Tulin itkemään

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "2 lapsen äiti"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Paljon voi liikkua ilman lenkillä käymistä. Pidän itseni lämpimänä ja liikun tekemällä askelluksia hiekkalaatikon reunaa vasten. Hanki kolmevuotiaalle ja sulle omat hyppynarut ja vauva seuraa vaunuista hyppelyänne.
 
Tuplarattaat auttaisivat varmasti. Tai sitten se seisomalauta. Voit myös laittaa vauvan kantoliinaan ja 3v:n niihin vauvan kärryihin. Ja kunhan vauva vähän kasvaa, niin kyllä kaksi muksua saa ihan tavallisiinkin rattaisiin mahtumaan. Meillä ainakin, ihan sulassa sovussa on rattaissa istuskelleet 2v ja 3v lapset, kun ollaan menty pitkää matkaa.

Ja jos nyt heti aloitatte treenaamaan (kun vielä ei ole liukasta, ainakaan täällä) niin 3v saa jo hyvää pohja polkupyöräilemiselle...kesällä saattaisitte päästä jo niinkin liikkeelle, että 3v pyöräilee ja sinä kävelet, pienempää rattaissa työntäen.

Liikkumaan pystyy tosiaan myös kotona. Voit vaikka ostaa kuntopyörän, cross treinerin tai stepperin. Tai vaikka vain hyppynarun...tai voit jättää senkin kauppaan ja vain marssia rivakkaan tahtiin paikallasi, jolloin liikuntasuoritus ei vaadi muuta, kuin perseen nostamisen penkiltä. Meillä (siis juuri tällä sekunnilla) 4v ja 5v lapset tanssivat innoissaan Maija Vilkkumaan tahtiin...äkkiäkös tuonne itsekin sekaan menisi, niin saisi vähän lämpöä pintaan.

Mutta...kyllä se avainsana on RUOKAVALIO. Liikunta tukee ja auttaa, mutta ruokavalio on avain. Liikuntaa ei tarvita välttämättä lainkaan, kunhan vain rukkaa ruokavalion kuntoon. Ja jos elopainoa on 100 kg, niin ruokavalio on todennäköisesti hyvin pielessä. Eli ei tarvitse lähteä edes millekään "vain vettä ja porkkanaa"-linjalle, jotta paino lähtee laskuun.

Toki, jos liikuntaa saa otettua mukaan, niin laihtuminen tehostuu (kalorivaje jää suuremmaksi), mutta missään nimessä liikuntaa ei tarvitse välttämättä harrastaa. Mutta pelkällä liikunnalla ei kyllä järin suuria tuloksia saa, jos ruokavaliota ei muuta. Joten jos liikkuminen on hankalaa, niin järin suurta hätää ei ole.

Ja jos mies on töissä 12 tuntia vuorokaudessa, niin mun laskujeni mukaan miehelle jää vielä 12 tuntia, joita hän ei vietä työpaikallaan...joten kyllähän sulle jää aikaa treenaamiseen jos, vaikka ja kuinka.

Ei, ei se välttämättä helppoa ole. Jos mies painaa duunia 8-20, niin silloin ne lenkit pitää vetää joko aikaisin aamulla, tai iltamyhällä. Mutta kyllä se onnistuu. Mä lenkitän koiria jatkuvasti vasta silloin, kun mies tulee töitä kotiin (klo 23 jälkeen) ja voin jättää lapset hälle vahdittavaksi. Salillakin olen toisinaan päässyt vasta klo 24 yöllä, mutta kyllä siellä silti treenaa...mukavaahan se on, kun ei ole tungosta laitteisiin :)

Ja mies voi varmasti vahtia lapsia, jotta voit vetää sen DVD-treenin kotona ilman, että lapset on jaloissa.

Joten mahdollisuuksia on vaikka mihin. Ei ne välttämättä helpolla irtoa, mutta irtoaa silti, jos riittävästi haluat. Mutta tosiaan...ruokavalio. Sillä kannattaa lähteä liikkeelle :)
 
Pulkka talvella, isompi lapsi siihen. Pyöränostoon (tai vinkki joulupukille) jotta keväällä viimeistään (jotkut pyöräilyttävät lapsiaan tosin aina silloin kuin ei ole lunta eli pitkälle loppusyksyyn) isompi lapsi pääsee sitten lenkeille mukaan pyörää ajaen.

Tai sitten hankit sen seisomalaudan tai jopa ne kaksostenrattaat. Elämä on juuri niin vaikeaa kun siitä tekee.
 
Ottiko joku tuon aloituksen oikeasti tosissaan?

Mä olen aina ajatellut asiaa niin, että vaikka en ottaisikaan viestiketjun aloittajan viestiä täysin tosissani, niin saattaa olla, että haluan silti vastata.

Näin käy varsin usein silloin, kun kyseessä on sellainen aihe, joka koskettaa montaa muutakin ihmistä, kuin vain sitä ap:tä. Kuten esim. nyt tässä on.

Äiti pohtii, että miten päästä liikkumaan, kun on sellainen, tällainen ja tuollainenkin este. Saattaa olla, että joku nyt vaan on halunnut vähän naureskella partaansa ja tehdä hassunhauskan aloituksen...mutta eikö fakta nyt kuitenkin ole se, että tämän asian kanssa painii ihan oikeasti hyvinkin moni äiti?

Joten, vaikka ap vain pilailisikin, niin olen täysin vakuuttunut siitä, että tätä ketjua lukee (ennemmin tai myöhemmin) myös joku muu äiti (tai vaikka isäkin), joka ihan OIKEASTI pohdiskelee perheen ja liikunnan yhdistämisen hankaluutta ja kaipailee siihen vinkkejä. Joten vaikka ep ei oikeasti tarvitsisikaan neuvoja, niin tuo toinen äiti tarvitsee. Ja tästä ketjusta hän nyt sitten niitä saa.

Ja koska on kiva, jos voin edes toisinaan olla jollekulle avuksi, niin aion jatkaa tätä samaa ajatusmalliani jatkossakin :)
 
  • Tykkää
Reactions: Jmia
Lapset tykkää POLKASTA. Opettele sitä heidän kans monta kertaa päivässä:-D

Joululauluisskin on monta kivaa polkkaa... Mut siihen ei tarvitse edes ulos mennä. Jos et löydä musiikkia, laulakaa itse.

Ruokavaiiossa on niin monta asiaa, että sun täytyy laittaa itselle tärkeysjärjestys:
http://kemikaalicoctail.blogspot.fi/search/label/geenimuuntelu
 
Alkuperäinen kirjoittaja Alkuperäin;30422589:
Valivalivali vaan sullekkin, koi. Eiköhän äidin yleensä pääse lenkille ilman sellaisia joiden kanssa lenkillä käynti ei onnistu. Mut onko siis sellasia tuplarattaita, joissa kulkee tommonen kolmivuotias ja ihan vauva? Se kait olis ihan harkinnan arvoinen asia, mies toki vastustaa heti jos mitään sanon tollasesta. Tekosyy ei tosiaan oo, oon niin kauan jo uhrannu oman terveyteni tommosten tyhmien syiden takia, mä haluaisin jo olla normaali ihminen enkä tämmönen tonnikeiju.

Miksi et muuta ruokailutottumuksia? Miksi et mene kuntosalille jossa on lapsiparkki? Miksi et hommaa niitä tuplarattaita? Et ole edes ottanut selvää mistään ja valitat vaan marttyyrina että taas pitää lihoa... ärsyttävää.
 
Lihava keksii aina (teko)syitä miksi laihdutus/ulkoilu/terveellisesti syöminen ei vaan juuri tässä elämätilanteessa ja/tai juuri hänen kohdallaan onnistu tai on suorastaan mahdotonta!

Hanki tuplarattaat! Tai seisomalauta, jos sulla on jo vaunut vauvalle! Jumpata voi kotonakin, ihan sisällä! Juoksypyörä tai joku kotivempain kuntoiluun? Lapset on vain tekosyy, ettei voi itsestään huolehtia. Työläämpää se on kyllä juu, mutta jos jotain oikeasti haluaa, järkkää asiat niin, että onnistuu!
 
Se on se ruokavalio!!
Vain sillä laihtuu tai saa pidettyä painon samana. Liikunnalla saa hieman armoa.
Mutta laihdutusmielessä, liikunnalla saa pudotettua painoa keskimäärin vain kolme kiloa! Kaikki muu on ruokavalioo.
 
Ja jos on oikeasti selkäongelmia, niin kannattaa unohtaa se kahvakuula. Sillä saa kyllä pikaisesti rikottua itsensä. Sen sijaan kävely, vesijuoksu, uinti, vesijumppa, kuntosali, jooga. Varsinkin jooga auttaa selkäkipuihin, kokemusta on.
 
Mä olen nyt ehkä vähän erimieltä kuin suuriosa vastaajista, ei ne aina ole tekosyy ne lapset. Itse olen entinen aktiiviliikkuja ja se on ollut iso osa elämää aina. Siis ennen lapsia. Tuli pari lasta pienellä ikäerolla ja raskauksien ja sektioiden myötä mitä eriskummallisempia terveydellisiä ongelmia. Ja sitten se väsymys kun muutama vuosi menee ilman yöunia, niin joskus se tuntuu toivottomalta. Se väsymys ja oman kehon ja kunnon romahtaminen olis ainakin itselle ollut vaikea uskoa jossei omalle kohdalle olis osunut. Siinä mielessä välillä vähän v*ituttaa kaikki jotka hokee tota tekosyitä, tekosyitä..

Mutta aloittajalle: laita se isompi sinne päiväkotiin osa-aikaiseksi! Saat vähän rauhaa siitä kahden paimentamisesta ja pääset vaikka lenkille vaan vauvan kanssa. Mun mielestä ton ikäinen jo kaipaa kavereitakin. Ja tekemistä erilailla kuin aina vaan äidin kanssa. Kyllä se vauva ne viemiset ja hakemiset menee siinä mukana. Jos on väsynyt niin nukkuu ja jos huutaa, niin huutaa. Äkkiä siihenkin se rutiini tulee. Muuten mä sanoisin kyllä, että lapsetkin tarvii sitä ulkoilua ja monesti pääsee itsekin helpommalla kun menee ulos vaan. Hanki isommalle sellanen potkupyörä. Se oli meillä tosi mieluinen ja sillä jaksaa ton ikäinen paremmin kuin pyörällä.
 
Seisomalauta on hyvä, tulee sullekin tehokkaampi treeni kun lykit kahta lasta rattaissa. Varsinkin ylämäkeen tehokasta. Tai sitten esikoinen voi pyöräillä tai olla pulkassa. Tai mennä jonnekin kerhoon pari kertaa viikossa, ne kestää muutaman tunnin niin ehdit sen aikaa lenkkeillä.

Ruokavalio kuntoon niin sekin auttaa paljon. :)
 
[QUOTE="Vastarannankiiski";30424351]Mä olen nyt ehkä vähän erimieltä kuin suuriosa vastaajista, ei ne aina ole tekosyy ne lapset. Itse olen entinen aktiiviliikkuja ja se on ollut iso osa elämää aina. Siis ennen lapsia. Tuli pari lasta pienellä ikäerolla ja raskauksien ja sektioiden myötä mitä eriskummallisempia terveydellisiä ongelmia. Ja sitten se väsymys kun muutama vuosi menee ilman yöunia, niin joskus se tuntuu toivottomalta. Se väsymys ja oman kehon ja kunnon romahtaminen olis ainakin itselle ollut vaikea uskoa jossei omalle kohdalle olis osunut. Siinä mielessä välillä vähän v*ituttaa kaikki jotka hokee tota tekosyitä, tekosyitä..

Mutta aloittajalle: laita se isompi sinne päiväkotiin osa-aikaiseksi! Saat vähän rauhaa siitä kahden paimentamisesta ja pääset vaikka lenkille vaan vauvan kanssa. Mun mielestä ton ikäinen jo kaipaa kavereitakin. Ja tekemistä erilailla kuin aina vaan äidin kanssa. Kyllä se vauva ne viemiset ja hakemiset menee siinä mukana. Jos on väsynyt niin nukkuu ja jos huutaa, niin huutaa. Äkkiä siihenkin se rutiini tulee. Muuten mä sanoisin kyllä, että lapsetkin tarvii sitä ulkoilua ja monesti pääsee itsekin helpommalla kun menee ulos vaan. Hanki isommalle sellanen potkupyörä. Se oli meillä tosi mieluinen ja sillä jaksaa ton ikäinen paremmin kuin pyörällä.[/QUOTE]

Täyttä puppua. Esikoista ei todellakaan laiteta hoitoon sen takia, että äiti lähtee lenkille. Usko pois, että tekosyitä liikkumattomuudelle löytyy siitä huolimatta. Pakkasta liikaa, sataa vettä, loskakeli yms.

Kukaan ei pakota mättämään ruokaa ylenmäärin suuhunsa, eikä vetämään herkkuja. Ruokavalio on laihtumisessa tärkeintä, kuten täällä on hoettu. Siihen ei voi käyttää tekosyynä lapsikatrasta tai väsymystä.
 

Yhteistyössä