tunnetko itsesi vanhaksi

moi tunnetko itsesi vanhaksi äidiksi?välillä kyl tuntuu et olisi pitäny tehä lapset nuorempana olisi omaa aikaa.olen kyl vasta 34v ja lapset 2 ja 8v.

 

No mulla on ikää 33v. ja lapsia olen saanut nuorena ja nyt vielä vanhempana. Toisinaan on kyllä aika ikäloppu olo, varsinkin kun väsyttää...

 

No, mä täytin juuri 33 v. ja esikoinen on syntymässä huhtikuussa. En koe itseäni ainakaan vielä vanhaksi, ehkä johtuen siitä, että ympärillä pyörii paljon samanikäisiä, joilla on pieniä lapsia.
Ja toisaalta, oma äitini oli 40v., kun minä synnyin....

 

En varsinaisesti TUNNE itseäni vanhaksi, mutta se TOSIASIA vaan silloin tällöin tulee esiin kun näkee ja tapaa nuorempia äitejä. Silloin TUNTEE olevansa vanha myös.

Viime aikoina olen paljonkin sitä asiaa pohtinut, milloinkas se keski-ikä alkaa?? Virallisesti?

 

Minä olen kolmekymppinen, esikko 8kk ja toinen vauva tulossa ensi kesänä. Täytyy kyllä sanoa, että en tunne itseäni vanhaksi, päinvastoin

 

KYLLÄ, täytin just 30.v, ja olen ikäloppu, lapsetkin sanoo niin, nyt mulla on 3kk vauva, ja tunnen itseni vanhaksi äidiksi, no, se johtuu varmaan siitä kun sain muut lapset 17, 19 ja 23-vuotiaana, mutta eipä hätää, joudun joskus papereilla todistaa että olen täysiikäinen.

 

No EN TODELLAKAAN!

 

No, en varsinaisesti, mutta hetkittäin tulee mieleen kun on suht vaikea raskaus ja esikon odotus 7 vuotta sitten meni vaivatta niin oonko liian vanha tähän... Mutta voishan tää odotus olla tälläistä myös nuorempana, kuka tietää.

 

Olen 33 vuotias 5 ja 7 vuotiaiden lasten äiti, ja nyt kun olen alkanut toivoa uutta raskautta olen todellakin miettinyt, olenko jo liian vanha, riskit kasvaneet, kuinka jaksan... Toisaalta monet saavat esikoisensa tässä iässä ja vanhempanakin. Olenkin päättänyt että jos luonto vielä minun sallii raskaaksi tulla, nautin siitä täysin siemauksin!

 

olen 35, ja lapseni ovat 7, 5 ja nyt nuorin pari kuukautta ja tunnen itseni sopivan ikäiseksi nyt, mutta hiukan kauhistuttaa kuinka vanhaksi tunnen itseni silloin kun tämä nuorin on murrosikäinen.

toisaalta minua lohduttaa se, etten ole liian nuorikaan ( ja tämä ei ole suoraan verrannollinen ikävuosiin, sillä ihmiset kypsyvät niin kovin eri aikaan). oma äitini sai minut aika nuorena (22 v), ja hänellä taisi siihen aikaan olla paljon muutakin mielessä ja kauhea pätemisen tarve. nuoremmat sisarukseni syntyivät vuosia myöhemmin, ja he saivat taatusti rauhallisempaa läsnäoloa lapsena.

en siis ollenkaan tarkoita etteikö parikymppinenkin olisi sopiva äidiksi vaan sitä, että asioille on aikansa. olisin kaksvitosena halunnut hirveästi lapsia, mutta sopivaa isäkandidaattia ei vain tuntunut löytyvän. ja kun jälkeenpäin mietin millainen höyrypää silloin olinkaan, niin enpä tuota juuri ihmettele...

 

Minä en tunne itseäni yhtään sen vanhemmaksi nyt 36- vuotiaana neljän lapsen äitinä kuin 26- vuotiaana ekan lapsen saadessani. Ehkä viisaammaksi, kokeneemmaksi....Sitäkin epäilen välillä.

 

Ekaluokkalainen tokasi eilen minulle:
Äiti sä oot vanha, sää et tajua mitään...
Kai äiti sit on vähän vanha. (35v.)

 

Esikoisemme sain 23v ja toisen 27v ja nyt kolmatta ootelleen ikää on 35v.Välillä tunnen väsyneeksi tai ehkä vanhaksikin mutta en oikeesti pidä itseäni vanhana ikäloppuna,Joskus TUNNEN itseni hyvinkin nuoreksi :kieh: ja ukkokultani kehuskelee tai saan jostain ihanaa palautetta niin SITTEN varsinkin AATTELEN :heart:
Äitini on 56v ja näyttää todella nuorelta joskus on luultu siskoiksikin ja ollaan naurettu =) B)

 

Kyllä semmoinen tunne joskus pukkaa päälle

Täytän pian 33v. Sehän on 1/3 vuosisadasta! nyt kun on ollut vähän flunssassa ja väsynyt, tuntee itsensä vanhaksi.... Kun tästä friskaantuu, niin sittenhä mä olen taas ikinuori

Mullakin on kaks poikaa, 2- ja 5 -vuotiaat, ja haaveilen vielä yhdestä. Mutta se pitäis kyllä saada aikaiseksi pian, sillä menopaussi pukkaa pian päälle

 

Tosin tulee kyllä jo miettineeksi, että kaipa tässä muutama vuosi on tullut lisää, kun esikoipoika on kohta äitinsä mittainen, jalannumero jo 3 numeroa isompi!!
Lapset 12v., 10v. ja kohta 4v., itse täytän alkuvuodesti 37v.

 

Joo kyllä toisinaan ja "rupsahtaneeksi" myös,vaikkei oo kuin 1 lapsi vasta ja helmikuus tulee 35-v. mittariin. :/

 

tunsin itseni todella vanhaksi odottaessani kolmatta. kaikki neuvolassa oli kakskymppisiä. mutta kun menin laitokselle siellä oli harmaapäinen nainen isollamahalla varmaan yli 50. silloin aattelin etten ookkaan niin vanha. lapset on 10 ja 8 ja alle vuoden äitii 34

 

Mä tunnen olevani aika keskiverto äiti noin niinku iän puolesta. Olin 28v. kun eka syntyi ja nyt kun sain toisen oon 31v. Tämän ikäisenä sitä varmaan aika moni nykyään saa lapsia. Mut joskus aattelen et oisihan sitä voinu nuorempanakin lapset hankkia, mut toisaalta ehkä tää on paras aika meille.

 

en muuta ku sillon ku oikeen väsyttää. Oon ensimmäisen saanu 20-vuotiaana ja nyt ku oon 32, ni ootan yheksättä, ja välillä tuntuu et vois vaan nukkua! B) mut...elämäähän tää vaan on ja pojista on jo apua pienempien kaitsemiseen. =)

 

Olen 40 enkä tunne ollenkaan itseäni vanhaksi. Ehkä minussa on sen verran paljon lapsellisuutta, että en ole huomannut vanhenemista!

 

En tunne itseäni yhtään vanhaksi päinvastoin =o) Sain tyttäreni 34 -vuotiaana ja nuorempien äitien seurassa en ole edes ajatellut ikääni, hyvin sulaudun joukkoon... ei äidit ikää katso... on sama puheen aihe, kuinka hyviä omat (oma) lapsi onkaan ;o)

 

Saan ensimmäisen lapseni kesäkuussa, vain vähän ennen 35-v synttäreitäni. Mielestäni olen juuri sopivan ikäinen. Maailman houkutukset ei ole enää niin merkittäviä ja ajan kanssa olen sopeutunut ajatukseen äidiksi tuloon. Vanheneminen on aina ollut muutenkin positiivinen asia. Oman itsensä tuntemus kasvaa jatkuvsti ja tasapainon tunne lisääntyy. On paljon parempi olo kuin 10 vuotta sitten. Odotan keski-ikäistymistä mielenkiinnolla. ja sehän ei tarkoita sitä että ihmisestä pitäisi tulla arkinen ja tylsä. Päin vastoin, elämä muuttuu koko ajan rikkaammaksi ja sitä rikastuttaa myös jo eletty elämä.

 

En tunne itseäni vanhaksi, vaikka esikoisen sainkin "vasta" vajaat 28v. Nyt pirpanoita on kolme ja ikää 32v. Kyllä tässä vielä hyvin jaksaa ja itse asiassa olen aina nauttinut juuri siitä hetkestä missä elän... iästä riippumatta.

 

Kyllä toisinaan. varsinkin kun olen väsynyt ja eritoten tänä aamuna kunolen yön miettinyt sitä, että isältäni löytyi eilen 'rutiini' leikkauksessa syöpä jota ei voi leikata ja kaikki muut hoidot tuntuvat tosi rankoilta isänä kuntoon nähden.
:'(
Toisaalta useammin kuin kerran viikossa minulle mainitsee 45v mieheni ja 10, 6 ja 3v lapseni etten ole vielä aikuinen
Ehkäpä tämän neljännen 'yllätysvauvan' odottaminen tekee minusta ei-aikusen.

 

En tunne itseäni vanhaksi vaikka näilläkin sivuilla melkein kaikki ovat nuorempia kuin itse olen.Täytän reilun viikon kuluttua 37.Sain kuulla tässä yhdellä viikolla kaksi nasevaa kommenttia lähestyvästä keski-iästä..Mutta sama ihminenhän sitä on (toivottavasti viisaampikin) vaikka ikää tulee lisää.Kaikki me vanhenemme jokatapauksessa!
Hyvää uutta vuotta kaikille "nuorille" ja "vanhemmille"..