Tulipas sitten huonoja uutisia tarhasta :(

[ompus]

Piti vielä äskeiseen jatkaa, että poika meni uudellee hoitoon nyt syyskuussa ja kaikki on mennyt tosi hyvin. Pojalla on paljon kavereita ja toistaiseksi ainakin ollut ryhmän niitä harvoja, jotka eivät tulistu helposti kun yhteisleikki menee pieleen.

Siihen ryhmikseen silloin tammikuussa 2007 poika vaihtoi sen takia kun halusin hänet pois pph:lta, koska tämän pph:n oma poika puri poikaani jatkuvasti, siis ihan päivittäin. Jälkeenpäin onkin tullut mieleeni, että ehkä siksi poika ei koskaan puhunut tuosta puremisesta, koska kuvitteli sen olevan normaalia että häntä saa purra...

Niin. Taitaa olla aika huonoja hoitopaikkoja, jos oma lapsi on mukana.

Helppohan se on harmaana vittuilla. Ja muutenkin kirjoitukseni on tarkoitettu ap:lle ei sinulle. Ei tilannetta voi ymmärtää muut kuin ne, jotka ovat sen kokeneet

En tarkoittanut vittuilla sinulle. Tarkoitin, että kannattaa olla aika tarkka ja tarkkailla tilannetta, jos pph:n oma lapsi on kotona. Ettei käy noin kuin teillä, että lapsella ei mitään tajua mitä hänelle saa tehdä ja mitä ei.

Teillähän kävi hyvin loppujen lopuksi. Miten tajusit pyytää sen elt:n mukaan?

Anteeksi :ashamed: Taitaa huomata että on edelleen herkkä aihe minulle :ashamed: .

Pyysin elt:n mukaan ihan sattumien summana. Jotenkin sen kuukauden aikan minkä hoitajat minulle tuosta pojasta rutkutti, tuli mieleen, että mikäköhän heidän ammattitaito oikeasti on. tuli sen verran ala-arvoisia kommentteja etten halunnut "tyhjin käsin" mennä keskusteluun. Ajattelin että jos ELT suostuisi keskustelun jälkeen tarkkaileen poikaa, mutta halusikin sen tehdä ensin (en edes ehtinyt ehdottaa). Sen ryhmiksen tädeistä yksi oli mielestäni kiva ja asiallinen, mutta kaksi muuta jotenkin ei lastenhoitajamaisia.

 

[Itkuinen]

Piti vielä äskeiseen jatkaa, että poika meni uudellee hoitoon nyt syyskuussa ja kaikki on mennyt tosi hyvin. Pojalla on paljon kavereita ja toistaiseksi ainakin ollut ryhmän niitä harvoja, jotka eivät tulistu helposti kun yhteisleikki menee pieleen.

Siihen ryhmikseen silloin tammikuussa 2007 poika vaihtoi sen takia kun halusin hänet pois pph:lta, koska tämän pph:n oma poika puri poikaani jatkuvasti, siis ihan päivittäin. Jälkeenpäin onkin tullut mieleeni, että ehkä siksi poika ei koskaan puhunut tuosta puremisesta, koska kuvitteli sen olevan normaalia että häntä saa purra...

Pitkä tarina teilläkin oli ja mukava, että päättyi hienosti. Meillä poika aloitti tarhassa syksyllä -07 ja alussa oli hieman vaikeuksia, kun puri muita. Nyt siitä on päästy eroon ja huomasi itsekin, että ei se pureminen ole kivaa, kun omassakin käsivarressa oli kerran iso rengas hampaanjälkiä ja ne pysyi siinä pitkään.

Kovasti kehutaan poikaa hyvistä ja onnistuneista asioista, eikä turhaa negatiivista sanota. Tarhassakin ovat kovasti kehuneet poikaa.

Eiköhän tämä tästä rupea pikkuhiljaa selviytymään tämä asia. Olisi todella mukavaa olla kärpäsenä katossa joskus tarkailemassa tilannetta. Onneks pojan ryhmässä on kahden lastentarhan ohjaajan lisäksi opettaja.

POika oli vielä viime vuonna pienimpiä ryhmässään ja nyt kun isoimmat siirtyivät isompien ryhmään ja kymmenen lapsen ryhmään tuli 5 uutta ja kaikki vuosikkaita, niin sekin on vaikuttanut tilanteeseen. Leikkikavereita ei niinkään enää ole, kun nekin tytöt, kenen kanssa poika kaikista mieluiten leikkisi, leikkivät keskenään, eivätkä huoli muita joukkoon. Ovat nyt koittaneet myös saada ryhmää jaettua pieniin ryhmiin, jotta ohjaajan kanssa olisi 3-4 lasta, koska silloin leikit ovat rauhallisempia ja poikakin leikkii hienosti ja rauhallisesti silloin.

 

[Ompus]

Piti vielä äskeiseen jatkaa, että poika meni uudellee hoitoon nyt syyskuussa ja kaikki on mennyt tosi hyvin. Pojalla on paljon kavereita ja toistaiseksi ainakin ollut ryhmän niitä harvoja, jotka eivät tulistu helposti kun yhteisleikki menee pieleen.

Siihen ryhmikseen silloin tammikuussa 2007 poika vaihtoi sen takia kun halusin hänet pois pph:lta, koska tämän pph:n oma poika puri poikaani jatkuvasti, siis ihan päivittäin. Jälkeenpäin onkin tullut mieleeni, että ehkä siksi poika ei koskaan puhunut tuosta puremisesta, koska kuvitteli sen olevan normaalia että häntä saa purra...

Pitkä tarina teilläkin oli ja mukava, että päättyi hienosti. Meillä poika aloitti tarhassa syksyllä -07 ja alussa oli hieman vaikeuksia, kun puri muita. Nyt siitä on päästy eroon ja huomasi itsekin, että ei se pureminen ole kivaa, kun omassakin käsivarressa oli kerran iso rengas hampaanjälkiä ja ne pysyi siinä pitkään.

Kovasti kehutaan poikaa hyvistä ja onnistuneista asioista, eikä turhaa negatiivista sanota. Tarhassakin ovat kovasti kehuneet poikaa.

Eiköhän tämä tästä rupea pikkuhiljaa selviytymään tämä asia. Olisi todella mukavaa olla kärpäsenä katossa joskus tarkailemassa tilannetta. Onneks pojan ryhmässä on kahden lastentarhan ohjaajan lisäksi opettaja.

POika oli vielä viime vuonna pienimpiä ryhmässään ja nyt kun isoimmat siirtyivät isompien ryhmään ja kymmenen lapsen ryhmään tuli 5 uutta ja kaikki vuosikkaita, niin sekin on vaikuttanut tilanteeseen. Leikkikavereita ei niinkään enää ole, kun nekin tytöt, kenen kanssa poika kaikista mieluiten leikkisi, leikkivät keskenään, eivätkä huoli muita joukkoon. Ovat nyt koittaneet myös saada ryhmää jaettua pieniin ryhmiin, jotta ohjaajan kanssa olisi 3-4 lasta, koska silloin leikit ovat rauhallisempia ja poikakin leikkii hienosti ja rauhallisesti silloin.

Minulle se ELT sanoi, että tuo 2-3 vuotta on vaikea ikä jos lapsi on muuten ikäistään kehittyneemmän oloinen. Meillä poika puihui jo tosi hyvin alle kaksi vuotiaana ja halusi myös leikkikaverilta puhetta. Samoin motoriikka oli tosi kehittynyttä. Sen sijaan sosiaaliset taidot eivät olleet normaalia kehittyneemmät, ehkä päin vastoin. Kotiohjeeksi ELT antoi meille sen, että harjoitella pojan kanssa empatiataitoja ja ehdottomasti opetettava poika kantelemaan.

Nykyään meidän poika on päiväkodissa isojen ryhmässä (yli 20 lasta) ja ryhmä on tosi poikavoittoinen ja lyömistä on kuulemma paljon. muutamalla pojalla on adhd epäily ja he ovat erityisen tulisia ja lyövät tosi helposti. Olenkin yrittänyt meidän pojalle selittää, että niillä lyöjilläkin on varmasti aina paha mieli jälkeenpäin ja älä missään tapauksessa lyö takaisin. Kerro, että lyöminen on ikävää ja ei ole kiva leikkiä yhdessä kun toinen lyö. Toistaiseksi poika on pysynyt lyömättömyyden tiellä mutta varmasti se on vaikeaa. Hoitajat tuolla päikyssä suhtautuvat asiallisesti lyömiseen ja lyöjät poistetaankin aina hetkeksi leikkitilasta joko piirtämään tai palapeleja tekemään jotta rauhoittuvat.