Minulla oli eksä varsinainen narsisti. Ja valitettavasti myös neljän lapsen äiti. Kaikki meidän yhteisiä. Ja en voi kyllä muuta kuin ihmetellä miten selvisin kaikki nuo vuodet ( kahdeksan ) hengissä. Siis aivan uskomatonta touhua.
Ja vastauksena aloittajan kysymykseen miten sellaiseen naiseen voi sotkeutua, niin aluksi seurusteluvaiheessa antoi kuvan miten rakastava ja huolehtiva nainen on. Kaikki mahdolliset hellyydenosoitukset, on aamulla ruoka valmiina, eväät tehtynä, pyykit pestynä. Siis aivan unelmien nainen. Ja tästä tuli facebookkiin silloin hehkutettua onnen hetkillä miten ihanan naisen olen löytänyt.
Mutta sitten tuleekin se toinen puoli. Ensimmäisen lapsen myötä. Aivan täysi piru pääsee irti. Harrastukset, joita molemmat on harrastaneet siis useita vuosia, täytyy jättää kaikki, koska pahimmillaan saa tekstiviestejä heti kun on kotoa lähtenyt tyyliin "kiitos taas tästä" ja tulee itselle huoli perheen turvallisuudesta. Pahimmillaan on uhannut stressin alla ajaa rekan alle lapset kyydissä, mutta käyttää tätä täysin uhkailuna. Toivottavasti.
Käytännössä elämä meni loppuvuosina niin, että minä tein aamulla ennen töihin lähtöä aamupalan, koska hänen mielestään se oli pakko, hän ei jaksa, on loppuunpalanut jne. Töissä ollessa saan multimediavistinä kuvia asioista joita en ole tehnyt ja hän ylistää joka vistissä miten joutuu kaikki työt kotona tekemään ja miten raskasta on minun kanssani elää.
Kotiin päästyäni otan lapset, että hän pääsee harrastuksiensa pariin tai kavereidensa kanssa shoppailemaan. Minun ollessani kotona lasten kanssa meillähän ei siis saanut esim minun kaverit käydä koskaan, koska hänen henkilökohtaisia tavaroitaan on näkyvillä ja hän haluaa olla paikalla koska joku kavereistani voi olla varas (!!?). Ihan kuin hänen kavereistaan joku ei voisi vessareissun aikana viedä meikkejä tai hajuvesiä kaapista(??)
Sitten kun olen tehnyt iltaruoan, syöttänyt lapset, ollut heidän kanssaan pihalla, kerhoissa ja harrastuksissa, saattaa puoliso tulla kotiin räyhäämään tekemättömistä asioista kuten pyykinpesusta tai astioista. Ja loppupelissä koska en halua lapsille aiheuttaa enempää riitaa, suostun hoitamaan ne lasten nukkumaanmenon jälkeen. Ja käytännössä siis puoliso istuu tuon ajan puhelimessa kavereidensa kanssa juoruamassa. Siis siitä kun tulee kotiin ja lapset menevät nukkumaan. Ja totta kai kehuu kaikille kavereilleen facebookissa mitä hän on saanut kotona aikaiseksi. Esimerkiksi kaksi kesää sitten kun istutettiin omenapuita, hän laitteli kuvia lapiosta ja puusta ja valitteli miten hiki tässä tulee kun kaivaa kuoppaa. Ja käytännössä minä kävin ne hiton kuopat kaivamassa salaojituksen yhteydessä pienoiskaivurilla.
Sama homma jatkui kaikissa asioissa. Jatkuvia kuvapäivityksiä facebookkiin "tänään leivottiin pullaa", "olipa raskas lenkki" ja kuva jostakin polkupyörälenkistä sportstrakkerissa jne. Siis aivan puhasta sooppaa muille. Ja sitten kun erehdyn vähänkään hänen kuullen jollekkin jostakin sanomaan, niin hyvä ettei veitsestä tule silmään. Vähintään viikko jatkuvaa vittuilua ja täysi mykkäkoulu, lapsiin en saa koskeakkaan ja joka ikinen mustelma on valokuvattuna kameralla ja uhkailee terveyshuollon ammattihenkilöillä. Siis aivan tajutonta.
Että jos aloittaja kysyy voiko nainen olla narsisti, niin kyllä, todellakin. Ja todella lähellä, etkä edes sitä tajua.
Ja pahintahan tuossa on, että hän soitteli sisaruksillenikin ja siinä "ohessa" valitti miten minä en tee mitään kotona. Kesti puoli vuotta saada omiin sisaruksiin tuon eron jälkeen edes jonkin lainen puheyhteys, koska kaikki luulivat minun olevan täysi kusipää.
Ja aina kun kaupoilla tai muualla oltiin yhdessä, oli se jatkuvaa vittuilua miksi en ole hoitanut tuota, miksi tämä on näin, oi kun nuokin on romanttisesti kahdestaan lomalla, miksi et meille hommaa ikinä lapsenvahtia että pääsisimme kylpylälomalle jne. No, ensinnäkään kukaan lähisuvusta ei kelvannut lapsenvahdiksi ja toisekseen mikään minun ehdotus mihinkään ei koskaan käynyt, mutta heti jos hänen päänsä mukaan tehtiin ja se ei toiminut, oli se totta kai minun vika. Ja jos joku tuttu tuli vastaan, niin heti oli kyynerpäätä tykkimässä kylkeen että pitäisi näyttää iloiselta ja heti oli toinen ääni kellossa ja kyllä olikin yllättäen ollut niin hiton hyvä kesäloma että ei toista ja mies hoitanut kaikki valmiiksi jne että varmasti vitutti santaparkissa joulupukkiakin.
Että. Siitäpä.
Ja yllättäen lapset eivät saa olla minun kanssa missään tekemisissä eron jälkeen. Eivätkä sisarukseni tai vanhempani saa heitä nähdä koska olen täysi mulkku ja pahoinpitelen lapsiani. Kertoo hän. Ja tässä ymmärryksessä ovat sisarukseni siis vieläkin, kiitos hänen ja valokuvien, vaikka en ole koskaan lapsiani lyönyt tai kurittanut millään tavalla.
). Joku vuosi sitten yritti itsaria. Ei onnistunut. Ensimmäiset sanat tuon jälkeen oli minulle: Siitäs saitte, isäsi ja sinä. Mitäs olette hänelle ilkeitä.