TUNNUSTUKSIA! Oletko esittänyt koskaan hienompaa/rikkaampaa kuin oikeasti olet?

En oikein ymmärrä kysymystä. Jos minulla on hienompi kello kuin toisella samantuloisella tyypillä, esitänkö silloin rikkaampaa kuin olen? Vai mistä sen huomaa? Ei puhu seurassa keskikaljasta ja lätkästä vaan filosofiasta ja politiikasta?

Jos tuo jälkimmäinen osui oikeaan, toivonpa totisesti että ihmiset alkaisivat esittää "rikkaampaa kuin ovat"

Semmoisia "hienoja" laukkuja saa kuulema vuokrattua, voi keinutella niitä käsivarrellaan ja esittää, että on ostanut sellaisen ja sitten se viedään takaisin. Itse asiassa ihan hauska ajatus, ei haittaisi minua, että joku tekisi niin. Vuokrataanhan sitä vaikka mitä muutakin.

 

Meillä on ostettu iso ok-talo suurella velalla ja lainanmaksu on iso homma, koska emme ole suurituloisia. Haluan kuitenkin, että emme haiskahda köyhiltä ja yritän pitää lapset näteissä vaatteissa (ostan kyllä niitä käytettynä) ja myös itseni haluan pitää tyylikkäänä (kirpputoreilta). Lasken tarkkaan ruokamenot ja meillä on tavallista edullista perusruokaa. Harrastamme paljon ilmaistapahtumia ja aikuiset lenkkeilemme (emme esim. golfaa tai purjehdi). Emme pysty tekemään isoja ulkomaan matkoja ja kesäbudjettikin on rajattu (sukulaisilla/kavereilla) reissaamme Suomessa. En vaan halua kuuluttaa köyhyyttä kaikille, joskus voin sanoa sivulauseessa, että en esim. voi lähteä tyttöjen kanssa lentäen kaupunkilomalle, koska se on niin kallista, mutta yleensä naamioin monet asiat muuten (esim. kun en ollut vielä löytänyt sopivan hintaisia talvikenkiä lapselleni niin en sitten viitsinyt sanoa kaverille, että kuudenkympin Gore Texit kaksivuotiaalle on mielestäni liian kalliit). Onneksi lapselle kohta sopi isoveljen vanhat ja näin meillä oli talvikengät....

 

Rikkaampaa en ole koskaan esittänyt, en koe siihen mitään tarvetta. Se ettei ole rahaa tuhlattavaksi asti ei ole mielestäni häpeä. Mutta kieltämättä varmaan työssäni moni saa minusta eri kuvan kuin mitä todellinen elämäni on. Eipä varmaan moni tule arvanneeksi, että olen yh, joka asuu lähiössä, vuokralla kerrostalossa jne.

 

en osaa, eikä ole tarvetta

 

[QUOTE="Emilia";24032304]Meillä on ostettu iso ok-talo suurella velalla ja lainanmaksu on iso homma, koska emme ole suurituloisia. Haluan kuitenkin, että emme haiskahda köyhiltä ja yritän pitää lapset näteissä vaatteissa (ostan kyllä niitä käytettynä) ja myös itseni haluan pitää tyylikkäänä (kirpputoreilta). Lasken tarkkaan ruokamenot ja meillä on tavallista edullista perusruokaa. Harrastamme paljon ilmaistapahtumia ja aikuiset lenkkeilemme (emme esim. golfaa tai purjehdi). Emme pysty tekemään isoja ulkomaan matkoja ja kesäbudjettikin on rajattu (sukulaisilla/kavereilla) reissaamme Suomessa. En vaan halua kuuluttaa köyhyyttä kaikille, joskus voin sanoa sivulauseessa, että en esim. voi lähteä tyttöjen kanssa lentäen kaupunkilomalle, koska se on niin kallista, mutta yleensä naamioin monet asiat muuten (esim. kun en ollut vielä löytänyt sopivan hintaisia talvikenkiä lapselleni niin en sitten viitsinyt sanoa kaverille, että kuudenkympin Gore Texit kaksivuotiaalle on mielestäni liian kalliit). Onneksi lapselle kohta sopi isoveljen vanhat ja näin meillä oli talvikengät....[/QUOTE]

Olihan tuo köyhyys siis ikäänkuin lainausmerkeissä?

 

Olen joskus miettinyt, että vaikka minulla olisi yhtäkkiä aivan rajattomasti rahaa, osaisinko/haluaisinko/uskaltaisinko koskaan mennä johonkin huippukalliiseen kauppaan ostoksille, sellaiseen jossa laukku maksaisi tonneja. En tiedä, luultavasti en.

Kun porukat mersun ostivat, menivät kumisaappaissa ja laittamattomina työvaatteissa autoliikkeeseen. Eihän kukaan myyjä meinannut tulla edes esittelemään autoa. Noh, saivat kuitenkin jonkun heille puhumaan. Esitteet mukaan kotiin ja sillä lailla. Tulivat sitten sopimusta laatimaan, äiskä turkissa jne. Auton hinta käteisenä mukana. Oli sellainen porukoiden tyypillinen näpäytys siitä, että ulkokuoren perusteella ei pidä tuomitseman.

 

Miten se tapahtuu? Minusta ei saa rikkaan tai hienon näköistä millään=)

Minä mietin samaa.
Miten esitetään itseä hienompaa?

 

En tahallisesti, mutta olen alkanut epäillä, että annan alitajuisesti ainakin todellisuutta varakkaamman kuvan, sillä esimerkiksi boutique-tyylisissä liikkeissä saan myyjiltä poikkeuksetta "sulaa vahaa"-kohtelun - jopa niissä liikkeissä, joista tutuilla on erilaiset kokemukset. Mulla on usein päällä jotakin itsetehtyä, ellei takki niin laukku tai joku melko kookas kaula- tai rannejuttu. Mua on olemukseni perusteella luultu usein ranskalaiseksi, joten ehkä noi nuivempienkin liikkeiden myyjät yrittää ottaa varman päälle sen suhteen, jos vaikka rahaa irtoaisikin.

Kavereiden kanssa saatetaan joskus kulkea katuja ja puhua niin ladysti, ettei paremmasta väliä. Tosta kyllä näkee ulkopuoliset läpi, sillä repeillään jutuillemme viiden metrin välein.

 

Minä mietin samaa.
Miten esitetään itseä hienompaa?

Olettaisin, että tekemällä asioita, jotka eivät varsinaisesti miellytä itseä, mutta niitä tehdään näön vuoksi, koska oletetaan niiden olevan ylemmän luokan ihmisten juttuja tms. Esim. joku istuu oopperassa, koska ajattelee sen kuuluvan niihin asioihin, joita hänen tulee tehdä. Minä taas nautin useimmista oopperoista ja eläydyn musiikkiin ja siksi käyn oopperassa. Sama vaikka golfin tai viininmaistelun tms kanssa.

 

en, mutta toi köyhäily on kyllä tuttua (jäänyt vähän tavaksikin jossain jutuissa).. salailen esim. jotain hankintoja sellaisilta kavereilta/tutuilta, joilla tiedän olevan tiukkaa taloudellisesti.

 

Olettaisin, että tekemällä asioita, jotka eivät varsinaisesti miellytä itseä, mutta niitä tehdään näön vuoksi, koska oletetaan niiden olevan ylemmän luokan ihmisten juttuja tms. Esim. joku istuu oopperassa, koska ajattelee sen kuuluvan niihin asioihin, joita hänen tulee tehdä. Minä taas nautin useimmista oopperoista ja eläydyn musiikkiin ja siksi käyn oopperassa. Sama vaikka golfin tai viininmaistelun tms kanssa.

Oopperasta ja viinistä pidän kummastakin kovasti.
Golfia sen sijaan en jaksa vaikka asun golfkentän vieressä. Siinä kohdin siis paljastun suosiolla juntiksi.

 

Olipa hyvä kysymys. En tiedä esitänkö, ehkä... en mistään ikinä kenellekään valehtele, mutta työni puolesta pyörin "paremmissa piireissä" ja kyllä siellä puhun lomamatkoistani, tälläydyn tosi tyylikkääksi ja saatan mainita golf-harrastukseni En todellakaan ole rikas, mutta tulen ihan hyvin toimeen. En tiedä onko tämä esittämistä, koska näitä asioita oikeasti teen/olen... ehkä vähän sellaista itsensä korostamista kylläkin, vaikken asioistani numeroa teekään.

 

Olipa hyvä kysymys. En tiedä esitänkö, ehkä... en mistään ikinä kenellekään valehtele, mutta työni puolesta pyörin "paremmissa piireissä" ja kyllä siellä puhun lomamatkoistani, tälläydyn tosi tyylikkääksi ja saatan mainita golf-harrastukseni En todellakaan ole rikas, mutta tulen ihan hyvin toimeen. En tiedä onko tämä esittämistä, koska näitä asioita oikeasti teen/olen... ehkä vähän sellaista itsensä korostamista kylläkin, vaikken asioistani numeroa teekään.

Mukavan rehellisen kuuloista puhetta

 

Päinvastoin.

Kuin myös. tai en ole esittänyt mutta musta saa sellaisen kuvan että oisin paljon köyhempi mitä todellisuudessa olen.

 

Minä olen rikas, korkeasti koulutettu jne, mutta hienoa musta ei saa tekemälläkään Mä oon esim äärettömän pihi ja ajan vanhalla paskalla autolla, ostan vaatteita itelleni ja muksuille kirppareilta, harrastan pelkästään ilmaisjuttuja, en matkustele jne. Ulkopuolisen silmissä mä oon just tätä paljon parjattua white trashia, kun oon vieläpä yksinhuoltaja

 

Päinvastoin. Asumme suurehkossa talossa meren rannalla ja meillä on melkein kokonaan maksettu sijoitusasunto vuokrattuna. Siitä emme kuitenkaan puhu juurikaan kellekään, enkä esim. työkavereilleni ole mainostanut taloamme merenrannalla. Rakensimme vain "töllin", jossa nyt olemme asuneet muutaman vuoden. Turha herättää aiheetonta kateutta.

 

Ehkä päinvastoin Miua luultavasti luullaan tyhjäpäiseksi rääväsuiseksi blondiksi jonka älykkyysosamäärä on pienempi kuin kengännumero. Se ei haittaa ollenkaan

 

En.

 

Hmm.. Mä tunnen häpeää "tasostani" riippuen millaisten ihmisten seurassa olen. "Hienojen" ihmisten seurassa koen itseni epähienoksi (tyhmäksi, kömpelöksi, rumaksi). Sitten sellaisten "tavisten" seurassa pelkään, että he kuvittelevat minun yrittävän olla hiemonpi kuin he (en mielestäni yritä). Enpä tiedä mistä tämä juontaa.
Äidiltäni olen aina saanut kuulla, että kuvittelen olevani fiksumpi kuin olen. Anoppini sanoo samaa. En kuulemma kunnioita vanhempia vaan olen nenäkäs ja viisasteleva.
En koe olevani minkään alaryhmän edustaja ja siksi koen itseni kiusaantuneeksi useimpien ihmisten seurassa.

 

Kaikkia ihmisiä ei voi mitenkään miellyttää, joten jos lähtee esittämään muuta kuin on joten kuuseen kapsahtaa joka tapauksessa, esitti tai ei

Helpommalla pääsee kun on ihan vaan oma itsensä, jos joku eu tykkää niin voi harmi..

 

[QUOTE="meikä";24032706]Kaikkia ihmisiä ei voi mitenkään miellyttää, joten jos lähtee esittämään muuta kuin on joten kuuseen kapsahtaa joka tapauksessa, esitti tai ei

Helpommalla pääsee kun on ihan vaan oma itsensä, jos joku eu tykkää niin voi harmi..[/QUOTE]Joo, vaikea koko eu:ta miellyttää Mutta siis, olen samaa mieltä kanssasi!

 

Joo, vaikea koko eu:ta miellyttää Mutta siis, olen samaa mieltä kanssasi!

heh, siinä vähän laajempi otanta

 

[QUOTE="meikä";24032724]heh, siinä vähän laajempi otanta [/QUOTE]

Joo, ei tässä napeilla pelata!

 

Minun raha-asiat kuuluvat vain perheen sisälle.

 

En esitä. Mutta, vääränlaisen kuvan minusta varmaan saa. Huoleton suhtautuminen rahaan, ja joskus jopa "minulta ei puutu mitään" käyttäytyminen saattaa antaa sellaisen kuvan, että rahaa on, muttei omaa. Eli ts. joku saattaa ymmärtää minun olevan vanhempien rahoilla elävä tyhjäpää Mikä pitää kaikkea muuta kuin paikkansa. Siis ainakin ne vanhempien rahat. Tyhjäpäisyyden myönnän ajoittain

Mutta juu. Olen sen verran tyytyväinen elämääni, ja vaikka köyhä olenkin, niin raha ja sen puute on minulle "pikku juttu". Nykyään vaan ihmiset katsoo kieroon, jos on tyytyväinen elämäänsä. Haaveita kuulemma pitää aina olla, ja yleensä vielä sellaisia joihin tarvitsee paljon rahaa.