tuntuu etten osaa hoitaa lastani...

2 v.9kk ikäinen tyttöni on hyvässä parhaimmassa uhmaiässään...Päiväunet ovat olet jo pidemmän aikaa tappelua joskin on nukahtanut sitten lopuksi.Viime viikolla en viitsinyt enää itse tapella sen tunnin takia ja jätin päikkärit pois...yö oli noin 12h. Nyt pikkuiseni oli famulla viikonloppuna kylässä ja nukkui 2,5 tunnin päiväunet mukisematta...ja yleensä ruokakin maistuu paremmin kylässä..Tuntuu ettei lapsella ole turvallinen olo kun noin huonosti nukkuu äidin hoidossa jne.Kyllähän tietty epävarmuus kuuluu äitiyteen jne. mutta olisi kiva kuulla miten eritavalla lapset muilla kylässä käyttäytyvät?

 

Eiköhän se ole sitä vieraskoreutta. Voit ottaa asian niin, että olet just se turvallisin ihminen, kun sulle uskaltaa kiukutella. Lapsi luottaa ettei äiti hylkää ym. vaikka ei aina olekaan yhtä aurinkoa! Uskon, että oot paras äiti lapsellesi

 

Kotona ne kaikki temput - yleensä vielä äidille - näytetään. Erittäin tuttua meilläkin. Vieraille ei "uskalleta" näyttää pahinta puolta vaan totellaan kiltisti.

 

Joo, tutulta kuulostaa.......meillä tyttö jätti päikkärit 3 vuotiaana, kun en yksinkertaisesti jaksanut tapella tunnin takia. Ja sit olis tapeltu yö-unille menosta, koska eihän sitä väsyttäny 21.00. No kun jätin päikkärit pois, meillä 20.30 ollaan täydessä unessa. Saman tein myös esikoisen kanssa sillon 3. vuotiaana, aluksi poika oli kyl aika väsyny siinä viiden aikoihin, mut laitoin poitsun aikasemmin yö-unille (19.30). Muistan hyvin, kun meillä sitte herättiin oikein pirteenä 6.00. Poika ainut, joka oli pirtee....heh,heh. Mut aika nopeesti alko nukkuu pidempään. En tosiaankaan halunnut ITKETTÄMÄLLÄ nukuttaa lasta päikkäreille. :'(
Se oli kauheeta huutoa!!!!!Että näin meillä............. =)

 

Meidän neiti oli rasittavimmillaan tuossa reilu kaksi vuotiaana. Kuulostaa tutulta lapsesi käyttäytyminen ja myös sinun epävarmuus äitinä olossa.

Kun uhma menee ohi, alkaa helpottaa! Tulee herkkä ja suloinen lapsi uudelleen esille. Luin jostain kirjasta, että noin 4v haluaa mielyttää uudelleen vanhempiaan.

Sitä odotellessa...

 

kyllä sinä olet paras äiti lapsellesi. lapsihan kiukuttelee vaan tutulle ja turvalliselle henkilölle ja usein tämä on oma äiti, jolle on turvallista purkaa pahaa oloa. Eli otappa tuo lapsesi käytös vaan kohteliaisuutena ja kyllä tuo uhmis aikanaa menee ohi, kärsivällisyyttä vaan.

 

Meidän pikkumies 1v. 2kk kiukuttelee vain äidille uniaikoihin ja varsinkin iltaisin. Viime viikolla ystäväni oli aika myöhään kylässä ja sanoin että menen nyt nukuttamaan poikaani, kello oli n. yhdeksän illalla. No ei mennyt kauaa kun tulin poika sylissäni olohuoneeseen takaisin ja sanoin et yritän kohta uudelleen. Ystäväni halusi kuitenkin kokeilla nukuttamista ja annoin yrittää.....
Ajattelin et ei onnistu ja huuto on kahta kauheampi....Odotin ja tuli hiljaista ja tasanen unimumina alkoi kuulua ja pian poika nukahti....

Mieheni kanssa poika menee mukisematta nukkumaan, samoin äitini ja pojan kummi-tädin....Mulla nukutusrumba kestää puolesta tunnista tuntiin. Muut vaan jättää nukkumaan, mutta mulle ei anneta mahdollisuuta. Poika nousee saman tien pystyyn ja huutaa naama punaisena perään, eikä hellitä kun vasta sylissä.

Olen kääntänyt sen positiiviseksi asiaksi, vaikka välillä on ottanut lujille roikkua illasta toiseen pinnasängyn laidalla kiukkuista ja väsynyttä lasta silittämässä. Eli se on kiintymystä ja rakkautta, halua olla lähellä ihmistä joka on maailman turvallisin.

Mitäköhän se uhmaikä tuo tullessaan? No tuo mitä tuo, se on ohimenevää aikaa, lapsi on hetken pieni. Onhan meillä aikuisillakin hyvät ja huonot päivänsä, mikään ei ole ikuista.