on meillä jokaisella äidillä ainakin yksi asia yhteinen... tuo rakkaus lapsiimme.. tuli tippa taas linssiin ku kuuntelin tota yö:n ihmisen poikaa... miten sitä voisi todella ottaa lapseltaan kaikki huolet ja murheet itselle? miten voisi varmistaa lapselleen sen parhaan mahdollisen ja huolettoman elämän? ei sitä kaikkea saa pois, jokaisen elämässä tulee niitä murheita ja huolia (jokaiselle omansa ja jollekkin enemmän ja jollekkin vähemmän) ja ainoa mitä voi tehdä on olla aina läsnä ja tukena ja turvana... mutta kun nyt jo tuntuu ne normi kyyneleet lapsen silmässä NIIIIN pahalta... joskus alkaa itseäkin itkettää (säälittävää? ylihuolehtivaista?)..
itselle elämä tuonut aikalailla kaikkea ikävää eteen ja toivoo vaan ettei omille näitä tulisi missään vaiheessa... kun ne vaan sais paremman elämän ja varmasti saavatki ku tuntuvat jo nui pikkusina niin paljon fiksummilta
kyllä nuo lapset todella on lahjoja ja mulle ne mitkä auttaa jaksamaan huonompien päivien yli ja huolet kaikkoaa pois kun kuulee ton 2v pojan sanovan äitin rakas.. halaa minua... ja kun tuo tyttö 2kk katsoo ja hymyilee ja jutustelee... toivon vaan et niiden elämä ois paljon helpompaa ja huolettomampaa mitä itsellä.. tuntuu näin äitinä et toi maailma on nii kylmä paikka...
elämässä ne tekee omat valintansa ja saavat elää elämänsä kuinka haluavat, mut sen haluan aina et ne tietää et kodin ovet on aina heille auki ja tukena ollaan...
on meillä äiteillä jaksamista ja kestämistä, mut on se sen arvosta... Teille kaikille äideille :flower: :hug:
ai ku veti vakavaksi näin pe-iltana, mut pakko oli sanoa mitä sydämmel tänne ku muut nukkuu ei enää YÖ:tä iltaisin 
itselle elämä tuonut aikalailla kaikkea ikävää eteen ja toivoo vaan ettei omille näitä tulisi missään vaiheessa... kun ne vaan sais paremman elämän ja varmasti saavatki ku tuntuvat jo nui pikkusina niin paljon fiksummilta
kyllä nuo lapset todella on lahjoja ja mulle ne mitkä auttaa jaksamaan huonompien päivien yli ja huolet kaikkoaa pois kun kuulee ton 2v pojan sanovan äitin rakas.. halaa minua... ja kun tuo tyttö 2kk katsoo ja hymyilee ja jutustelee... toivon vaan et niiden elämä ois paljon helpompaa ja huolettomampaa mitä itsellä.. tuntuu näin äitinä et toi maailma on nii kylmä paikka...
elämässä ne tekee omat valintansa ja saavat elää elämänsä kuinka haluavat, mut sen haluan aina et ne tietää et kodin ovet on aina heille auki ja tukena ollaan...
on meillä äiteillä jaksamista ja kestämistä, mut on se sen arvosta... Teille kaikille äideille :flower: :hug:
ai ku veti vakavaksi näin pe-iltana, mut pakko oli sanoa mitä sydämmel tänne ku muut nukkuu
ei enää YÖ:tä iltaisin 
