tuntuu niin helvet*n pahalle

:hug: Meillä vähän sama tilanne mä en vaan jaksa tehdä asian eteen mitään.
Aika ajoin on asiasta keskusteltu, mutta mä en enään osaa keskustellakaan normaalisti.

no meillä ei miehen kanssa hirveämmin pysty juttelee kun jos vanhingossakin sanon jotain ''negatiivista'' siitä niin rupee huutaa ja luettelee kaikki mun viat...
mä oon sille myöntänyt omat vikani ja ei tee yhtään pahaa, mutta millä sen ihmisen saa tajuaa sen ''ongelmat''

Silloin kun yrittää keskustella menee meidän isännältä herne nenään ja on niiin luokaantunut kun häntä taas haukutaan, mutta hän saa huomautellla ja arvostella niin paljon kuin haluaa.
Mulla on voimat henkiset ja tällähetkellä myös fyysiset ihan nollassa yksin kertaisenkin asian tekeminen on yli voimaista.

Tällä hetkellä tilannetta vaikeuttaa isän kuolema joka otti ylättävän koville.
Ehkä siksi kun en ole saanut minkäänlaista tukea pitäisi jatkaa elämää kuin ei mitään olisi tapahtunut.
Muistan lapsuudesta toiveen, unelman, haaveen kun isä minulle tärkeä ihminen joskus kuolee toivoin että olisi ihminen jonka kainaloon käpertyä ja itkeä, ihminen joka auttaisi vaikeimman yli. Nyt voin kertoa ettei tuop unelma ainakaan toteutunut yksin olen asian kanssa jäänyt ja yksin on tästä selvittävä.

mulla on kanssa eno on melkein aivokuollut sydänkohtauksen seurauksena ja mummo kuak on mulle toosi läheinen sai just aivoinfarkitin ja se oli melkein koko vasen puoli :'( niin mies ei tunne mua kohtaan yhtään empatiaa eikä kertakaan ole kunnolla rutistanut ja sanout että itkee vaan :'( :'(

:hug: :hug: :hug:
Voimia sinulle.
Meillä isän kuolemaan ehditttiin jollain tapaa varautua ja isän kannalta oli parempi että pääsi pois koska jos hän tästä olisi toipunut olisi tulevaisuus ollut pitkäaikais vuodeosastolla ja epäilen että olisi alzhaimerin tauti ottanut ison harpauksen eteenpäin. Meillä miehen mielestä se kai vähentää surun määrää ei ole mitään syytä surra.
Minulla on kummminkin aivan hirveä ikävä isää.

Itse olen aika ajoin miettinyt myös avioeroa, mutta tuntuu että minut on niin nujerrettu etten osaa/uskalla ottaa sitä ratkaisevaa askelta. Voimat eivät vain riitä.
toisaalta olen hieman kateellinen sinulle on olet uskaltanut tehdä ratkaisun mikä varmaan minunkin pitäisi tehdä että voisin olla taas onnelinen ja nauttia elämästäni ettei tarvitse jokaista tekemäänsä asiaa miettiä sen kannalta miten toinen siihen suhtautuu, mutta kun se peloittaa minä tiedän että olen sitten ihan yksin kahden lapsen kanssa.
Toisaalta tiedän että ihminen soputuu ja selviää tilanteesta kuin tilanteesta ja vaikka asiat peloittavat löytyy jokaiseen ongelmaaan ratkaisu, mutta siltikään en uskalla.

Voimia sinulle vielä' kerran.

 

:'( Voi sentään.. Jollain tasolla uskon että tiiän miltä susta (ap) tuntuu.. Kun toinen ei tajua miten loukkaa.
Mut sä oot vahva, todella vahva, koska teet asialle jotain. Olen monen muun kanssa samaa mieltä et ero on tässä kohtaa paras ratkaisu. Jospa se mies vielä heräis tajuamaan asioita. Ja jos ei, niin sulla ja lapsilla on helpompi hengittää ja ehkä joskus vielä sulla on mahdollisuus uuteen rakkauteen ja onneen. ISO :hug: Kanaselta.

 

IIPA: musta tuntuu kanssa että mä olen jotenki miehen omistuksessa siis että aikasemmin en ole uskaltanut tehä päätöstä, liian heikko siihen.. jotenki olen ollut riippuvainen miehestä..

just mietiskelin että tiedostan että myös mussa on vikaa että jos mies on tollai mun vikojen takia??

mulla on niin paha olla et sekoon kohta varmaan.. yrittänyt olen soittaa mun hoitajalle mut vittuku se eiosaa ikin vastata |O |O

 

IIPA: musta tuntuu kanssa että mä olen jotenki miehen omistuksessa siis että aikasemmin en ole uskaltanut tehä päätöstä, liian heikko siihen.. jotenki olen ollut riippuvainen miehestä..

just mietiskelin että tiedostan että myös mussa on vikaa että jos mies on tollai mun vikojen takia??

mulla on niin paha olla et sekoon kohta varmaan.. yrittänyt olen soittaa mun hoitajalle mut vittuku se eiosaa ikin vastata |O |O

Kannattaa tosiaan miettiä asioita myös toisen kannalta ja huomata niitä vikoja itsessäänkin. Niitä on varmasti jokaisella. Oletko kysynyt mieheltäsi, miksi hänestä kenties tuntuu pahalta? Vai oletko käpertynyt vain omaan pahaan oloosi? Kyllä tuollaisissa tilanteissa molemmilla on oikeus/velvollisuus selvittää asioita molemmilta kanteilta. Helposti sitä vain syyttää toista omasta pahasta olostaan, vaikka ratkaisu saattaa löytyä ihan omastakin pääkopasta. On niin kiva kaataa vastuu kokonaan toisen niskoille ja itse olla väärinymmärretty marttyyri.

 

IIPA: musta tuntuu kanssa että mä olen jotenki miehen omistuksessa siis että aikasemmin en ole uskaltanut tehä päätöstä, liian heikko siihen.. jotenki olen ollut riippuvainen miehestä..

just mietiskelin että tiedostan että myös mussa on vikaa että jos mies on tollai mun vikojen takia??

mulla on niin paha olla et sekoon kohta varmaan.. yrittänyt olen soittaa mun hoitajalle mut vittuku se eiosaa ikin vastata |O |O

Kannattaa tosiaan miettiä asioita myös toisen kannalta ja huomata niitä vikoja itsessäänkin. Niitä on varmasti jokaisella. Oletko kysynyt mieheltäsi, miksi hänestä kenties tuntuu pahalta? Vai oletko käpertynyt vain omaan pahaan oloosi? Kyllä tuollaisissa tilanteissa molemmilla on oikeus/velvollisuus selvittää asioita molemmilta kanteilta. Helposti sitä vain syyttää toista omasta pahasta olostaan, vaikka ratkaisu saattaa löytyä ihan omastakin pääkopasta. On niin kiva kaataa vastuu kokonaan toisen niskoille ja itse olla väärinymmärretty marttyyri.

mä en ite pysty muuttaa ennen ku mies lopettaa mun ''alistamisen'' tai edes tajuaisi mitä tekee mulel

 

:hug: Ystäväni myös eli narsistisia piirteitä omaavan miehen kanssa ja on nyt 4 lapsen yksinhuoltaja, onnellinen, itsevarma ja näkee kuinka hän nauttii elämästään ja haaveilee tulevaisuudestaan. Kukaan ei ole painamassa alas ja laittamassa omia tarpeitaan muiden edelle. Joskus se ero oikeasti on paras ratkaisu.

 

IIPA: musta tuntuu kanssa että mä olen jotenki miehen omistuksessa siis että aikasemmin en ole uskaltanut tehä päätöstä, liian heikko siihen.. jotenki olen ollut riippuvainen miehestä..

just mietiskelin että tiedostan että myös mussa on vikaa että jos mies on tollai mun vikojen takia??

mulla on niin paha olla et sekoon kohta varmaan.. yrittänyt olen soittaa mun hoitajalle mut vittuku se eiosaa ikin vastata |O |O

Kannattaa tosiaan miettiä asioita myös toisen kannalta ja huomata niitä vikoja itsessäänkin. Niitä on varmasti jokaisella. Oletko kysynyt mieheltäsi, miksi hänestä kenties tuntuu pahalta? Vai oletko käpertynyt vain omaan pahaan oloosi? Kyllä tuollaisissa tilanteissa molemmilla on oikeus/velvollisuus selvittää asioita molemmilta kanteilta. Helposti sitä vain syyttää toista omasta pahasta olostaan, vaikka ratkaisu saattaa löytyä ihan omastakin pääkopasta. On niin kiva kaataa vastuu kokonaan toisen niskoille ja itse olla väärinymmärretty marttyyri.

mä en ite pysty muuttaa ennen ku mies lopettaa mun ''alistamisen'' tai edes tajuaisi mitä tekee mulel

Ei näistä asioista kannata tehdä mitään arvovaltakysymyksiä tyyliin "sinun pitää muuttua ensin". Muutos lähtee omalta kohdalta ihan omasta itsestä, eikä siitä, että odottaa toisen tekevän ensimmäisen siirron. Valtapelit ovat takuuvarma keino romuttaa suhde. Jos vastakkain on kaksi pässinpäätä, jotka mielessään syyttelevät toisiaan omille pikku varpaille tallomisesta, on homma tuomittu epäonnistumaan. Voit muuttaa vain itseäsi, käytöstäsi ja asenteitasi tähän maailmaan. Muita et voi siihen pakottaa. Kostolla ei saada kuin sokeita ihmisiä maailmaan.

 

IIPA: musta tuntuu kanssa että mä olen jotenki miehen omistuksessa siis että aikasemmin en ole uskaltanut tehä päätöstä, liian heikko siihen.. jotenki olen ollut riippuvainen miehestä..

just mietiskelin että tiedostan että myös mussa on vikaa että jos mies on tollai mun vikojen takia??

mulla on niin paha olla et sekoon kohta varmaan.. yrittänyt olen soittaa mun hoitajalle mut vittuku se eiosaa ikin vastata |O |O

Kannattaa tosiaan miettiä asioita myös toisen kannalta ja huomata niitä vikoja itsessäänkin. Niitä on varmasti jokaisella. Oletko kysynyt mieheltäsi, miksi hänestä kenties tuntuu pahalta? Vai oletko käpertynyt vain omaan pahaan oloosi? Kyllä tuollaisissa tilanteissa molemmilla on oikeus/velvollisuus selvittää asioita molemmilta kanteilta. Helposti sitä vain syyttää toista omasta pahasta olostaan, vaikka ratkaisu saattaa löytyä ihan omastakin pääkopasta. On niin kiva kaataa vastuu kokonaan toisen niskoille ja itse olla väärinymmärretty marttyyri.

mä en ite pysty muuttaa ennen ku mies lopettaa mun ''alistamisen'' tai edes tajuaisi mitä tekee mulel

Ei näistä asioista kannata tehdä mitään arvovaltakysymyksiä tyyliin "sinun pitää muuttua ensin". Muutos lähtee omalta kohdalta ihan omasta itsestä, eikä siitä, että odottaa toisen tekevän ensimmäisen siirron. Valtapelit ovat takuuvarma keino romuttaa suhde. Jos vastakkain on kaksi pässinpäätä, jotka mielessään syyttelevät toisiaan omille pikku varpaille tallomisesta, on homma tuomittu epäonnistumaan. Voit muuttaa vain itseäsi, käytöstäsi ja asenteitasi tähän maailmaan. Muita et voi siihen pakottaa. Kostolla ei saada kuin sokeita ihmisiä maailmaan.

mä olen kyllä yrittänyt mutta e pysty

 

Voi kurjuus
Väitän tietäväni miltä tuntuu: mehän täytettiin eropaperit ja haettiin miehelle asunto kun esikoinen oli puolitoistavuotias ja kuopus vielä masussa. Me saatiin asiat kuntoon helvetillisen puolen vuoden jälkeen ja ollaan edelleen yhdessä, kaikki eivät saa mutta selviävät silti!
Kyllä sinä pärjäät, ihan varmasti :hug:

 

Voi kurjuus
Väitän tietäväni miltä tuntuu: mehän täytettiin eropaperit ja haettiin miehelle asunto kun esikoinen oli puolitoistavuotias ja kuopus vielä masussa. Me saatiin asiat kuntoon helvetillisen puolen vuoden jälkeen ja ollaan edelleen yhdessä, kaikki eivät saa mutta selviävät silti!
Kyllä sinä pärjäät, ihan varmasti :hug:

:hug: :hug: tiiän kyllä tunteen...

 

Samojen asioiden ja sen narsistin kanssa painin minäkin. Terapian aloitin kanssa ja nyt suunnittelen tulevaisuutta, mitä se tuo sitä en tiedä.

:hug: sinulle auts, tiedän miten vaikeaa on antaa periksi (en ole varma vieläkään pystynkö siihen).

 

Olin samassa tilanteessa kuin sinä. Raskaus oli vasta niin alussa, että pitkän pohdinnan jälkeen päädyin keskeytykseen. Tuntui helpommalta jatkaa elämää ja selvitä erosta vain yhden lapsen kanssa. Tiedän miltä tuntuu miettiä omaa jaksamista ja olla huolissaan mutta samalla helpottunut. Vieläkin välillä mietin olisiko sittenkin pitänyt vielä yrittää, etenkin keskeytys pyörii mielessä usein. Voi olla, että mies ymmärtää ja haluaa muuttua kun huomaa mitä menettää? Koskaan ei ole liian myöhäistä ja aina voitte palata yhteen jos teistä tuntuu siltä! Kovasti voimia sulle!!

 

pitäskö sit tosiaan kokeilla vika oljenkorsi mä muutan itteni ihankokonaan... ja katon alkaako miehen käytös muuttua.. vaikka tiedän että vika ei pelkästään todellaka ole mussa... mä en tiedä mitä mä teen tekis mieli kirjoittaa paperit nut heti ja alkaa ettiä iehelle asuntoa.. vaikka toi ratkaisu tuntuu kaikki järkevämmältä niin silti tuntuu niin pahalle...
on kuitenki todella hyvö isä pojalle...

piäskö mun vaan unohtaa miehen käytös-? ja yrittää itse olla sellai kun se haluaa mun olevan? ja sitten katsoa muuttuuko mies?

 

pitäskö sit tosiaan kokeilla vika oljenkorsi mä muutan itteni ihankokonaan... ja katon alkaako miehen käytös muuttua.. vaikka tiedän että vika ei pelkästään todellaka ole mussa... mä en tiedä mitä mä teen tekis mieli kirjoittaa paperit nut heti ja alkaa ettiä iehelle asuntoa.. vaikka toi ratkaisu tuntuu kaikki järkevämmältä niin silti tuntuu niin pahalle...
on kuitenki todella hyvö isä pojalle...

piäskö mun vaan unohtaa miehen käytös-? ja yrittää itse olla sellai kun se haluaa mun olevan? ja sitten katsoa muuttuuko mies?

Älä! Mä tein niin vuosia! Ikinä en valittanut, en ollut huonolla tuulella, kaiken tein mitä pyysi ja ylimäärästäkin, en sanonut omaa mielipidettä, annoin miehen päättää kaikesta jne jne. Aluksi menikin aivan loistavasti! Kunnes mies keksi silti jotain mistä huomauttaa, saada riitaa aikaseksi tai kiukutella muuten vaan. Jos en sanonut mielipidettä olin paska, jos sanoin olin paska. Jos riideltiin olin paska, jos en riidelly olin paska jne jne. Vika on miehessä etkä sä pysty omalla käytökselläsi siihen vaikuttamaan millään tavoin!! Lopulta olin itse jo niin katkera ja patoutunutta vihaa täynnä, että ero oli ainoa vaihtoehto.

 

auts, itsensä muuttaminen ei auta, narsisti kun vaatii aina enemmän, mikään ei niille riitä :/

 

auts, itsensä muuttaminen ei auta, narsisti kun vaatii aina enemmän, mikään ei niille riitä :/

Ja näitä narsistidiagnooseja pyörii niin paljon, että hirvittää. Mitäs jos yrittäisitte muuttaa omaa käytöstänne _ja_ keskustella puolisonkin käytöksestä. Joillekin ihmisille on tosi vaikeaa puhua omasta itsestään ja tuntemuksistaan, mutta usein keinot asioista keskustelemiseen löytyvät. Ei helpolla, eikä välttämättä heti. Mutta ihmissuhteissa tulee välillä karikkoja, joita ei kierretä kuukaudessa-kahdessa. Vaikka pari vuotta kuluttaisi asioiden selvittämiseen, pikkuhiljaa, on se lyhyt aika ihmisen elämässä.

Ihmiset luovuttavat aivan liian helposti ja itsekkäästi syyttävät siitä toista. Riitaan tarvitaan aina kaksi, vanha perustotuus. Eikä kompromissi aina ole helppoa. Ihmisillä on yleensä syy käytökseensä. Ja parisuhteessa niitä syitä kannattaa yrittää selvittää, vaikka se sattuukin. Elämä ei läheskään aina ole helppoa.

 

auts, itsensä muuttaminen ei auta, narsisti kun vaatii aina enemmän, mikään ei niille riitä :/

Ja näitä narsistidiagnooseja pyörii niin paljon, että hirvittää. Mitäs jos yrittäisitte muuttaa omaa käytöstänne _ja_ keskustella puolisonkin käytöksestä. Joillekin ihmisille on tosi vaikeaa puhua omasta itsestään ja tuntemuksistaan, mutta usein keinot asioista keskustelemiseen löytyvät. Ei helpolla, eikä välttämättä heti. Mutta ihmissuhteissa tulee välillä karikkoja, joita ei kierretä kuukaudessa-kahdessa. Vaikka pari vuotta kuluttaisi asioiden selvittämiseen, pikkuhiljaa, on se lyhyt aika ihmisen elämässä.

Ihmiset luovuttavat aivan liian helposti ja itsekkäästi syyttävät siitä toista. Riitaan tarvitaan aina kaksi, vanha perustotuus. Eikä kompromissi aina ole helppoa. Ihmisillä on yleensä syy käytökseensä. Ja parisuhteessa niitä syitä kannattaa yrittää selvittää, vaikka se sattuukin. Elämä ei läheskään aina ole helppoa.

ollaan yritetty jo aikasemmin, meis ei pysty lopettaa monia juttuja kun ei huomaa edes että tekee niitä :'( ja sen kaa tosiaan ei voi jutella kun rupee heti huutaa ja varsinki jos kuulee vähäänkä negatiivistä siitä itsestä

 

:hug: ja voimia!

 

Voimia sulle. Mitä mies sanoo erotilanteeseen? Eikö edes halua apua itselleen?

 

Ekaksi: Iso voimahali!!!

Sitten, voin sanoa, että jos miehessäsi on narsistisia piirteitä, niin ero kannattaa. Narsistia ei paranna kukaan eikä mikään. Olen seurannut kohta parikymmentä vuotta todella läheltä perheen elämää, missä mies on täysin narsisti ja nainen joutuu alistumaan miehen tahtoon ja oikutteluun koko ajan. Nainen on ihan täysin raukka, joutuu kärsimään koko ajan miehen takia. Narsistilla ei ole kykyä nähdä omia virheitään ja tekojaan, vaan hän syyttää aina muita. Hänellä ei myöskään ole empatia-kykyä, hän ei osaa lohduttaa, syyttää toisia siitä mitä itse tekee jne. Eli todella vaikea ihminen!!

Voin sanoa, että kun aika kuluu ja pääset pahimman yli, tulet todella huomaamaan että ero kannatti! Yleensä en suosittele kenellekkään eroa, mutta koska olen nähnyt narsistin ja hänen puolisonsa elämää läheltä, voin sanoa ettei se ole koskaan helppoa, eikä tule muuttumaan helpoksi. Narsistisuutta ei voi parantaa.

Voimia sinulle!!! Saanko udella millä viikoilla olet raskaana?

 

Voimia sulle. Mitä mies sanoo erotilanteeseen? Eikö edes halua apua itselleen?

aikasemmin kun olen joskus maininnyut erosta jne on ollut tyyliin ihan sama jne,,, mut nyt kun näkee että olen tosissani ja mullakin siitö hiukan paha olo niin käskee mun miettiä ja miettiä... tänään juteltiin puhelimessa ja se lupas miettiä josko se menis jonneki juttelee sen ongelmista mitä se ei edes huomaa, niin se sano että aika naurettavaa... lupas miettiä kuitenkin

 

minä: rv 16

 

Voimia sulle. Mitä mies sanoo erotilanteeseen? Eikö edes halua apua itselleen?

aikasemmin kun olen joskus maininnyut erosta jne on ollut tyyliin ihan sama jne,,, mut nyt kun näkee että olen tosissani ja mullakin siitö hiukan paha olo niin käskee mun miettiä ja miettiä... tänään juteltiin puhelimessa ja se lupas miettiä josko se menis jonneki juttelee sen ongelmista mitä se ei edes huomaa, niin se sano että aika naurettavaa... lupas miettiä kuitenkin

Onko miehelläs todettu sitten jotain narsistisuutta vai ihanko siitä huomasit et käyttäytyy niin? Jospas hän lähtis sun kans johonkin terapiaan kunhan huomaa kuinka tosissaan olet. :hug:

 

Voimia sulle. Mitä mies sanoo erotilanteeseen? Eikö edes halua apua itselleen?

aikasemmin kun olen joskus maininnyut erosta jne on ollut tyyliin ihan sama jne,,, mut nyt kun näkee että olen tosissani ja mullakin siitö hiukan paha olo niin käskee mun miettiä ja miettiä... tänään juteltiin puhelimessa ja se lupas miettiä josko se menis jonneki juttelee sen ongelmista mitä se ei edes huomaa, niin se sano että aika naurettavaa... lupas miettiä kuitenkin

Onko miehelläs todettu sitten jotain narsistisuutta vai ihanko siitä huomasit et käyttäytyy niin? Jospas hän lähtis sun kans johonkin terapiaan kunhan huomaa kuinka tosissaan olet. :hug:

mä oon jutellu mun oman sair hoitajan kanssa ja se sanoi että on täysin narsistiset piirteet ja tarvii apua

 

Paremmin pärjää yksin kuin huonon puolison kanssa! Ja jos hyvä isä pojalle niin sehän on hienoa, on edelleen isä vaikka ette enää yhdessä olekkaan :hug: