Tulipa sitten ero

Alkuperäinen kirjoittaja punkmamma:
meillä oli tossa 8v yhdessäolon jälkeen melkein ero, siitä selvittiin ja nyt on molemmat varmoja että yhdessä pysytään. olen tosi pahoillani :(
Me ollaan jo useemman kerran oltu erossa. Ja useemman kerran oon ollu melko varma että tuun oleen sen kans loppuelämän..

Mut on niin paljo kaikkee..
 
punkmamma
Alkuperäinen kirjoittaja Heavyfreak:
Alkuperäinen kirjoittaja punkmamma:
meillä oli tossa 8v yhdessäolon jälkeen melkein ero, siitä selvittiin ja nyt on molemmat varmoja että yhdessä pysytään. olen tosi pahoillani :(
Me ollaan jo useemman kerran oltu erossa. Ja useemman kerran oon ollu melko varma että tuun oleen sen kans loppuelämän..

Mut on niin paljo kaikkee..
ymmärrän. ei tätäkään tiedä kestääkö vanhuuteen saakka
 
Alkuperäinen kirjoittaja punkmamma:
Alkuperäinen kirjoittaja Heavyfreak:
Alkuperäinen kirjoittaja punkmamma:
meillä oli tossa 8v yhdessäolon jälkeen melkein ero, siitä selvittiin ja nyt on molemmat varmoja että yhdessä pysytään. olen tosi pahoillani :(
Me ollaan jo useemman kerran oltu erossa. Ja useemman kerran oon ollu melko varma että tuun oleen sen kans loppuelämän..

Mut on niin paljo kaikkee..
ymmärrän. ei tätäkään tiedä kestääkö vanhuuteen saakka
Mä en enää kestäny sitä jatkuvaa epävarmuutta, se oli yks syy..
 
Alkuperäinen kirjoittaja chef:
Onnea siis uuteen elämään :)
Kiitos.

Kauheen ristiriitaiset fiilikset, toisaalta oon kauheen surullinen mutta toisaalta suunnattoman helpottunut..

Mutta lopullisestihan ne todelliset fiilikset näkyy vasta muutaman päivän päästä ku on tästä alusta päässy..
 
Olen samassa tilanteessa, paitsi että ero on yhteinen päätös (mikä tietenkin helpottaa asioita, ei tarvitse tuntea syyllisyyttä, paitsi tietenkin lasten takia vähän). Tässä onkin sitten kaikenlaista järjestelemistä edessä.
 
Blue
Alkuperäinen kirjoittaja Heavyfreak:
Alkuperäinen kirjoittaja chef:
Onnea siis uuteen elämään :)
Kiitos.

Kauheen ristiriitaiset fiilikset, toisaalta oon kauheen surullinen mutta toisaalta suunnattoman helpottunut..

Mutta lopullisestihan ne todelliset fiilikset näkyy vasta muutaman päivän päästä ku on tästä alusta päässy..
Meil oli tos pari kuukautta sitten miehen kanssa aikamoinen riitaepisodi. Joka asiasta väännettiin. Lopulta tilanne oli niin tukossa että mä heitin sen menemään täältä. Meni porukoilleen tohon naapuriin. Oli kuule aikamoista kun pitkästä aikaa pystyi hengittämään kunnolla ja olemaan stressaamatta ja riitelemättä. En ollut yhtään surullinen kahteen päivään, vain helpottunut. Ja kyse ei missään vaiheessa ollut erosta vaan aikalisästä toisen naaman kattomisessa. Kolmantena päivänä vasta tuli ekan kerran kaipuu ja ikävä, ja sit soitinkin sen kotiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hoeg:
Olen samassa tilanteessa, paitsi että ero on yhteinen päätös (mikä tietenkin helpottaa asioita, ei tarvitse tuntea syyllisyyttä, paitsi tietenkin lasten takia vähän). Tässä onkin sitten kaikenlaista järjestelemistä edessä.
Kovasti voimia teillekin :hug: Kyllähän se aina helpompaa on jos on yhteinen päätös, meillä ei vaan nyt menny niin..

Tytön puolesta toki harmittaa ihan hirmusti..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Heavyfreak:
Alkuperäinen kirjoittaja Hoeg:
Olen samassa tilanteessa, paitsi että ero on yhteinen päätös (mikä tietenkin helpottaa asioita, ei tarvitse tuntea syyllisyyttä, paitsi tietenkin lasten takia vähän). Tässä onkin sitten kaikenlaista järjestelemistä edessä.
Kovasti voimia teillekin :hug: Kyllähän se aina helpompaa on jos on yhteinen päätös, meillä ei vaan nyt menny niin..

Tytön puolesta toki harmittaa ihan hirmusti..
Niin, samoin sinulle (hölmö selitän vain itsestäni)! Kyllä jännittää miten lapset suhtautuvat (ovat tosin niin pieniäkin etteivät hirveästi asiasta ymmärrä ). Mutta uskon lopputuloksen olevan lastenkin kannalta parempi. Ehjä perhe on hieno asia silloin kun on kaksi toisiaan rakastavaa vanhempaa, mutta jos tunnelma on kireä koko ajan, ei se ole hyväksi kenellekään. Varsinkin mieheni on tätä mieltä, sillä hänen vanhempansa sinnittelivät yhdessä kunnes lapset olivat isoja. Eikä se ollut kuulemma mukavaa katseltavaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hoeg:
Alkuperäinen kirjoittaja Heavyfreak:
Alkuperäinen kirjoittaja Hoeg:
Olen samassa tilanteessa, paitsi että ero on yhteinen päätös (mikä tietenkin helpottaa asioita, ei tarvitse tuntea syyllisyyttä, paitsi tietenkin lasten takia vähän). Tässä onkin sitten kaikenlaista järjestelemistä edessä.
Kovasti voimia teillekin :hug: Kyllähän se aina helpompaa on jos on yhteinen päätös, meillä ei vaan nyt menny niin..

Tytön puolesta toki harmittaa ihan hirmusti..
Niin, samoin sinulle (hölmö selitän vain itsestäni)! Kyllä jännittää miten lapset suhtautuvat (ovat tosin niin pieniäkin etteivät hirveästi asiasta ymmärrä ). Mutta uskon lopputuloksen olevan lastenkin kannalta parempi. Ehjä perhe on hieno asia silloin kun on kaksi toisiaan rakastavaa vanhempaa, mutta jos tunnelma on kireä koko ajan, ei se ole hyväksi kenellekään. Varsinkin mieheni on tätä mieltä, sillä hänen vanhempansa sinnittelivät yhdessä kunnes lapset olivat isoja. Eikä se ollut kuulemma mukavaa katseltavaa.
No kyllähän sen ymmärtää että tällasissa tilanteissa ne omat asiat on päällimmäisenä mielessä :)

Ja tuosta asiasta oon kyllä sun kans ihan samaa mieltä.
 
vieras
Meillä oli tuossa talvella samanlainen tilanne ja nyt siis ollaan erottu. Minun päätös tuo oli ja saan kuulla syytöksiä vähän joka suunnalta. Lapsen kannalta tietysti huono homma, mutta katunut en ole. Ystäviä olisin kaivannut tueksi :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Nyt miehes voi tehdä lapsia jonkun muun kanssa kun sä et niitä saa ;)
Mun mielestä todella typerä ja asiaton kommentti tällääseen ketjuun vaikka kuinka on silmäniskuhymiö perässä.

Ap:lle voimia. Ei se eroaminen helppoa ole ja siitä toipuminen vie aikaa. :hug:
 

Yhteistyössä