tunteet heittelee...

tämä on varmaan ihan normaalia raskausaikana,mutta haluttaisi kuulla muiden kokemuksia ja miten puolisot ovat suhtautuneet.välillä olen tosi onnellinen,mutta useimmiten lähinnä itkeskelen ollessani yksin kotona.oma vartalo inhottaa,töissä ei jaksaisi olla,tulevaisuus pelottaa...miehestä ei tässä asiassa ole apua,vaikka onkin maailman ihanin ihminen enkä olekaan hyvä puhumaan tunteista nokat vastakkain.mikä avuksi?
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.06.2004 klo 12:15 annikki kirjoitti:
tämä on varmaan ihan normaalia raskausaikana,mutta haluttaisi kuulla muiden kokemuksia ja miten puolisot ovat suhtautuneet.välillä olen tosi onnellinen,mutta useimmiten lähinnä itkeskelen ollessani yksin kotona.oma vartalo inhottaa,töissä ei jaksaisi olla,tulevaisuus pelottaa...miehestä ei tässä asiassa ole apua,vaikka onkin maailman ihanin ihminen enkä olekaan hyvä puhumaan tunteista nokat vastakkain.mikä avuksi?
Olisko apua jos puhuisit asiasta neuvolassa, vaikka niin että miehesikin tulisi mukaan? Tunteiden heittelyt on ihan tavanomaista raskaanaollessa, miehen pitäisi se ymmärtää. vaikka se vaimo saattaa olla vaikeakin tapaus välillä ;)
Tarvitset tukea. Onnellista raskausaikaa Sulle! =)
 
olen yrittänyt puhua,mutta jotenkin nolottaa kun tuntuu että mun pitäis olla koko ajan seittemännessä taivaassa ja niin onnellinen...ja se jäi siihen että terkka totesi negatiivisten tunteiden olevan ihan normaaleja varsinkin kun lapsi on ensimmäinen.
kyllä onneksi voin miehelleni jonkin verran puhua,mutta hän on aivan innoissaan ja rakastaa mahaani,joten reaktio ei ole mieleen... :p tiedän olevani kuin tuuliviiri,mutta kun olisi edes joku ystävistä samassa tilanteessa,olisi joku jolle purkaa pahaa oloa!!
 
Heip!
Nii-in, nyt hyvä olla, hetken päästä todella paha olla, kaikki on hyvin mutta olo on epätoivoinen, vihainen, agressiivinen ja seinät kaatuu päälle ja hetken kuluttua ei voisi olla onnellisempi ja näitä samoja tunteita mulla on miestänikin kohtaan ja hävettää aina kun oon taas purkanut pahaa oloani häneen, joka yrittää parhaansa mukaan kestää oikkuilujani ja tukea tässä mullistavassa elämäntilanteessa, ensimmäistä odotan minäkin ja kauan toivottu vaavi on tulossa. Mutta niin tämä elämää mullistaa ja kaikki me ollaan enemmän tai vähemmän herkkiä näille "raskaushormoneille" ja reagoidaan erilailla muutenkin vaihteleviin elämäntilanteisiin, toiset sanoo että nyt vaan saat syyn kiukutella mutta ei se niin ole ja varsinkin ne sanoo joilla ei ole lapsia, eli eivät tiedä mitä tämä raskaus on. Neuvolassa juttelin kätilön kanssa tästä aiheesta ja onneksi sanoi että on ihan normaalia ja kun hyväksyy itsensä sellaisena niin on helpompi käsitelläkin koko asiaa, tokaisi kyllä että yleensä nämä jotka voimakkaasti "tuntee" raskauden aikana, kärsivät ehkä myös rankemmasta " baby bluesista" synnytyksen jälkeen. No, tietääpähän varautua siihenkin ja kun varautuu pahimpaan niin saattaakin yllättyä positiivisesti, kaikkihan meneekin ihan hyvin.

Mutta älä tunne huonoa omaa tuntoa mielialan vaihteluista, se on NORMAALIA ja sinulle sallittua. Kerro miehellesi näistä asioista ja myöskin synnytyksen jälkeisistä olotiloista, ettei hätäänny sitten jos itkuisuus jatkuukin vielä synnytyksen jälkeen voimakkaana.

Samassa veneessä ollaan ja kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu!!! =) =) =)
 

Yhteistyössä