Tuleva uusi kotini

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Depa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
D

Depa

Vieras
Rakennamme miesystäväni kanssa parhaillaan taloa, ensimmäistä yhteistä kotiamme. olemme tähän asti asuneet virallisesti omissa asunnoissamme, vaikka käytännössä olemme olleet koko ajan samassa paikassa, joko hänen kotonaan tai minun kotonani.

Miesystävälläni on kaksi lasta entisestä liitostaan. Tulen lasten kanssa ihan hyvin toimeen, eikä suurempia ongelmia ole ollut. Lapset ovat joka toinen viikko isällään, eli asuvat joka toinen viikko äidin luona ja joka toinen isän luona. Kodit ovat melko lähellä toisiaan, joten ei ole tuottanut käytännön ongelmia.

Kun lapset ovat lomalla, kesä- tai joululomalla, he usein haluavat tulla päiväksi isän taloon, koska siellä on enemmän tietokonepelejä ja isompi piha, jne. Miesystäväni aina sallii sen, että he menevät sinne niinäkin päivinä kun ei kuuluisi. Minua se taas jotenkin ärsyttää. Jos ollaan kerran viikko-viikko sopimus tehty, niin minusta siitä pitäisi pitää kiinni. Mutta koska talo ei ole minun, minulla ei ole tähän ollut paljon sanomista.

Mutta tulevaisuudessa kun meillä on yhteinen koti... En todellakaan halua että penskat menevät kotiini päivisin itsestään niinä viikoina kun asuvat äidillään. Koti on myös minun... Mutta miten ilmoitan tämän jo nyt etukäteen niin ettei synny isompia riitoja? Haluan pitää lasten asumisajat säännöllisinä eikä juosta edestakaisin miten sattuu...
 
Heippa, ymmärrän täysin mitä ajat takaa! Minusta on ihan luonnollista, että juttelet miehesi kanssa. Parempi että tosiaankin juttelet etukäteen, kuin että yksi päivä kuppi kaatuu nurin kun viaton lapsi istuu tietokoneen ääressä kun palaat väsyneenä töistäsi! :ashamed: Meillä kaksi pientä lasta miehen ed.avioliitosta ja asuvat 1,5 tunnin ajomatkan päässä eli eivät sieltä itsekseen tipahda meidän talouteen. Perjantai-illat tekevät minulle tosi tiukkaa, olen tottunut olemaan aika omissa oloissani ja melske kuuluu asunnon ulkopuolelle saakka. Tietty rytmi on varmasti muutenkin hyväksi lapsille ja yhteinen koti on myös sinun kotisi, jolloin myös teidän omaa yksityisyyttä tulee kunnioittaa. Siinä mielin kiva kuulla, että välito ovat noin hyvät ja lapset tuntevat molemmat paikat kodikseen!
 
Vaikka talosta puolet on sinun, on se myös miehesi lasten koti, halusit tai et. Ja aika tyly olet jos kiellät lapsia tulemasta kotiinsa. 50/50 systeemi meilläkin periaatteessa on mutta käytännössä lapsi valitsee itse, milloin on kumman luona. Toki joskus ei vaan sovi, ollaan poissa viikonlopput tjsp mutta niistä kerrotaan etukäteen. Ja fakta vaan on se että kun ovesta astuu sisään, siellä saattaa olla lapsi tai olla olematta. Tosin, meillä toimii puhelimetkin joten 99% kaikki osapuolet ovat tietoisia missä muksu viipottaa.
 
Voi olla että olen tyly, mutta olen kyllä sitä mieltä että aikuiset päättävät missä lapsen kuuluu milloinkin olla, eikä lapset voi ruveta valitsemaan oleskelupaikkojansa mielin määrin omien halujensa mukaan. Sehän vaikuttaa kaikkien mukana olevien ihmisten elämään, eikä yksi pieni nassikka voi alkaa määrätä monen aikuisen ihmisen elämää.

Jos maksan talosta puolet, niin minulla on samanlainen määräysvalta siellä kuin isällä ja hänen lapsillaan yhteensä. Siitä en aio tinkiä. Tai sitten jos se ei käy, isä saa maksaa 3/4 joka siis käsittää hänen ja lastensa osuudet. Minusta on jo aika anteliasta että olen valmis kustantamaan puolet sen verran kookkaasta talosta että miehen lapset saavat siellä omat huoneet. En ole ollenkaan velvollinen siihen. Maksanhan vieraiden pentujen huoneita, eikä minua kukaan avusta siinä mitenkään. Kun taas äidit saavat elatusmaksuja ja lapsilisiä lastensa elättämiseen ja asuttamiseen (ja usein vielä asumistukia).
 
Kun leikkiin ryhtyy.. jne. Kukaan ei ole käskenyt lyödä hynttyitä yhteen sellaisen ihmisen kanssa jolla on lapsia jo ennestään. Toivottavasti kasvat henkisestikin aikuiseksi ennen kuin huomaat että on jo myöhäistä.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.12.2005 klo 19:11 mari kirjoitti:
Kun leikkiin ryhtyy.. jne. Kukaan ei ole käskenyt lyödä hynttyitä yhteen sellaisen ihmisen kanssa jolla on lapsia jo ennestään. Toivottavasti kasvat henkisestikin aikuiseksi ennen kuin huomaat että on jo myöhäistä.

Aina teitä löytyy :kieh:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.12.2005 klo 19:11 mari kirjoitti:
Kun leikkiin ryhtyy.. jne. Kukaan ei ole käskenyt lyödä hynttyitä yhteen sellaisen ihmisen kanssa jolla on lapsia jo ennestään. Toivottavasti kasvat henkisestikin aikuiseksi ennen kuin huomaat että on jo myöhäistä.

Joo oliskin toi niin helppoa, että enpäs rakastukkaan sinuun kun sinulla onkin lapsia \|O \|O \|O :headwall: :headwall:
 
Kannatan edelleen Depalle YKSITYISYYTTÄ! Se ei ole keneltäkään pois, jos vähän rajoitetaan menemisiä ja tulemisia. Lapsetkin voivat paremmin jos isän uudelle vaimolle annetaan aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen. Lapset ovat sopeutuvaisempia ja aikuisten on laitettava rajoja tietyille asioille ja varmasti itsekin ymmärtävät sen. Niin, tää järjestelmä on rakennettu niin että yksin lasten kanssa jäävä nainen on aina reppana ja saa kaiket etuisuudet eikä kukaan kysy minkälainen v-pää se on ollut ennen avioeroa eli miksi on jouduttu erilleen.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 30.12.2005 klo 16:45 Siiri kirjoitti:
Kannatan edelleen Depalle YKSITYISYYTTÄ! Se ei ole keneltäkään pois, jos vähän rajoitetaan menemisiä ja tulemisia. Lapsetkin voivat paremmin jos isän uudelle vaimolle annetaan aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen. Lapset ovat sopeutuvaisempia ja aikuisten on laitettava rajoja tietyille asioille ja varmasti itsekin ymmärtävät sen. Niin, tää järjestelmä on rakennettu niin että yksin lasten kanssa jäävä nainen on aina reppana ja saa kaiket etuisuudet eikä kukaan kysy minkälainen v-pää se on ollut ennen avioeroa eli miksi on jouduttu erilleen.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 30.12.2005 klo 11:28 minäkin kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.12.2005 klo 19:11 mari kirjoitti:
Kun leikkiin ryhtyy.. jne. Kukaan ei ole käskenyt lyödä hynttyitä yhteen sellaisen ihmisen kanssa jolla on lapsia jo ennestään. Toivottavasti kasvat henkisestikin aikuiseksi ennen kuin huomaat että on jo myöhäistä.

Joo oliskin toi niin helppoa, että enpäs rakastukkaan sinuun kun sinulla onkin lapsia \|O \|O \|O :headwall: :headwall:

ei rakkaus ole helppoa mutta tosiasia on että nuo vieraat lapset ovat miehen lapsia, eivät he hänelle ole vieraita, ovat kuuluneet hänen elämäänsä pidempään kuin sinä. Ja olen ehdottomasti sitä mieltä että sinun on puhuttava asiasta miehesi kanssa nyt koska hänellä on oikeus olla omien lastensa kanssa niin paljon kuin haluaa jos se kerran on heillä mahdollista.mitäs jos lasten äiti kuolee ja lapset muuttavat teille ihan kokonaan.. ajatteleppa. nyt on sinun nostettava kissa pöydälle ja puhuttava ja selvitettävä itsellesi millaisessa suhteessa sinä oikein elät. miehesi perheeseen kun kuuluu kolme hänelle tärkeää ihmistä (ja lapset ovat yleensä vanhemmalle se elämän tärkein asia, muttei sitä voi verrata suhteeseen kumppaniinsa) joko sinä kestät sen tai et.. näin se vaan menee. on olemassa myös naisia jotka sopeutuvat tuohon tilanteeseen ja viihtyvät. Ja kun joku sanoi että yksityisyyttäsi pitää kunnioittaa, kuulostaa se vähintäänkin kummalta, sillähän ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa! vai tarkoitatko että jos teillä on joskus lapsia voit sinä tai ehkä miehesi vaan ilmoittaa että tänään ei käykkään tämä perhe elämä voisitko poistua, vauva.. Herrajumala ei kai miehen omat lapset kotiinsa tullessaan kenenkään yksityisyyttä häiritse.. omaa rauhaa kyllä, mutta niinhän se lapsiperheissä usein on että rauhallista paikkaa ja hetkeä saa hakemalla hakea..
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 30.12.2005 klo 16:45 Siiri kirjoitti:
Kannatan edelleen Depalle YKSITYISYYTTÄ! Se ei ole keneltäkään pois, jos vähän rajoitetaan menemisiä ja tulemisia. Lapsetkin voivat paremmin jos isän uudelle vaimolle annetaan aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen. Lapset ovat sopeutuvaisempia ja aikuisten on laitettava rajoja tietyille asioille ja varmasti itsekin ymmärtävät sen. Niin, tää järjestelmä on rakennettu niin että yksin lasten kanssa jäävä nainen on aina reppana ja saa kaiket etuisuudet eikä kukaan kysy minkälainen v-pää se on ollut ennen avioeroa eli miksi on jouduttu erilleen.

Yksityisyys ja perheellisyys on mahdoton yhtälö.
Joo, se ei ole keneltäkään pois, jos rajoitetaan menemisiä, mutta kotiin on oltava aina ovi avoinna.
Jos vanhemmat ovat sopineet viikko-viikko systeemin, eli että lapsella on kaksi kotia, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että häneltä paiskataan aina ovi kiinni viikoksi toisen vanhemman luota.
Ei. Lapselle on asetettava rajat, mutta ne rajat eivät palvele miehen uutta kumppania vaan lasta itseään. Se, että hän ei ole tervetullut kotiinsa, ei ole hänen etunsa. Isän uudelle vaimolle aika sopeutua uuteen tilanteeseen on juuri niin pitkä kuin hän itse haluaa. Kukaan ei pakota muuttamaan yhteen kenenkään kanssa ennenkuin on itse siihen valmis.
Jos maksusysteemit yhteisissä hankinnoissa ei miellytä, niistä tulee neuvotella miehen kanssa.
Viimeisellä lauseella ei ollut tämän asian kanssa mitään tekemistä ja oli niin naurettava kommentti että en osaa siihen edes kommentoida...
:o
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 30.12.2005 klo 18:59 Rotta kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 30.12.2005 klo 16:45 Siiri kirjoitti:
Kannatan edelleen Depalle YKSITYISYYTTÄ! Se ei ole keneltäkään pois, jos vähän rajoitetaan menemisiä ja tulemisia. Lapsetkin voivat paremmin jos isän uudelle vaimolle annetaan aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen. Lapset ovat sopeutuvaisempia ja aikuisten on laitettava rajoja tietyille asioille ja varmasti itsekin ymmärtävät sen. Niin, tää järjestelmä on rakennettu niin että yksin lasten kanssa jäävä nainen on aina reppana ja saa kaiket etuisuudet eikä kukaan kysy minkälainen v-pää se on ollut ennen avioeroa eli miksi on jouduttu erilleen.

Yksityisyys ja perheellisyys on mahdoton yhtälö.
Joo, se ei ole keneltäkään pois, jos rajoitetaan menemisiä, mutta kotiin on oltava aina ovi avoinna.
Jos vanhemmat ovat sopineet viikko-viikko systeemin, eli että lapsella on kaksi kotia, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että häneltä paiskataan aina ovi kiinni viikoksi toisen vanhemman luota.
Ei. Lapselle on asetettava rajat, mutta ne rajat eivät palvele miehen uutta kumppania vaan lasta itseään. Se, että hän ei ole tervetullut kotiinsa, ei ole hänen etunsa. Isän uudelle vaimolle aika sopeutua uuteen tilanteeseen on juuri niin pitkä kuin hän itse haluaa. Kukaan ei pakota muuttamaan yhteen kenenkään kanssa ennenkuin on itse siihen valmis.
Jos maksusysteemit yhteisissä hankinnoissa ei miellytä, niistä tulee neuvotella miehen kanssa.
Viimeisellä lauseella ei ollut tämän asian kanssa mitään tekemistä ja oli niin naurettava kommentti että en osaa siihen edes kommentoida...
:o


Ehdoton peesi tähän kirjoitukseen! etkös sinäkin rotta ole äitipuoli? Siinä tapauksessa sinä luot uskoa minuun että eron jälkeen voi kaikki mennä hyvinkin..Ja mies löytää järkevän kumppanin rinnalleen. ja elämä saa jatkua.. Joskus ahdistaa hiukan kun luen äitipuolien kirjoituksia, että mihin soppaan minä olenkaan lusikkani työntämässä.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 30.12.2005 klo 11:28 minäkin kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.12.2005 klo 19:11 mari kirjoitti:
Kun leikkiin ryhtyy.. jne. Kukaan ei ole käskenyt lyödä hynttyitä yhteen sellaisen ihmisen kanssa jolla on lapsia jo ennestään. Toivottavasti kasvat henkisestikin aikuiseksi ennen kuin huomaat että on jo myöhäistä.

Joo oliskin toi niin helppoa, että enpäs rakastukkaan sinuun kun sinulla onkin lapsia \|O \|O \|O :headwall: :headwall:

Mutta rakkaushan juuri pitäisi olla se joka "kaiken kestää, kaiken kärsii"..pitkämielinen ja lempeä jne...?
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 31.12.2005 klo 12:17 tiuku1234 kirjoitti:
etkös sinäkin rotta ole äitipuoli? Siinä tapauksessa sinä luot uskoa minuun että eron jälkeen voi kaikki mennä hyvinkin..Ja mies löytää järkevän kumppanin rinnalleen. ja elämä saa jatkua.. Joskus ahdistaa hiukan kun luen äitipuolien kirjoituksia, että mihin soppaan minä olenkaan lusikkani työntämässä.

Kiitos vaan... :p
Kyllä, meidän uusperheessä on "sinun" ja "meidän" lapset.
Eli olen myös äitipuoli.
Mutta kyllä minullakin on välillä hermot pinnassa ja miehen lapset ärsyttää. En minäkään mikään pyhimys ole. Tietynlainen suodatin ja luonne auttaa pitkälle. Ei tämä rooli kaikille sovi. Mutta siihen voi kasvaa. Täytyy sanoa että itselläni kasvaminen tapahtui helpommin sitten kun sain oman lapsen. Karisee liiat periaatteet.
 

Yhteistyössä