähoidossa.. No EVVK siinä iässä! Ja EVVK missään iässä.

Ai minä? Olen maatalon kasvatti ja äiti oli aina kotona. Ja ihan hyvissä ajoin minä silti lonkeron löysin. :xmas: Eli taitaa olla ihan seitenysin oma keksintö tämä suhteellisuusteoria.

 

[Pikkasen Pläski]

mulla esikoinen on jo yli 3v eikä ole ollu hoidossa. kuopus on reilun vuoden ja työpaikkaa tässä metsästelen, ihan sen takia kun olen niin kauan ollu kotona että leviää kohta pää...

 

[en ole vienyt enkä vie]

Olen ns. uraäiti hyväpalkkaisessa työssä, mutta en silti ole vienyt vauvaa hoitoon enkä vie. Olen hoitovapaalla kunnes lapsi täyttää 2,5-3 vuotta. Olen ehtinyt uhrautua työelämässä jo ennen äitiyttä ja lapset ovat pieniä vain kerran. Työtä ehdin tehdä riittävästi vaikka hautaan saakka vaikka muutaman vuoden nautinkin tässä välissä kotiäitiydestä.

 

[mammma]

Kuin moni teistä ite muistaa mitä elämässä tapahtui kun olitte alle 3v??? Meikä ei muista tasan mitään, eskarista ehkä muistikuvia, sellaisia oikeita muistikuvia, jotka eivät lähtöisin valokuvista. jos en tietäs niin mulla ei olis hajuakaan kuka mua on silloin vauvana hoitanut.

 

[kookosta]

No jokainen tekee tietenkin niin kun OMALLE PERHEELLE parhaiten sopii. Siihen ei ole nokan koputtamista kenelläkään ulkopuolisella.

Mutta, aina ei ole välttämättä huono asia jos lapsi nuorena hoitoon viedään. Itse olen mennyt ensimmäiseen hoitopaikkaan 4kk:n ikäisenä kun äitini palasi työelämään. Päivisin hän pumppaili maitoa seuraavalle päivälle hoitoon minulle mukaan. Hoitotätinäni olii maailman ihanin nainen, josta vuosien saatossa tuli minulle ja siskolleni "hoito-mummo". Hoitotätini siis toimi perhepäivähoitajana.
Vielä tänä päivänäkin pidämme hoito-mummon kanssa yhteyttä, olemme siskon kanssa hänelle kuin ylimääräinen (positiivisela tavalla) pari lapsenlapsia ja hän on meille kuin ylimääräinen kolmas mummo =)
Eli joskus siitä hoitotädistä/soitosedästä saattaa tulla tärkeä osa lapsen elämää ja rikastuttaa sitä tavalla mikä ei kotihoidossa olisi ikinä onnistunut. Enkä sano etteikö äitini nyt varmaan olisi ollut hyvä hoitaja meille, mutta hän valitsi töihin menon ja minä sin yhden tärkeän isovanhemman lisää elämääni.

Itse en silti haluaisi viedä poikaa hoitoon vielä. Ja kotihoidontuki anomus onkin vetämässä, jotta voin vielä lapsen kanssa kotiin jäädä.

 

[Levoton Strutsi]

Jotkut tekee 2-3 lasta pienillä ikäeroilla. Esimerkiksi meillä on kolme lasta: esikoinen syntynyt elokuussa 2002, keskimmäinen heinäkuussa 2004, ja nuorimmainen toukokuussa 2006. Olen ollut kotona yli viisi vuotta, enää en yksinkertaisesti vaan voi, enkä haluakaan. Pakko päästä jo töihin!

meillä on 4 lasta syntynyt viiden vuoden sisällä ja vähän on saman suuntaiset ajatukset ollu tässä kuopuksen syntymän jälkeen. silti sitkeästi pyrin jaksamaan vielä vuoden tätä kotona oloa vaikka henkisesti on välillä tosi raskasta olla "ulkomaailmasta" erossa ja pyörittää sitä samaa rutiinia päivästä toiseen. Mut ens elokuussa kuopuski olis sitte jo 2-v ja ehkä kynnys laittaa hoitoonkin on matalampi?

mut hoida ihmeessä lapsesi kotona jos haluat. niin hetken ne pallerot on pieniä kunnes niistä tulee äidin hermoja raastavia uhmaikäisiä... ja menotkin kasvaa lapsen mukana kun kuvaan tulee harrastukset yms.

 

[miiksu]

Kyllä minäkin olisin todella mielelläni kotona vaikka siihen asti kun lapsi menee kouluun. Valitettavasti kaikilla ei ole sitä mahdollisuutta, kun on noita unelmia elämälle, esim. tahdon lapseni näkevän maailmaa, oma talo olis mukava, lainat kiva maksaa pois..

Se töihin meno vanhempainrahakauden päätyttyä ei kyllä tee kenestäkään huonoa äitiä.

 

[noora]

no meiän neiti on 9kk kun hän aloittaa hoitopaikassa..

 

[miisa]

niin minäkin halauaisin olla kotona pitkään,mutta tammikussa työt kutsuu ja nti silloin 2v. ei auta tässä ihmetellä, syyllistää ketään tai tehdä asiasta numeroa/ongelmaa. elämä vaan meneee näin meillä ja silla siisti. pitää vain asennoitua siihen ja tehdä siitäkin onnellista ja mukavaa=löytää posittivisia asioita.

 

[mie]

Kuin moni teistä ite muistaa mitä elämässä tapahtui kun olitte alle 3v??? Meikä ei muista tasan mitään, eskarista ehkä muistikuvia, sellaisia oikeita muistikuvia, jotka eivät lähtöisin valokuvista. jos en tietäs niin mulla ei olis hajuakaan kuka mua on silloin vauvana hoitanut.

peesaan!

ja lisään että olen äidiltäni kuullut menneeni hoitoon 3kk iässä,silloin äitiyslomat oli 3kk. ja minusta on tullut ihan mukava,sosiaalinen,korkeasti koulutettu ihminen!!!!!!!!!!!!!

 

[rikas]

Lapseni on jääneet palkatulle kotihoitajallemme 1,6v iästä alkaen. Jokainen heistä on minusta kasvanut rayhaisan,hyvän lapsuuden. Toisilla työt vaativat aikaisemmin paluuta työelämään kuin toisilla. Näin minullakin. En ole kokenut asiaa ongelmaksi. Olenhan kuitenkin saanut jättää lapset aamuisin nukkumaan sänkyihinsä ja voin vaikuttaa työaikoihini-lomiini itsenäisesti,joten pyrin aina olemaan harrastuksissa,kisoissa ym mukana. Ja usein olen kotosalla pvällä kun koululaiset tulevat kotia. Ja onhan minulla mies, jonka kanssa rustaamme almanakkojamme perheellemme sopiviksi. Luulen että meillä enemmän on joustoa työajoissa kuin niillä jotka tekevät 8-16 tyäaikaa. ja onneksi nykyään on tämä nettiaika ja voi kantaa työt kotiin tarvittaessa.....

 

[Madicken04]

Miksi kenenkään tarvitsee katsoa toisen lusmuilevan tms?

Eikö ole tärkeintä että jokainen löytää omalle perheelleen sopivimman tavana ja ovat siihen tyytyväisiä. Teille se on tuo, joten olkaan vaan onnellisia että teille on mahdollista hoitaa lapsenne kotona. Jollekin muulle töihinpaluu ja lasten hoitoonvieminen tapahtuu aiemmassa vaiheessa, eikä sekään automaattisesti paha.

 

[.....]

Kouluajoilta muistan, että ne lapset jotka olivat menneet yksivuotiaina tai muuten aika nuorina päivähoitoon aloittivat ensimmäisenä ryyppäämisen ja kiusasivat muita. En tiedä onko asialla yhteyttä.



ja säkö olet pitänyt listaa siitä milloin kukakin on menny hoitoon tai ollu menemättä ja kuka alko ryyppää millonki?! epäilen.
tuo on ihan täyttä paskaa!
mut siis jos 1v lapsella ei kotona ole mahdollisuutta leikkiä muiden lasten kans ni minä ilman muuta veisin lapsen hoitoon, ainakin parina päivänä viikossa! lapsi tarvii ikäistään seuraa!

 

[kutku]

Kyllähän tää elämä kotona lasten kanssa ei ole lusmuilua. Onhan se jollain lailla helpompaa kun heti aamusta ei oo kauheeta kiirettä viedä lapsia hoitoon ja lähteä töihin. Mutta kyllä tässäkin on oma hommansa, varsinkin kun alkaa olla useampi jolle se huomio pitäs jakaa. Huoh, sanoisin

Pää pystyyn!!!

 

[TuiKKu]

Mä olen kotona ainakin sen ajan että poika täyttää 2v.Syödään sit vaikka kynsiä,jos niin tiukalle vetää

 

[kutku]

ja säkö olet pitänyt listaa siitä milloin kukakin on menny hoitoon tai ollu menemättä ja kuka alko ryyppää millonki?! epäilen.
tuo on ihan täyttä paskaa!
mut siis jos 1v lapsella ei kotona ole mahdollisuutta leikkiä muiden lasten kans ni minä ilman muuta veisin lapsen hoitoon, ainakin parina päivänä viikossa! lapsi tarvii ikäistään seuraa!

Hyvin harvalla on tarjota vielä 1v ikäselle seuraa kotona, jos se on esikoinen. Ja jos on, niin se on sillon tod.näk. pieni vauva, josta ei tuon ikäselle vielä seuraa ole. Ja hyvin harvalla on tarjota IKÄISTÄÄN seuraa kotona lapsilleen, jos ei kaksosia ole Pakko viilata

Hienosti on meidänkin tyttö kehittyny, vaikka oli yksin 1v11kk ja sen jälkeen meni vielä kauan, ennenkuin alkoi pikkusisko hänen kanssaan leikkimään. Kattos kun eihän sitä ole pakko istua neljän seinän sisällä koko aikaa, vaan lapsenkin kanssa voi käydä perhekahviloissa ym.

 

[Vieras]

Itse olen kanssa päättänyt jäädä kotiäidiksi vaikka tytön ensimmäisen vuoden myös isä oli kotona sairauden takia. Töihin ehtii sitten myöhemminkin. En ymmärrä miksi jotkut laittavat syyksi töihin menoonsa asuntolainan. Ymmärtääkseni pankin kanssa voi aina neuvotella lyhennyksen suuruudesta.

Voin itse sanoa, että olen kotiäidin kasvattamana ja koen sen rikkaudeksi. Kouluajoilta muistan, että ne lapset jotka olivat menneet yksivuotiaina tai muuten aika nuorina päivähoitoon aloittivat ensimmäisenä ryyppäämisen ja kiusasivat muita. En tiedä onko asialla yhteyttä.

Nauti tästä ainutlaatuisesta ajasta kotona ja anna kommenttien mennä toisesta korvasta ulos.

Annetaanko kuule jokaisen tehdä ihan niin kuin haluaa.. Jos haluaa palta töihin, niin mitä sitten. Tai jos haluaa olla kotona, niin eihän siinäkään mitään. MUTTA, miksi pitää syyllistää ihmisiä näistä heidän OMISTA ratkaisuistaan?!? En ymmärrä, mikä teitä ihmisiä vaivaa?! Kotiäitiys ei minun itseni mielestä ainakaan ole mikään ylpeilyn aihe, mutta en todellakaan moralisoi heitä omasta valinnastaan. Toisin kuin te useat kotiäidit, joiden mielestä töihinpaluu on yksi hirveimmistä synneistä, mitä ihminen voi tehdä. Kukin tavallaan, sanon minä!

 

[.....]

ja säkö olet pitänyt listaa siitä milloin kukakin on menny hoitoon tai ollu menemättä ja kuka alko ryyppää millonki?! epäilen.
tuo on ihan täyttä paskaa!
mut siis jos 1v lapsella ei kotona ole mahdollisuutta leikkiä muiden lasten kans ni minä ilman muuta veisin lapsen hoitoon, ainakin parina päivänä viikossa! lapsi tarvii ikäistään seuraa!

Hyvin harvalla on tarjota vielä 1v ikäselle seuraa kotona, jos se on esikoinen. Ja jos on, niin se on sillon tod.näk. pieni vauva, josta ei tuon ikäselle vielä seuraa ole. Ja hyvin harvalla on tarjota IKÄISTÄÄN seuraa kotona lapsilleen, jos ei kaksosia ole Pakko viilata

Hienosti on meidänkin tyttö kehittyny, vaikka oli yksin 1v11kk ja sen jälkeen meni vielä kauan, ennenkuin alkoi pikkusisko hänen kanssaan leikkimään. Kattos kun eihän sitä ole pakko istua neljän seinän sisällä koko aikaa, vaan lapsenkin kanssa voi käydä perhekahviloissa ym.

Tarkotin just sitä et kavereita/kerhoja yms.yms. en sitä et just siel kotona neljänseinän sisällä kyhjottää, vaan et tuttavilla jos on lapsia suurinpiirtein samaa ikäluokkaa ja sit jus nuita kahviloita ym. ni saa lapsi leikkiä välillä muidenkin kanssa kuin yksin/vanhempien.

ja kyllä uskon et kehitykseltään on ihan normaaleja lapsia nekin jotka kotihoidóssa ovat. ainakin tuo meidän 1,5v vaikuttaa mut mun mielipide on se että lapsen kans pitää käydä paikoissa missä on muitakin lapsia!