Alkuperäinen kirjoittaja Samoyed:meillä muuten autto just noi viittomat siihen että raivarit ja turhautumat väheni kun tuli paremmin ymmärretyksi. :heart:
Niin meilläkin =)
Katso alla oleva video nähdäksesi, kuinka asennat sivustomme verkkosovellukseksi kotinäytöllesi.
Huomio: Tämä ominaisuus ei välttämättä ole käytettävissä kaikissa selaimissa.
Alkuperäinen kirjoittaja Samoyed:meillä muuten autto just noi viittomat siihen että raivarit ja turhautumat väheni kun tuli paremmin ymmärretyksi. :heart:
Alkuperäinen kirjoittaja Luksusta:No en jaksanu kaikkien vastauksia lukee, mut oon samaa mieltä siitä et ihan normaaliahan tuo määrä on.
Ja siihen puheen kehitykseen auttaa kun sille lapselle puhutaan ja luetaan paljon. Unohdat sen viittomisen niin poikakin joutuu yrittämään enemmän puheella. Pääsee helpolla viittomalla ja se voi olla kivaa ja se sitten ruokkii vaan lisää sitä viittomista.
Puhetta, puhetta ja puhetta. Ja paljon ääneen lukemista.
Alkuperäinen kirjoittaja kukeseen:Alkuperäinen kirjoittaja Ravistettava:Alkuperäinen kirjoittaja Heili Karjalasta:Jos ulkopuolisilta ei jatkuvasti tulisi tuollaista painostusta, niin ois paljon helpompi tuonkin asian kanssa olla ja elää.
Totta :/
Joko se puhuu, eiks se vieläkään puhu... |O . Ja mikä pahinta, mennään sanomaan lapselle jonka ymmärryksessä ei ole mitään vikaa (ja joka tiedostaa tasan tarkkaan että muut lapset jo puhuu ja hän ei) että "mikset sää jo puhu, sää oot jo iso poika, sun pitäis hei jo puhua!# |O |O |O :headwall: :headwall: :headwall: ja ihmetellään kun toinen menee ihan surkean näköiseksi, alahuuli väpättää ja silmäkulmasta valuu kyynel :'( . "Ai se on noin ujokin?"....ei, ei ole ujo vaan pahoitti mielensä kun haluaisi puhua muttei osaa!
Perkele |O
Huh, helpotti...ja onneksi poikakin on nyt siis alkanut puhumaan, saa kommunikoitua, ja kaikki kehuvat häntä kun hän osaa jo sanoa asioita niin hienosti
![]()
Juu, tää on niin totta! Meillä kun esikoinen on vielä isokokoinen (2v mitat olivat jo 98cm/17kg), niin kyllä sitä puhumattomuutta päivitteltiin aina ja joka paikassa. Ja kun ei meidänkään pojan puhen YMMRTÄMISESSÄ ollut mitään ongelmaa.... Kerran pahoittelin ihan oikeasti mieleni kaupassa, kun poika höpötti omiaan ja varmaan 6-7v tyttö jäi häntä kuuntelemaan ja sanoi isälleensä, että "kylläpäs tämä poika puhuu hassusti" ja tähän tämä fiksu isi vastasi, että "tällä pojalla on varmaan joku vamma, kun on niins iso ja puhu sillä tavalla"![]()
:kieh: |O
Alkuperäinen kirjoittaja Lumiina:Tosin tuo tukiviittomien käyttäminen saattaa hidastaa puheen kehitystä, koska lapset tulevat niin hyvin ymmärretyiksi tukiviittomilla, niin heillä ei ole niin suurta tarvetta saada asiaa sanotuksi kuin silloin kun heitä ei ymmärretä lainkaan.
Muistathan puhua myös viittoessasi, ettet vain viito, kun ymmärrätte pelkästään siitä? Tuollaisessa tapauksessa juuri se sinun puhe on tärkeää, tukiviittomat vain ovat tukena.
Alkuperäinen kirjoittaja Heili Karjalasta:Meidän mielestä lapsella siis 2v:llämme on halu puhua, on sanoja, tietää ja tuntee sanoja, mutta jostain syystä se puhe ei vaan tule ulos. Ikään kuin hän kovasti haluaisi ja haluaisi, mutta kun ei vaan tule...
Poika katselee meidän suitamme paljon kun puhumme ja matkii jonkin verran ja toistelee. Mutta silti se ei tule. Ikäänkuin hän haluaisi tosiaan puhua, mutta taito puuttuu tai joku, ei vaan vielä pelaa..
Jeps ja sitten kun meidänkin poika oppii sanoja lisää niin ne tukiviittomatkin jää osittain pois välillä kokonaan mutta jos on täpinöis tai väsy nii käyttää kun on paljon asiaa ja alkaa puhe takkuamaan, ehdottomasti tukiviittomia käyttöön! meinaan opettaa meidän tytsyllekin sitten on nyt 6kk saa ilmaista itseään aiemminAlkuperäinen kirjoittaja Ravistettava:Alkuperäinen kirjoittaja Lumiina:Tosin tuo tukiviittomien käyttäminen saattaa hidastaa puheen kehitystä, koska lapset tulevat niin hyvin ymmärretyiksi tukiviittomilla, niin heillä ei ole niin suurta tarvetta saada asiaa sanotuksi kuin silloin kun heitä ei ymmärretä lainkaan.
Muistathan puhua myös viittoessasi, ettet vain viito, kun ymmärrätte pelkästään siitä? Tuollaisessa tapauksessa juuri se sinun puhe on tärkeää, tukiviittomat vain ovat tukena.
Siis tukiviittomissahan on aina puhe pääosassa, ja vain avainsanat viitotaan.
Ja joka ikinen asiantuntija jonka kanssa on juteltu on sitä mieltä että tukiviittomat edistävät puheen kehitystä, sen sijaan että viivästyttäisivät sitä. Meillä se ainakin piti paikkansa: kun alettiin viittomaan, alkoi myös poitsun sanavarasto kasvaa =)
Alkuperäinen kirjoittaja Ravistettava:Alkuperäinen kirjoittaja Heili Karjalasta:Meidän mielestä lapsella siis 2v:llämme on halu puhua, on sanoja, tietää ja tuntee sanoja, mutta jostain syystä se puhe ei vaan tule ulos. Ikään kuin hän kovasti haluaisi ja haluaisi, mutta kun ei vaan tule...
Poika katselee meidän suitamme paljon kun puhumme ja matkii jonkin verran ja toistelee. Mutta silti se ei tule. Ikäänkuin hän haluaisi tosiaan puhua, mutta taito puuttuu tai joku, ei vaan vielä pelaa..
Sul on mun lapsi![]()
![]()
Kuvasit juuri sanasta sanaan minun poikani tasan kahden vuoden iässä. Ja tuo on sitä mitä neurologi selitti "henkiseksi kyvyksi tuottaa puhetta" mutta taito siihen ei vaan ole vielä olemassa.
Alkuperäinen kirjoittaja Ravistettava:Alkuperäinen kirjoittaja Luksusta:No en jaksanu kaikkien vastauksia lukee, mut oon samaa mieltä siitä et ihan normaaliahan tuo määrä on.
Ja siihen puheen kehitykseen auttaa kun sille lapselle puhutaan ja luetaan paljon. Unohdat sen viittomisen niin poikakin joutuu yrittämään enemmän puheella. Pääsee helpolla viittomalla ja se voi olla kivaa ja se sitten ruokkii vaan lisää sitä viittomista.
Puhetta, puhetta ja puhetta. Ja paljon ääneen lukemista.
Kiva kun kerroit. Itselleni tai muille joilla on puheen kehityksen viivästymästä kärsivä lapsi ei olisi tullut mieleenkään että lapselle pitää puhua ja lukea!
Ihan vaan tiedoksi että joka ikinen asioista tietävä ihminen on sanonut että lasta ei saa "pakottaa" puhumaan. Ei saa olla ymmärtämättä eleitä ja ilmeitä jotta lapsi ei pääsisi helpolla ja joutuisi yrittämään enemmän puhetta. Se on virhe, se lannistaa lasta, eikä suinkaan nopeuta puhumaan oppimista millään lailla. Toisekseen, tukiviittomien on todettu nopeuttavan puheen kehitystä eikä suinkaan hidastavan sitä. Joten viittomista ei missään nimessä saa lopettaa.
Alkuperäinen kirjoittaja Luksusta:Ja siihen puheen kehitykseen auttaa kun sille lapselle puhutaan ja luetaan paljon. Unohdat sen viittomisen niin poikakin joutuu yrittämään enemmän puheella. Pääsee helpolla viittomalla ja se voi olla kivaa ja se sitten ruokkii vaan lisää sitä viittomista.
Puhetta, puhetta ja puhetta. Ja paljon ääneen lukemista.
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Alkuperäinen kirjoittaja Luksusta:Ja siihen puheen kehitykseen auttaa kun sille lapselle puhutaan ja luetaan paljon. Unohdat sen viittomisen niin poikakin joutuu yrittämään enemmän puheella. Pääsee helpolla viittomalla ja se voi olla kivaa ja se sitten ruokkii vaan lisää sitä viittomista.
Puhetta, puhetta ja puhetta. Ja paljon ääneen lukemista.
Mutta entäpä kun se lukeminen ja puhuminen ei auta! Mistä näitä järjen jättiläisiä sikiääkin.
Pari vuotta on työtä tehty, opeteltu viittomia ja harjoiteltu puhetta, toistaen kerta toisensa jälkeen helppoja tavuja, alkaen niistä, jotka tuntuivat jotenkin löytyvän ja vähitellen lisäten uusia mukaan. Vuosien työ on vielä edessä, mutta meillä on sentään se hyvä puoli, että lapsen ymmärryksessä ei ole todettu olevan mitään vikaa, mutta sen tahdonalaisen puheentuottamisessa kylläkin.
Me huomattiin töissä, että yhdellä lapsella "puhuminen lakkasi", kun hän innostui tukiviittomista niin paljon. Meillä käytetään töissä paljon tukiviittomia, joten tämä pikkuinenkin sitten imi niitä innokkaasti itseensä, ja hyvä niin, sillä emmehän tiedä, että milloin hän olisi alkanut oikeasti puhumaan ilman tukiviittomia.Alkuperäinen kirjoittaja Ravistettava:Alkuperäinen kirjoittaja Lumiina:Tosin tuo tukiviittomien käyttäminen saattaa hidastaa puheen kehitystä, koska lapset tulevat niin hyvin ymmärretyiksi tukiviittomilla, niin heillä ei ole niin suurta tarvetta saada asiaa sanotuksi kuin silloin kun heitä ei ymmärretä lainkaan.
Muistathan puhua myös viittoessasi, ettet vain viito, kun ymmärrätte pelkästään siitä? Tuollaisessa tapauksessa juuri se sinun puhe on tärkeää, tukiviittomat vain ovat tukena.
Siis tukiviittomissahan on aina puhe pääosassa, ja vain avainsanat viitotaan.
Ja joka ikinen asiantuntija jonka kanssa on juteltu on sitä mieltä että tukiviittomat edistävät puheen kehitystä, sen sijaan että viivästyttäisivät sitä. Meillä se ainakin piti paikkansa: kun alettiin viittomaan, alkoi myös poitsun sanavarasto kasvaa =)
Alkuperäinen kirjoittaja Luksusta:No en jaksanu kaikkien vastauksia lukee, mut oon samaa mieltä siitä et ihan normaaliahan tuo määrä on.
Ja siihen puheen kehitykseen auttaa kun sille lapselle puhutaan ja luetaan paljon. Unohdat sen viittomisen niin poikakin joutuu yrittämään enemmän puheella. Pääsee helpolla viittomalla ja se voi olla kivaa ja se sitten ruokkii vaan lisää sitä viittomista.
Puhetta, puhetta ja puhetta. Ja paljon ääneen lukemista.
Juuri tätä samaa minäkin tarkoitin! Mutta täällä aina jotkut haluaa ymmärtää asiast tahallaan väärin ja näin ollen päästä pätemään, mutta se suotakoon heille.Alkuperäinen kirjoittaja Luksusta:No mä en ole mitään neuvoja antanut kenellekään TODELLA puheen kanssa viivästyneelle, että ei tässä nyt tarvi kenenkään herneitä vetää!
Ap:n tekstissä mainittiin että sanoja on vaikka kuinka ja muitakin ääniä ja näin pois päin niin ei se kovin viivästyneeltä puheelta vaikuttanut.
Mutta se siitä.
Alkuperäinen kirjoittaja Luksusta:No mä en ole mitään neuvoja antanut kenellekään TODELLA puheen kanssa viivästyneelle, että ei tässä nyt tarvi kenenkään herneitä vetää!
Ap:n tekstissä mainittiin että sanoja on vaikka kuinka ja muitakin ääniä ja näin pois päin niin ei se kovin viivästyneeltä puheelta vaikuttanut.
Mutta se siitä.