K
kiljusen rouva
Vieras
Meille on tulossa neljäs, toivottu rakas vauva, vaikkei nyt ihan 100% suunniteltu olekaan. Mutta eipä elämää aina voi suunnitella, onni potkaisee joskus yllätyksenäkin.
Saadaan osaksemme taivastelua, ihmetystä ja säälittelyä. Kaikkea muuta paitsi onnitteluja!
Meillä on nyt siis 3 lasta, 5v, 3v ja 1,5v. On iso talo, iso auto, hyvät työpaikat ja rakkaus senkun kukoistaa. Itse ollaan aina kaikki rahoitettu, apua ei edes lastenhoidossa ole pyydetty kuin äärimmäisessä hädässä ja meille saa sanoa myös ei. Eikä koskaan kaikki lapset ole esim mummolassa kerrallaan, mummot saavat vain ns parhaat palat ihan omaan tahtiinsa! Mutta silti mun äiti (anoppi on onnessaan) on sitä mieltä että liikaa, hulluutta, ei ole hänen mielestään hyvä idea. Samoin muut sanovat ihan suoraan vastaavaa. Ja usein miettivät että no mitäs mies, ihan kuin olisin vaan yksin moisen kekkassut ja pakottanut miesparan tähän. Ja se, että meille tuli koiranpentu jokunen aika sitten (ennen kuin tiedettiin tästä yllätyksestä), se saa ihmiset lopullisesti kauhistelemaan ja paheksumaan.
Meille tämä on iloinen asia, vaikka toki asiaankuuluvat huolenaiheetkin on pinnalla etenkin näin aluksi. Miksi tämä vauva olisi yhtään vähemmän arvokas kuin tuo ihan ekana maailmaan tupsahtanut ihana tyttö??
Kun itsellä koko keho ja mieli tahtoo huutaa onneaan turuilla ja toreilla <3
Saadaan osaksemme taivastelua, ihmetystä ja säälittelyä. Kaikkea muuta paitsi onnitteluja!
Meillä on nyt siis 3 lasta, 5v, 3v ja 1,5v. On iso talo, iso auto, hyvät työpaikat ja rakkaus senkun kukoistaa. Itse ollaan aina kaikki rahoitettu, apua ei edes lastenhoidossa ole pyydetty kuin äärimmäisessä hädässä ja meille saa sanoa myös ei. Eikä koskaan kaikki lapset ole esim mummolassa kerrallaan, mummot saavat vain ns parhaat palat ihan omaan tahtiinsa! Mutta silti mun äiti (anoppi on onnessaan) on sitä mieltä että liikaa, hulluutta, ei ole hänen mielestään hyvä idea. Samoin muut sanovat ihan suoraan vastaavaa. Ja usein miettivät että no mitäs mies, ihan kuin olisin vaan yksin moisen kekkassut ja pakottanut miesparan tähän. Ja se, että meille tuli koiranpentu jokunen aika sitten (ennen kuin tiedettiin tästä yllätyksestä), se saa ihmiset lopullisesti kauhistelemaan ja paheksumaan.
Meille tämä on iloinen asia, vaikka toki asiaankuuluvat huolenaiheetkin on pinnalla etenkin näin aluksi. Miksi tämä vauva olisi yhtään vähemmän arvokas kuin tuo ihan ekana maailmaan tupsahtanut ihana tyttö??
Kun itsellä koko keho ja mieli tahtoo huutaa onneaan turuilla ja toreilla <3
